Millainen on hyvä tiimi? Ennen kuin lähdemme pohdiskelemaan, millainen on hyvä tiimi, puhutaan siitä, mitä tiimi ylipäätään tarkoittaa.

’’Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhtenäiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.’’ -Katzenbach & Smith (1993)

Tiimiläisellä on aktiivinen ja positiivinen ote työhön ja halu vaikuttaa työilmapiiriin tiimissä. Tiimissä tärkeä valtti on halu oppia ja kehittää itseään. Tiimissä tärkeää on myös halu oppia muilta tiimin jäseniltä.

 

ylivoima pienessä ryhmässä tulee esiin sen viestinnän ja kommunikoinnin helppoudessa. Pienen yksikön on huomattavasti helpompi kommunikoida kuin satojen ihmisten. Toinen erittäin merkittävä etu pienessä ryhmässä on avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin luominen. Helpompaa on tutustua ja luottaa esimerkiksi kymmeneen ihmiseen kuin satoihin.

 

Me kaikki olemme erilaisia ihmisiä, siksi myös tiimissä tulisi olla hyvin erilaisia ihmisiä. Toiset ovat selkeästi enemmän toiminnan ihmisiä, jotka käyvät samantien haasteiden kimppuun, kun taas toiset haluavat ensin punnita ja miettiä kaikki vaihtoehdot, jotka toisivat parhaan ratkaisun. Jotkut taas ovat asioiden sijaan kiinnostuneempia ihmisten välisistä suhteista ja haluavat pitää niistä huolta. Toiminta-, ajattelu- ja ihmisorientoituneita, kaikki näitä tarvitaan tiimissä. Erittäin tärkeänä osana hyvää tiimiä on se, että kaikille on annettava tilaa kehittyä omalla vahvalla alueellaan, ei voida pelata vain toimintaorientoituneiden mekaniikalla.

 

YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ

 

Hyvällä tiimillä on oltava selkeä ja yhtenäinen päämäärä. Tärkeintä tiimin yhteisessä päämärässä on se, että se tulee aidosti tiimin sisältä, eikä esimerkiksi joltain ylemmältä tasolta. Päämäärän tulee palvella jokaista tiimin jäsentä, sitoutuminen syntyy omistajuudesta eli tiimin tavoitteiden ja päämäärän määrittelystä. Yhteisen päämäärän täytyy olla hyvin määritelty ja erittäin selkeä jokaiselle tiimin jäsenelle, jotta jokainen pelaa samaa peliä. Kaiken kruununa päämärän, tiimin yhteisten tavoitteiden, on oltava tärkeässä arvossa jokaiselle tiimin jäsenelle. Tiimin jokaisen jäsenen on arvostettava muita tiimissä olevia. Yhteisiin tavoitteisiin pitää sitoutua ja osata kommunikoida muiden kanssa myös ristiriitatilanteessa.

 

YHTEINEN TOIMINTAMALLI

 

Jotta tiimin onnistuu työskentelyssään, vaatii se yhteiset pelisäännöt ja toimintamallin. Yhteisen toiminnan on johdettava tavoitteiden saavuttamiseen ja lopulta päämäärään asti. Esimerkiksi säännölliset tapaamiset tiimin kanssa, tietynlainen tapa toimia arjessa ja viestintäkanavien määrittely. Jos tilanne vaatii, toimintamallia on syytä muuttaa.

 

YHTEISVASTUU

 

Kuitenkin, onko tiimi vastuussa kaikesta ylläolevasta? Onko vastuu kaikille tiiminjäsenille selvä? Tiimi joko nousee tai kaatuu yhtenä yksikkönä. Ei ole yksilöpelaajia, koska joukkue, joka pelaa yksilöiden vahvuuksilla kohti yhteistä päämäärää. Merkittävimmän havainnon, mitä itse tein ylläolevista huipputiimin määritelmistä ole se, että missään ei nimetty johtajaa. Tiimi on vastuussa, ei johtaja. Kuitenkin tiimin sisällä voidaan päättää, pienemmät tiimit, jotka hoitavat eri osa-alueita, jotta tiimi pääsee mahdollisimman ideaaliin päämäärään. On kuitenkin muistettava, että tiimit ovat keino päästä tiettyyn päämäärään, tiimi ei itse ole päämäärä. Vaikka kuinka tekisi mieli murtaa vanhat rakenteet ja siirtyä täysin tiimityöskentelytapoihin, on kuitenkin kysyttävä, että miksi? Olenko oikeasti tiimipelaaja, osaanko toimia itse niin, että hyödyn muista tiiminjäsenistä ja haluanko sitä? Miksi me tarvitsemme tiimejä? Jos näihin kysymyksiin löytää vastaukset, niin silloin on jo avaimet huipputuloksiin.

