Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

HR:n rooli yhdistettynä empaattiseen persoonaani



Kirjoittanut: Emmi Salminen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

 

Kuten jo aiemmin olen tänne esseepankkiin kirjoittanut, minut valittiin vuoden alussa tiimimme HR:ksi. Jos luit esseeni, jossa kerroin Empirian ensimmäisestä keväästä, saatat ihmetellä, miksi palaan hr -aiheeseen jälleen kerran, vaikka pestiä hoitaa jo uusi tyyppi. Tässä syy: Aloin miettimään kuluneita kuukausia hieman syvemmin ja päässäni pyöri jatkuvasti sana empatiakyky. Kuinka rankkaa empatia ja sen myötä kasautuva huoli osaakaan olla. Voiko minunkaltainen, toisten murheet omille harteille ottava ihminen onnistua tasapainoittamaan HR-pestin ja henkilökohtaisen elämän?  Missä onnistuin ja missä olisi ollut parannettavaa?

 

HR – mitä se tarkoittaa?

 

Itse en tarkalleen ottaen tiennyt, mitä kaikkea HR oikeasti tarkoittaa ja mitä tehtäviä se pitää sisällään. Ajattelin vain, että se liittyy ihmisiin ja nimenomaan henkilöstön hyvinvointiin. Amalia Leinonen ja Laura Saarela kirjoittavat Jamkin blogissaan (9.3.2018) aiheesta seuraavasti: ’’HR eli human resources tarkoittaa yrityksen inhimillisiä voimavaroja eli toisin sanoen HR hoitaa yrityksessä kaikkea sitä, mikä liittyy ihmisiin. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö syntyy oikeanlaisen ja avoimen johtamisen seurauksena. Henkilöstöasiantuntija toimiikin esimiesten apuna ja työntekijöiden tukena ja näin ollen on mukana parantamassa työyhteisön henkeä.’’ Olin siis oikeastaan täysin oikeassa! Mutta entäpä työtehtävät? Leinonen ja Saarela kertovat, että tehtäväkenttään sisältyy työsuhteen kokonaisvaltainen hoitaminen läpi elinkaaren. Elinkaarella tarkoitetaan siis kaikkea mitä tapahtuu työpaikkailmoituksen luomisesta perehdyttämiseen ja aina työsuhteen päättymiseen saakka. HR on myös isossa roolissa rekrytoinnissa ja toimii esimerkiksi haastetilanteissa esimiesten ja työntekijöiden välillä.

 

Kaikkia edellä mainittuja tehtäviä ei kuitenkaan tavallisimmin esiinny Proakatemian HR -rooleissa. Henkilökohtaisesti minun olisi itse täytynyt hyödyntää vanhempien opiskelijoiden tietotaitoa enemmän. En tiennyt alussa yhtään, että mitä konkreettista pystyisin kyseisessä roolissa tekemään ja se ahdisti todella paljon. Aika pian mieleeni alkoi kuitenkin hahmottua ajatus siitä, millainen haluan olla ja miten aion toimia, jotta tiimissä olisi mahdollisimman hyvät oltavat. Ajattelin, että haluan pitää kahden keskeisiä keskustelutuokioita tiimiläisten kanssa, seurata motivaatiota ja sitoutuneisuutta esimerkiksi erilaisilla Forms -kyselyillä ja huolehtia esseiden sekä hopsin täytön etenemisistä. Suunnitelma oli mitä mainioin, mutta mitenkäs toteutus? Tipuin kovaa ja korkealta heti ensimetreillä.

 

Paljon oppia

 

Alkuhurmoksen keskellä en tietenkään tullut ajatelleeksi sitä faktaa, että minun täytyi kaiken HR -homman ohessa hoitaa myös omat esseepisteet ynnä muut projektihommat kunnialla maaliin ja samaan aikaan huolehtia henkilökohtaisesta elämästäkin. Tämä yhtälö on toki täysin mahdollinen, mutta minun kohdallani monia suunniteltuja asioita jäi tekemättä, sillä jaksamisen raja tuli vastaan. Olisi pitänyt osata sanoa ei moneen ylimääräiseen hommaan ja keskittyä vain oleelliseen, mutta näin en kuitenkaan tehnyt. Ehkä syynä oli ensimmäisen kevään aiheuttama paine, että pitää esimerkiksi olla mukana projekteissa, kun kaikki muutkin ovat. Ehkäpä taustalla vaikuttaa myös se, että olen maailman surkein delegoimaan ja haluan aina hoitaa kaiken itse. No, näistä opitaan ja jos jonkun vinkin voin antaa tuleville leadereille, niin älkää yrittäkö vaikuttaa joka paikassa, vaan keskittykää hoitamaan pestiin liittyvät tehtävänne mahdollisimman hyvin. Proakatemialla kyllä kerkeää kokeilla vaikka ja mitä, eikä kaikkea tarvitse yrittää haalia esimerkiksi heti ensimmäiselle keväälle.

