Tampere
25 Jan, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

Homo Sapiens – tästä kaikki alkoi



Kirjoittanut: Svetlana Staaf - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
homo sapiens lyhyt historia
Yuval Noah Harari
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

”Homo Sapiens”- on ensimmäinen itsekehittämiskirja elämässäni, jonka olen lukenut vähän aikaa sitten. Se kertoo ihmisten historiasta, ja siitä kuinka paljon Sapiens on muuttanut maailmaamme viimeisen 70 000 vuoden aikana. Harari nostaa myös paljon asioita, joista ei puhuta kouluissa. Hän rohkeasti esittää meille toisenlaisen näkökulman maailman tilanteesta, joka voi tuntua joillekin aivan järkyttävältä totuudelta.

Tämä kirja on muuttanut myös minun oman ajatusmaailmani. Ensimmäistä kertaa elämässäni kyseenalaistin kaikki, mihin uskoin, koska en ole varma enää mistään. Tämä uudenlainen elämän näkemys on muuttunut tekemiseksi. On todella mielenkiintoista seurata oman elämäni kulkua ja sen muutosta, koska puolitoista vuotta sitten en edes ajatellut kirjoittavansa esseeta Proakatemiassa.

Harari tuo meille paljon esimerkkejä ja tieteellisiä faktoja, joista syntyy selkeä kokonaiskuva maailmankaikkeudesta. Hän haluaa kertoa totuuden siitä, mihin me uskomme, ja haastaa kaiken sen, minkä luulimme tietävämme ihmisyydestä: esimerkiksi miksi on keksitty uskonto, miksi maailmassa on edelleen niin paljon sotia ja kuka niistä maksaa, ihmismassojen manipulointi jne.

Suuren vaikutuksen minuun on tehnyt luku nimeltään ”maatalouden vallankumous”. Se aika oli todella merkityksellinen ihmisten historiassa, kun Sapiens ryhtyi ”oravan pyörä”-elämään noin 10 000 vuotta sitten ja kärsii siitä edelleen. Onko ihminen ajatellut aikaisemmin ”mikä on elämän tarkoitus?” ja ”mikä on onni?”. Kirjailija ei osaa myöskään vastata näihin kysymyksiin, mutta jostain syystä tämä ihmiskunnan uudenlainen elämäntapa herättää aika surullisia tunteita ja ajatuksia. Ihminen on saavuttanut todella paljon, muttei se tuonut siltikään onnellisuutta.

Toinen mielenkiintoinen teoria tässä kirjassa on siitä, että Hararin mielestä Sapiens on päässyt näin pitkälle, koska osaa suoraan sanotuisti, valehdella. Ihminen osaa luoda satuja ja myyttejä. Hän pystyi yhdistämään ihmiskuntia ja luomaan niille arvoja. Esimerkiksi ”uskonto” on yksi niistä myyteistä. Ihminen on aika hyvä valehtelija, mutta samalla itse uskoo sinisilmäisesti kaikkiin maailman tarinoihin.

Ihminen myös itsekin haluaa olla osa jonkinlaista yhteisöä, mikä antaa mahdollisuuden manipuloida ihmismassoja. Esimerkiksi politiikot käyttävät tätä ominaisuutta hyväksi aika paljon. Kun sotilaat lähtee sotaan, mikä voima saa niitä uskomaan, että itseuhrautuminen on palkitsevaa? Mikä voisi olla parempi keino, kuin kehittää ihmisisissä kovaa rakkautta Isänmaata kohtaan!

Itse huomaan entistä enemmän, kuinka vähän ihmiset ajattelevat asioista, vaan uskovat kaikkiin mitä niille sanotaan. Itsekään en ole ajatellut, ja myös helposti uskonut tämän yhden miehen mielepiteisiin, mikä taas todistaa, että olemme kyllä fiksuja, mutta apinoita kuitenkin.

Minun tietääkseni Yuval Noah Harari on ateisti, kasvissyöjä ja homoseksuaali. Lisäksi hän kannustaa ihmisiä pysäyttämään ilmastonmuutoksen. Nämä asiat ehkä kertovat myös siitä, että hän itse lähti maailman isoimpien propagandan mukaan, ja vie niitä ahkerasti eteenpäin.

Mielestäni tämä kirja on erittäin tärkeä jokaiselle tulevalle yrittäjalle, koska ennen kuin haluat saavuttaa jotain elämässäsi, täytyy ymmärtää mistä kaikki alkoi. Täytyy ymmärtää myös miksi ihmiset ovat erilaisia, ja millainen on meidän tulevaisuus.

Hararin tulevaisuuden prognoosi ei ole kovin positiivinen, mutta kun progressia ei voi pysäyttää, pitää tietää mihin suuntaan pyrkii koko ihmiskunta. Sitten pystyt antamaan ihmisille sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat.

Tämä ”Sapiens” kirja on jättänyt ison jäljen minun mielenpiteisiin. Olen katsonut maailmaan aivan uusilla silmillä, eikä se muutu enää entiseksi. Tuntuu siltä, että olen herännyt tai syntynyt uudestaan, ja nyt olen valmis jättämään oman jaljensä tälle maailmalle.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close