Kirjoittanut Henna Koivula ja Amanda Hiltunen

Johdanto 

Olemme kaksi viimeisen vuoden proakatemialaista, jotka olivat syksyllä 2019 Haagissa Hollannissa vaihdossa. Olimme jo entuudestaan hyviä kavereita, ja vaihto oli varmasti hienoin yksittäinen asia meidän Proakatemia taipaleellamme,ja halusimme muistella sitä soluesseen muodossa. Tähän esseeseen olemme koonneet kokemuksiamme, sekä vinkkejä muille vaihtoa suunnitteleville. Nyt kun ulkomaille ei pääse on hyvä muistella vanhoja reissuja. Olemme koonneet esseeseen myös käytännön vinkkejä siitä miten etsiä esimerkiksi asuntoa vaihtoon lähtiessä, ja millaisia muita asioita on hoidettava ja otettava huomioon. 

Viime keväänä huhtikuussa 2019 kuulimme että tiimiläisemme Joonatan on päättänyt hakea Hollantiin vaihtoon seuraavaksi syksyksi. Juttelimme aiheesta Joonatanin kanssa ja päädyimme myös hakemaan vaihtoon. Haimme Haagin ammattikorkeakoulussa järjestettävään Artful Business Creations opintototeutukseen, jossa akatemialta oli ollut kolme opiskelijaa jo edellisenä syksynä. Saimme idean vaihtoon lähtemiseen todella extempore, mutta innostuimme siitä todella paljon, ja oli peukut pystyssä viimeiseen asti, että pääsemme sinne. Hollanti oli meille vieras paikka, mutta se vaikutti paikkana mielenkiintoiselta ja kolmen kuukauden vaihto syksyllä, sopi mukavasti suunnitelmiimme.

Kun saimme tiedon, siitä että meidät on hyväksytty vaihto-ohjelmaan meni lähes koko kesä tulevaa syksyä suunnitellessa ja fiilistellessä. Olemme jälkeenpäin todella tyytyväisiä siitä, että lähdimme koska kokemus opetti meille todella paljon kansainvälisistä asioista, ja myös ihan arjen tasolla vieraassa maassa pärjäämisestä, koska tunnetusti kommeluksiltakaan ei vältytty,niistä kerromme esseessämme. Loppujen lopuksi meitä akatemialaisia lähti meidän Amandan ja Hennan lisäksi tiimiläisemme Joonatan, ja kaksi nuoremmalta vuosi luokalta olevaa tyttöä Anniina ja Aune. Vaihdon aikana tutustuimme toisiimme entistä paremmin, ja juuri tuo meidän viiden hengen porukka, jolla olimme vaihdossa teki reissusta ikimuistoisen. Oli myös huomattavasti matalampi kynnys lähteä ulkomaille opiskelemaan, kun lähti tuttujen ihmisten kanssa, joista oli koko matkan ajan tuki ja turva.

Asuminen Hollannissa 

Asunnon etsimisen aloitimme välittömästi saatuamme ilmoituksen siitä, että meidät on hyväksytty vaihtoon. Kuulimme muutamaltakin eri ihmiseltä, että asunnon löytäminen voi olla todella vaikeaa, ja paikallinen hintataso on kallis. Kyselimme vinkkejä myös edellisvuonna vaihdossa olleilta, mutta asuntojen selaaminen Suomesta käsin oli kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Jos meillä olisi ollut paljon rahaa, olisi asunnon etsiminen ollut helpompaa, mutta kun oli kyseessä opiskelijabudjetti, ja vuokrat Suomen päässäkin maksettavana meinasi hiki tulla siinä hommassa. Alkuun olimme menossa itsevarmoina koulun asuntolaan asumaan, koska se oli vaihtarien suosima asumismuoto ja vielä järkevän hintaistakin. Todellisuus iski vasten kasvoja, kun meille selvisi, että asuntolaan pääsee vain, jos siihen on valmis sitoutumaan vähintään kuudeksi kuukaudeksi. 