 

Empatiakyky

 

En mene tässä esseessä sen syvemmin itse empatiaan käsitteenä, mutta lyhyesti sanottuna sillä tarkoitetaan toisen ihmisen tajuamista tunne- ja kokemustasolla sekä ylipäänsä hyväntahtoista toimintaa, juuri toisten hyväksi (Martikainen 2022). Miten tällainen empaattisuus sitten minun kohdallani näkyy? – Otan kaikkien muiden huolet ja murheet omille harteilleni, kuten jo alussa totesinkin.

 

Myös viime keväänä, kun kamppailin itse oman hyvinvointini kanssa, yritin kaikkeni meidän tiimimme yhteisen hyvän eteen. Oli tilanteita, jolloin yhdellä oli haasteita jaksamisen kanssa ja toisella jotain muuta vaikeaa meneillään henkilökohtaisessa elämässä. Kävimme tiimin kanssa lukuisia keskusteluja sitoutumiseen ja motivaatioon liittyen, sillä totta kai poissaolot näyttäytyivät muille esimerkiksi vain kiinnostuksen puutteena, jos oikeaa syytä ei tiedetä. Itse yritin pitää huolta heistä, kellä oli haastavampaa, ja mielestäni onnistuinkin siinä, mutta samaan aikaan tiimin yleistä vaatimustasoa ja tahtia jouduttiin löyhentämään. Tästä kärsi tietenkin he, jotka olivat valmiita antamaan 110 % itsestään tiimiyrityksellemme.

 

Olin itselleni tietyissä tilanteissa jopa hieman vihainen, kun emme pystyneet tavoittamaan kultaista keskitietä, mutta miten sellaisen löytäminen olisi edes ollut mahdollista niin lyhyessä ajassa? Mitä se oikeastaan edes tarkoittaa noin kahdenkymmenen hengen tiimin kohdalla? Näitä asioita pyörittelin paljon hiljaa omassa mielessäni. Kuten myös onnistumisiani ja epäonnistumisiani HR-roolissa. Olisi pitänyt tunnistaa oma tilanteeni ja omat ongelmani selkeämmin, sekä jättää pesti jonnekin myöhemmälle ajankohdalle. En pystynyt antamaan itsestäni kaikkea sitä, mitä halusin. Toki minun täytyisi oppia myös kontrolloimaan tunteitani sekä energiaani, sillä vaikka empaattisuus on yksi hienoimmista luonteenpiirteistäni, se voi olla myös hyvin raskas taakka kannettavaksi, jos ympärillä olevat ihmiset eivät voi hyvin. Jos ihminen voi olla yliempaattinen, niin minä varmaan olen sellainen. Tai ainakaan en ihmettelisi hetkeäkään, jos näin on.

 

Lopetus

 

Vaikka Empirian ensimmäinen puolivuotinen taival otti itseltäni paljon, niin onneksi se myös antoi. Opin aivan hirveän määrän uutta. Itsestäni, tiimiyrityksen käynnistämisestä ja jopa Exceleistä! Tajusin myös sen, että jokaisella tiimillä on enemmän tai vähemmän kompastuskiviä yhteisellä matkallaan, eikä niitä pidä säikähtää. Niiden jälkeen ollaan entistäkin vahvempia.

Empatiakyky on erittäin tarpeen työelämässä, joten kannustan jokaista miettimään, miten se taito juuri sinun kohdallasi näkyy tai voisiko sitä kenties jotenkin kehittää? Ja nyt jos joku minun kaltaiseni ’’yliempaattinen’’ HR:ksi haluava tyyppi tätä lukee, niin älä pelkää, pärjäät kyllä ja tulet oppimaan itsestäsi paljon uutta. Mieti omaa elämäntilannettasi ja jos siihen voisi sopia kyseinen pesti, niin ota haaste innolla vastaan!

 

Lähteet:

Leinonen, A. Saarela, L. 2018. Blogi. Viitattu 19.7.2022. https://blogit.jamk.fi/liiketalous/2018/03/09/mita-kuuluu-hrn-tehtaviin/

Martikainen, L. 2022. Verkkosivu. Viitattu 31.8.2022. https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/empatiakyky

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close