Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

How mindfulness changes the emotional life of our brains



Kirjoittanut: Ava Koskinen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

How mindfulness changes the emotional life of our brains

Katsoin hiljattain Richard J. Davidsonin tähdittämän Ted talkin, jossa hän kertoo, miten paljon pystymme itse vaikuttamaan mielemme toimintaan ja aivojen mahdollisuudesta muuttua lyhyessäkin aikavälissä. Heti ensimmäisenä hän nostaa esiin kysymyksen, jota on itse miettinyt aloitettuaan mielen tutkimisen. Miksi jotkut ihmiset ovat haavoittuvaisempia elämän mutkille ja toiset kestävät ne paremmin? Tiedämme, että jotkut ihmiset stressaantuvat herkemmin tai ovat taipuvaisempia ahdistuksen ja masennuksen oireille. (Davidson, 2019) Onko omaa mieltä ja aivojen käyttäytymistä mahdollista muuttaa?

Davidson tapasi vuonna 1992 buddhalaisuuden Gelugpa -koulukunnan vaikutusvaltaisimman edustajan Dalai-Laman, joka kehoitti tutkimaan myötätuntoa, hyväntahtoisuutta, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, sekä stressiä nykyaikaisen neurotieteen keinoin. Siispä Davidson ja muut tutkijat ovat myöhemmin alkaneet tutkia näitä tutkimusten avulla. Aivomme muuttuvat jatkuvasti tiedostamattamme ympärillämme vallitsevien voimien mukaan. (Davidson, 2019) Meillä itsellämme on hyvin vähän kontrollia siitä, miten aivomme toimii. Davidsonin sanoin, voimme kuitenkin ottaa lisää vastuuta omista aivoistamme muuttamalla mieliämme. (Davidson, 2019)

Ajatuksia negatiivisesta minä puheesta ja mielen hallinnasta

Kuunnellessani Davidsonin puhetta, tunnistin helposti omia ajatusmallejani. Koen olevani hyvin tietoinen mielestäni ja tunnistan sen temppuilut oman mielenterveyshistorian takia. Tämä oli kuitenkin todella hyvä muistutus siitä, miten esimerkiksi negatiivinen minä puhe on liitettävissä masennukseen. Ihmisellä on tapana toisinaan puhua itsestään hyvinkin negatiivisesti ja tästä saattaa muodostua ympyrä, joka on vaikea rikkoa. Voimme harjoittaa mieltämme ja muuttaa näitä ominaisuuksia, näkemällä asiat asioina. Mieltä on mahdollista erilaisten harjoitusten avulla auttaa ymmärtämään ajatukset vain ajatuksina, toisin kuin totuuden mukaisina väitteinä.

Aivoissamme sijaitsee pieni tumakerypäs nimeltä mantelitumake, joka on osa aivojen tunnejärjestelmää ja pääasiassa säätelee pelon, ahdistuksen, sekä aggression tunteita. Mantelitumake vastaa myös tunnemuistojen ja erilaisten käyttäytymismuotojen säilyttämisestä muistissa. (Lehto, 2021) Ahdistuneella tai masentuneella ihmisellä, tämä pieni mantelin muotoinen tumakerypäs toimii ikävänä muistuttajana negatiivisista elämän tapahtumista ja varmistaa että pelon ja ahdistuksen tunne on läsnä. Itselläni on jäänyt mieleen 8 vuoden takaa erityisen hyvä neuvo ajalta, jolloin hyödynsin psykologin tukea.

Negatiivisten ajatusten ottaessa vallan, ajattele mantelitumaketta inhottavana pikku tyyppinä aivoissasi, joka yrittää kiusata sinua ja määrätä puolestasi. Älä anna sen määrätä ja hallita elämääsi, vaan nouse sen yläpuolelle. Ole itse hallinnassa tunteistasi ja ymmärrä ettei tuon ilkimyksen juttuja todellakaan pidä jäädä kuuntelemaan. Tässä kohtaa tietoisuus siitä, että ne ovat vain tunteita on erityisen tärkeä muistaa. Tätä keinoa hyödynnän arjessani edelleen viikoittain, ahdistuksen ja negatiivisten ajatusten pyrkiessä mieleeni.