 

Jokaisen tiimiläisen tulee omassa roolissaan sisäistää se, että mikään ei tule annettuna, tähän kehitykseen voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti. Työelämässä myös esimiesten tulisi ymmärtää raivata tietä ja mahdollistaa tiimin positiivinen kehitys huippunsa. Huipputiimi on enemmän kuin osiensa summa. Se tuottaa potentiaalisille asiakkaille, sekä tiimin jäsenille hyötyjä ja saavuttaa omat tavoitteensa. Huipputiimissä pystytään muuttamaan toimintaansa tilanteiden mukaan. Tiimin on oltava valmis kehittymään yhdessä, siinä on innostava ryhmädynamiikka, jossa tiimin jäsenet sietävät eriäviä mielipiteitä ja mahdollista kritiikkiä.

 

Toimintakulttuuri ja dynamiikka kehittyvät koko ajan. Tiimin sielu pysyy stabiilina vain hetken ja muutoksen voi tuoda jo yhden ihmisen lähteminen tai johtamisessa tapahtuvat muutokset. Tiimi voi ajoittain taantua, mutta kykenee kuitenkin taas aloittamaan kipuamisen huipputiimiksi.

 

Merkittävä ero työporukan ja huipputiimin välillä syntyy erosta ongelmanratkaisukyvyssä. Huipputiimin sisällä arvioidaan säännöllisesti omaa toimintaa ja pyritään parantamaan suoritustaan jatkuvalla syötöllä. Tiimi tuottaa jäsenilleen työniloa, mikä välittyy myös muualle ympäristöön. Huipputiimissä vaalitaan nimenomaan ihmisten erilaisuutta ja löytää jokaisesta tiimin jäsenestä heidän omat vahvuutensa.

 

TIIMISSÄ IHMISYYS ON LÄSNÄ

 

Tiimin jäsenten keskinäisestä erilaisuudesta huolimatta tiimi löytää myös yhteiset nimittäjät, jotka tukevat empatian syntymistä ja kokemista. Empatia, ilo ja luottamus, ovat avain tiimin parempiin saavutuksiin ja toimivat yhteishengen rakentajana. Tiimityössä ihmisyys on läsnä. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolla on tarve tulla nähdyksi ja kokea hyväksyntää. Huipputiimissä on siis vahva luottamuksen henki ja hyvä tahto. Huipputiimissä on helppo hengittää, heittäytyä ja olla oma itsensä.

 

LUOTTAMUS JA ARVOSTUS

 

Jos tiimillä olisi pelikirja, voisi siinä lukea seuraavat periaatteet:

• toisten arvostus ja kunnioitus näkyy ja kuuluu tiimiin dynamiikassa.
• Erilaisuutta pelkäämätön ja jokaisen tiiminjäsenen vahvuuksia hyödyntävä toimintamalli.
• Selkeät ja yhteiset tavoitteet osoittamassa suuntaa. Me kaikki pelaamme samaan maaliin.
• Valtuutus toimia, jota tukee selkeät vastuut, roolit ja laadukas ryhmädynamiikka.
• Yhteiset toimintatavat ja samanlainen ote työhön, tekemisen meininki, sekä asenne.
• Positiivinen ja myös rakentava palaute osana normiarkea.
• Asioista voi ja pitää uskaltaa olla erimieltä, sekä se uskalletaan tuoda esille reilusti. Ristiriitoja ei tarvitse pelätä, koska tiimissä vallitsee luottamuksen ja hyvän tahdon ilmapiiri.

 

Tiimin itseohjautuvuus tai yhteisohjautuvuus ei tarkoita sitä, etteikö tiimissä voisi olla yhtä henkilöä, josta puhutaan johtajana. Ei ole välttämätön, mutta yhden ihmisen toimiessa niin sanotusti johtajana, joka pitää lankoja käsissään, saadaan asioita etenemään laadukkaammin ja pidettyä jokaisen tiimiläisen mukana pelissä. Tämä tiimin sisäinen johtaja voi itsevarmalla otteella, luottamuksen piiriä vahvistamalla, parantaa tiimin suoritusta. Toimintavapauden ja vastuun antaminen on oleellista. Tiukasti ohjaamalla toiminta jäykistyy johdon toiveita toteuttavaksi apparaatiksi, joka ei tuo mitään hyvää.

 

Muuttuviin tilanteisiin reagointi nopeutuu, kun tiimiläiset voivat kulloinkin itse löytää parhaan ratkaisun. Tiimin omalle luontaiselle toiminnalle tilan antamien on todella tärkeää. Mikromanageerauksen karttaminen ja virheiden salliminen kannattaa. Kunkin. tiimiläisen valmentaminen kohti omaa parastaan kumuloituu koko tiimin voitoksi. Jokaisen tiimiläisen aito kiinnostus, toisten kuunteleminen ja toisista välittäminen siivilöityy parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen.

Siinä tärkeimmät – luottamus, yhteistyö, arvostus ja ihmisyys – huipputiimin rakkennusaineet!

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET:

https://www.tietoakseli.fi/blogi/vieraskyna/parhaan-mahdollisen-tiimin-maaritelma-ja-sen-saavuttaminen/

https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/mista-on-huipputiimit-tehty/