Seuraavaksi kävimme eri vuokraussivustoja läpi, mutta niissäkin kaikissa oli huoneet joko jo täynnä, liian kalliita tai niihin piti sitoutua pidemmäksi aikaa. Vuokraussivustojen jälkeen seuraavana oli vuorossa airbnb, ja sielä laitoimme yksitellen eri vuokraajille viestiä, ja selitimme tilanteemme, mutta kukaan heistä ei ollut valmis tulemaan vastaan hinnassa. 

Tähän mainittakoon se, että päätimme jo aluksi että me Henna, Amanda ja Joonatan etsitään yhdessä asuntoa, ja Anniina ja Aune kahdestaan, koska asunnon löytäminen viidelle ihmiselle oli suurkaupungissa mahdotonta. 

Lopulta päädyimme laittamaan viestiä Akaash nimiselle herralle, jonka asunnossa edellisen vuoden akatemialaiset olivat asuneet vaihtonsa aikana. Akaash lupasi meille asunnon kolmeksi kuukaudeksi 1500€/kk hintaan, ja sillä ehdolla että lähetämme hänelle varausmaksun, ja kopiot passeistamme. Kuulosti todella riskibisnekseltä, mutta tilanteessamme meillä ei juuri ollut vaihtoehtoja. Ja luotimme häneen sen vuoksi, että tuttumme olivat asuneet ongelmitta hänen asunnossaan edellisenä vuonna. 

Anniina ja Aune eivät löytäneet asuntoa Suomessa ollessamme, joten he vuokrasivat airbnb:n ensimmäiseksi viikoksi, olivat yhden yön meidän luonamme, ja sitten löysivät Hollannissa ollessamme airbnbstä kämpän. 

Meidän molempien porukoiden asunnot olivat Hollantilaiseen tapaan hieman rempallaan, meidän toki enemmän, koska mm uuni ei toiminut lainkaan, ja asunto oli niin pahasti homeessa että saimme kaikki pahoja hengitystieoireita ja tulimme alkuun pahasti kipeiksi kosteuden takia. Tämä on hyvinkin normaalia meri-ilmastoisessa Hollannissa, ja paikalliseen tapaan kuuluu, että asunnot ovat usein vähän sinne päin. Opimme arvostamaan Suomalaisia mukavuuksia suuresti, kuten sitä ettei suihkunlattia ole homeen peitossa, aivan uudella tapaa vaihtomme jälkeen. Kämppä oli onneksi iso ja meillä oli omat huoneet kaikilla sekä yhteinen iso olohuone, keittiö ja parveke. Sijainniltaan asunto ei ollut parhaimmasta päästä, vaikka keskustaan olikin vain kolme kilometriä, koska asuimme kauniisti sanottuna paikallisessa ghetossa. Naapurissamme oli onneksi suomea puhuva turkkilainen kioskin pitäjä, joka auttoi meitä monessa asiassa, ja oli aina apunamme. Saimme myös olla aivan rauhassa asuinalueellamme, koska kioskinpitäjä Fuard piti puoliamme, ja kaikki paikalliset tunsivat hänet. 

Hauskoihin kommelluksiin voisin lisätä sen, että kun Suomen päässä juhlittiin akatemian 20v synttäreitä, meidän suihkussa tuli vesivahinko, ja vettä valui kuutioittain alakertaamme. Hollantilaiseen tapaan asialle ei tehty muuta kuin kuivattiin ( ei millään kuivaimeilla vaan siis ihan räteillä) lattiat ja seinät, sekä katto, ja vaihdettiin uudet tiivisteet suihkuun. Silloin meinasi pieni epätoivo iskeä, mutta jälkeenpäin sekin oli hulvatonta. Takapihallamme naapurillamme oli myös kukko, joka helpotti tai ehkä oikeastaan vaikeutti aamujamme koko kolmen kuukauden ajan.  Ovellamme kävi myös valtion tarkastajat kaksi viikkoa ennen lähtöämme, ja meille selvisi, että oleskelumme on laitonta, koska asuntoa ei oltu rekisteröity vuokrauskäyttöön. Tätä pelästyimme kovasti, mutta selvisimme itse ilman sanktioita, koska emme tienneet asiasta, ja olimme lähdössä pian. Hollannissa vuokra-asuntojen ongelmien takia, valtion tarkastajat tekevät pistokokeita asuntoihin, jotka on ilmoitettu tyhjiksi, koska pimeät vuokramarkkinat ovat iso ongelma maassa. Vinkkinä muille vaihtareille on se,että etsikää asunnot ajoissa, ja tarkistakaa että oleilunne on laillista.