(Ava Koskinen, 2022)

Neljä yhteiskunnan kohtaamaa haastetta Davidsonin mukaan:

  1. Herkästi häiriintyvyys (Distractibility)
  2. Yksinäisyys (Loneliness)
  3. Negatiivinen minäpuhe ja masennus (Negative selftalk and depression)
  4. Merkityksen ja elämän tarkoituksen puute (Loss of meaning & purpose on life)

(Davidson, 2019)

Matthew A. Killingsworthin ja Daniel T. Gilbertin vuonna 2010 tekemän tutkimuksen perusteella selvisi, että tavallinen amerikkalainen viettää 47 % hereillä olo ajastaan elämänsä aikana huomioimattaan mitä tekee. Tästä pääsemme suoraan siihen, että ihmiset, jotka eivät ole tietoisia itsestään tai tekemisistään, ovat myös vähemmän onnellisia. Merkityksen ja elämän tarkoituksen puute ajaa kohti negatiivisten ajatusten kierrettä.

 ’’A wandering mind is an unhappy mind’’

– Matthew A. Killingsworth & Daniel T. Gilbert. 2010. Science.

Neljä terveen mielen pilaria Davidsonin mukaan:

  1. Tietoisuus (Awareness)
  2. Yhteys (Connection)
  3. Oivaltaminen, näkemys (Insight)
  4. Tarkoitus (Purpose)

(Davidson, 2019)

Kun olemme tietoisia mielestämme, on myös keskittyminen huomattavasti helpompaa ja pystymme vastustamaan häiriötekijöitä. Tietämystä siitä, mitä mielemme tekevät, kutsutaan psykologien keskuudessa metatietoisuudeksi. (Davidson, 2019) Aukon metatietoisuudessa voi huomata esimerkiksi tilanteessa, jossa havahdut muutaman sivun lukemisen jälkeen, ettet muista lainkaan lukemaasi. Kun tajuat tilanteen ja sen jälkeen palaat lukemaasi tekstiin, kutsutaan sitä metatietoisuudeksi. Jotta voimme tuntea ja välittää kiitollisuutta, hyvyyttä, myötätuntoa tai positiivista asennetta, ei tarvita lopulta paljoa aktivoidaksemme nämä. Kyse on enemmänkin näiden asioiden muistamisesta ja tiedostamisesta.

Jotkut ihmiset kokevat tosiaan enemmän ahdistuneita sekä negatiivisia tunteita ja näkemys itsestään voi olla vääristynyt. Pidämme tiukasti kiinni siitä, mihin olemme aina uskoneet ja minkälaista kertomusta luomme itsestämme. Kun mieli on terve, on mahdollista muuttaa suhdettamme näihin käsityksiin. Itse käsitys pysyy aivoissamme, mutta voimme katsoa sitä eri näkökulmasta. Meidän tulee siis oivaltaa mieltemme sopukoita. Elämän tarkoitus ajaa meitä kohti onnellista ja tervettä mieltä. Edesauttaakseen tätä, kannattaa pitää elämässään aktiviteetteja, jotka tukevat ajatusta oikeaan suuntaan menemisestä.

Aloita pienestä

Davidson kehottaa ihmisiä käyttämään mielen harjoitteluun edes 3 minuuttia päivästä. Se voi tapahtua jonkin arkisin askareen ohessa, kuten vaikka hampaiden pesu tai töihin kävely. Tärkeintä on muodostaa siitä rutiini, joka kulkee mukana arjessa. Tämän esseen myötä haluan palata näiden asioiden äärelle useamminkin ja tutkia aihetta lisää. Mieleeni palautui paljon jo saatuja oppeja, joita täytyy vaan muistaa hyödyntää elämässä. Haluan oppia lisää siitä, miten voin olla vielä tietoisempi mielestäni ja kehittää läsnäolon taitoa. Suosittelen kuuntelemaan oheisen Ted Talkin:

Lähteet:

How mindfulness changes the emotional life of our brains. Richard J. Davidson. TEDxSanFrancisco. 2019. Youtube.

A wandering mind is an unhappy mind. Matthew A. Killingsworth & Daniel T. Gilbert. 2010. Science

Amygdala eli mantelitumake on tunteiden tulkki. Petra Lehto. 2021. Evermind. Luettu 6.12.2022.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close