Suomen ja Hollannin erot

Päätimme lähteä Hollantiin vaihtoon, sillä vaihto-ohjelma kuulosti meille sopivalta. Tätä tietysti tukia myös ajatus siitä, että Hollanti ei maana eroa ihan niin paljon Suomesta kuin esimerkiksi taas Aasian maat. Kynnys lähdölle oli siis kohtuu matala. Emme paljoakaan ottanut Hollanista selvää ennen sinne lähtöä, sillä kuka nyt ei yllätyksistä pitäisi. Hollannissa ollessamme huomasimme kuitenkin, kuinka paljon Suomella ja Hollannilla onkaan eroa. 

Ensimmäisenä koulupäivänä koulussamme vieraili paikallinen poliisi, joka kertoi yhteisesti kaikille vaihto-opiskelijoille Hollannin säännöistä ja laeista. Silloin kuulin monista asioista ensimmäistä kertaa. 

Muistan edelleen, kuinka poliisi ensimmäisenä kertoi Hollannin turistien suurimmasta houkutuksesta kannabiksesta. “Jos olette ajatelleet kokeilla huumeita, Hollanti on paikka, jossa se kannattaa tehdä. Siitä syystä, että Hollannista tunnetusti saa maailman parasta kannabista.” Istuimme Amandan kanssa vierekkäin ja vaihdoimme katseita, sillä poliisin suusta tuollainen lause kuulosti korviimme todella oudolta. 

Kävimme myös läpi monia muita eri lakeja ja suurimpana poliisi nosti esille pyöräilyn ja sen mukana tulevan vastuun. On tarkasti luokiteltu, kuinka Hollannissa saa pyöräillä, sillä muuten siitä tulisi vaarallista. Hollannissa lähes kaikki pyöräilevät ja tämän takia poliisit joutuvat sitä tiiviisti tarkkailemaan. Pyörässäsi on oltava valot niin takana kuin edessä ja hämärällä ne on pidettävä päällä. Hollannissa on tarkkaan määritelty, missä saat pyöräillä ja sitä tulee noudattaa. Ajaessa pyörällä et myöskään saa käyttää puhelintasi. Sen lisäksi, että näitä tarkkaillaan, saa näiden lakien rikkomisesta myös sakon. Suomessa on monia pyöräilyyn liittyviä lakeja, mutta niitä ei juurikaan vahdita, etkä niistä sakkoa saa. Hollannissa saatoit kuitenkin olla varma, että näitä lakeja rikkoessa sakko napsahtaa. 

Meille vaihto-opiskelijoille tietysti juhliminen on iso osa vaihtokokemusta ja tästä syystä vieraileva poliisi avasi meille myös hieman alkoholin käyttöä Hollannissa. Monille suomalaisille on tuttua piknikin yhteydessä ottaa muutama alkoholipitoinen juoma, mutta Hollannissa näin ei saanut tehdä. Siellä julkisella paikalla juominen oli sakon uhalla kielletty. Tämä oli myöskin laki, jota siellä tarkasti vahdittiin.

Yhdeksi haasteeksi meille vaihto-opiskelijoina nousi terveydenhuolto ja hoidon saanti. Vaihdon alussa Amanda sairastui todella pahasti ja kuume ei tahtonut hellittää. Tästä syystä saimme ensikosketuksen Hollantilaiseen terveydenhoitoon. Meillä kaikilla oli tietenkin matkavakuutukset kunnossa ja siksi Amanda ottikin ensimmäisenä yhteyttä vakuutusyhtiöön kysyäkseen, mistä Amanda saisi varattua itselleen ajan lääkärille. Vakuutusyhtiö vastasi nopeasti ja lähdimme heti Amandan kanssa terveyskeskukseen, johon meitä oli kehotettu menemään. Paikan päällä Amandaa ei kuitenkaan otettu vastaan. Silloin meille selvisi, että vaihto-opiskelijoina meidän tulee rekisteröityä heidän terveydenhuoltojärjestelmään. Näin teimme, mutta Amandalle ilmoitettiin, että vapaita paikkoja ei ole. Emme ollenkaan ymmärtäneet, miten se on mahdollista. Emme myöskään koskaan saaneet sitä tietää. Amanda kuitenkin tervehtyi ja elämä jatkui. 

Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun sairastuin itse. Sain silmätulehduksen ja monta kertaa sen saaneena tiesin, että se ei lähde ilman lääkettä. Soitin samaan terveyskeskukseen, johon Amandan kanssa silloin olimme menneet ja sieltä he ohjasivat minut toiseen terveyskeskukseen. Saapuessani heidän ohjeistamaan terveyskeskukseen, pelko hiipi takaraivoon. Kukaan terveyskeskuksessa ei puhunut englantia ja paikka näytti epämääräiseltä. Pääsin kuitenkin lääkärin vastaanotolle ja paikalle saapui myös tulkki. Jouduin itse analysoimaan, mikä minulla on ja kerroin lääkärille, millaista lääkettä olen aiemmin tulehdukseen käyttänyt. Lopulta sain antibiootin ja vaivan hoidettua. 

Opetuksena siis kaikille, että terveydenhuolto ei aina saata olla itsestäänselvyys, vaikka kuinka matkavakuutuksesikin olisi kunnossa.

Huomioitavaa on myös se, että Hollannissa tulee aina kantaa mukanaan henkilöllisyystodistusta. Mihinkään ei kannata lähteä ilman sitä, sillä joutuessasi tekemisiin viranomaisten kanssa, pääset huomattavasti helpommalla henkilöllisyystodistuksen kanssa. 

Opiskelu

Miten sitten opiskelu Hollannissa eroaa opiskelusta Proakatemialla? Opettajan ja opiskelijan välinen suhde

Meille Proakatemialaisille opiskelu Hollannissa aiheutti monia eri tuntemuksia. Toisinaan meni hyvin ja toisinaan todella huonosti. Vaihto-ohjelmamme toteutettiin samantyylisesti kuin opiskelu Proakatemialla ja tämä aiheutti ristiriitoja meidän ja toisten opiskelijoiden välille. He olivat saapuneet kurssille monilta eri aloilta ja heille tiimityöskentely ei ollut niin tuttua, eivätkä he olleet tottuneet itseohjautuvaan opiskeluun. Monesti me Proakatemialaiset saimme siis olla neuvomassa. 

Hollannissa myös työajat eroavat paljon Suomessa totuttuun kahdeksasta neljään työskentelystä. Hollannissa kello kymmeneltä alkoi vasta tapahtua ja päivä päätettiin noin kello kuudelta. Koulussa taas työaika, ainakin meille, oli pitkältä kello kymmenestä kolmeen. Päivät olivat siis todella lyhyitä ja se alkuun hämmästytti meidät. Tähän kuitenkin tottui nopeasti ja hyvin nopeasti huomasin, että kello kymmenen aloitus sopi itselleni paremmin. 

Suurimpana ja huomattavimpana erona kuitenkin meille oli opiskelijoiden ja opettajien välinen suhde keskenään. Suomessa ja Proakatemialla valmentajat ovat kuin ystäviä ja voimme todella tuttavallisesti olla keskenään. Hollannissa taas oli huomattavissa selkeä auktoriteetti ero. Opettajia tuli teititellä ja esimerkiksi sähköpostien tuli olla todella virallisia.

Hollannissa kuten monessa muussakaan maassa kouluruoka ei ole ilmaista. Tämä ei meille kuitenkaan tullut yllätyksenä, mutta lounaaksi tarjottava ruoka, se oli pienoinen yllätys. Pääasiassa hollantilaiset söivät lounaaksi leipää, mutta niin kuin muuhunkin, niin tähänkin totuimme. Lounaaksi oli saatavilla myös jotakin lämmintä, mutta useimmiten vain pientä naposteltavaa. Muuten ruoka ei eronnut paljoakaan suomalaisesta ruuasta. Ehdottomasti me kaikki jäimme kuitenkin kaipaamaan hollantilaisia bitterballeneita, jotka olivat friteerattuja palleroita, joiden sisällä oli lihamössöä. Nämäkään eivät kuitenkaan olleet hyviä kaikkialla, mutta nykyään tiedämme, mistä saa Haagin parhaat bitterballenit. 

Eniten Hollannissa päänvaivaa aiheutti kuitenkin se, että pankkikorttimme eivät kelvanneet melkein missään. Hollannissa suomalaistenkin tulee siis pelata käteisellä. Tämä ei tietenkään ollut ongelma, sillä sama se meille oli maksammeko kortilla vai käteisellä. Suomalainen pankkiyhteys aiheutti kuitenkin monissa asioissa ongelmia. Suurimpana mieleen muistuu, kun halusimme vuokrata pyörät. Pyörän vuokraaminen ei nimittäin onnistunut ilman hollantilaista pankkitiliä. Oikeastaan minkään vuokraaminen tai minkään hankkiminen ei onnistunut ilman sitä. Vaihto-opiskelijana on siis järkevää jo heti alkuun varata itselleen aika pankista ja hoitaa tämä asia kuntoon.  

Liikkuminen Hollannissa

Hollanti on tunnettu sen julkisesta liikenteestä. Vaihdon jälkeen en sitä myöskään ihmettele, sillä se oli naurettavan helppoa. Sen lisäksi, että pääsit kaikkialle, pääsit sinne nopeasti ja helposti. 

Viettäessä pidemmän ajan Hollannissa, on kaikista järkevintä hankkia OV-chipkard. Kyseinen kortti kelpasi kaikkialla Hollannissa kaikkiin julkisen liikenteen välineisiin. Itse kortti maksoi muistaakseni noin 15 euroa ja tämän jälkeen kortille ladattiin arvoa ja matkasi pituuden perusteella sieltä lähti tietty summa rahaa. Huomioitavaa on se, että matkustaessasi junalla tulee sinulla olla arvoa kortissa vähintään 20 euroa. 

Vapaa-aika

Kuten kerroin matkustaminen Hollannin sisällä on todella helppoa ja nopeaa. Tästä syystä suosittelen tutustumaan Hollannissa moniin eri kaupunkeihin. Hollanti ei ole mikään iso maa ja matkustus etäisyydet ovat kohtuu pieniä, mutta siitä huolimatta monet kaupungit eroavat todella paljon toisistaan! 

Hollannista on myöskin helppoa matkata niin junalla kuin lentämällä myös muihin maihin. Sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, jos matkustat Hollantiin pidemmäksi aikaa. 

Yleistän hieman, mutta hollantilaiset ihmiset eroavat jonkin verran suomalaisilta. He ovat suorapuheisia ja toisinaan saattavat vaikuttaa ylimielisiltä. He ovat todella ylpeitä ollessaan hollantilaisia. Kaikesta tästä huolimatta, he ovat kuitenkin myös todella ihania ja tutustumisen arvoisia ihmisiä. Älkää siis pelätkö kasvattaa sosiaalisia verkostoja ollessanne Hollannissa, sillä he ovat kyllä valmiita tutustumaan. 

Kuten jo aiemmin mainitsin juhliminen on osa vaihtoa ja tämän takia haluan nostaa esille muutaman merkittävän eron Hollannin yöelämästä. Sisäänpääsymaksua useimmiten yökerhoihin ei ole, mutta sitäkin tarkempia he ovat siitä, ketä yökerhoon pääsee sisälle. Ulkoisen olemuksesi tarvitsee olla niin sanotusti kunnossa päästäkseen sisälle. He eivät myöskään päästä sisälle, jos seurue muodostuu ainoastaan miehistä. Miehillä tulee siis lähes aina olla mukana naisia. Narikkamaksun he ottavat aina ja tämä on riippuen paikasta kahdesta kolmeen euroon. Vessaan mentäessä joudut kuitenkin aina maksamaan vähintään 50 senttiä, joten käteistä todella kannattaa aina kantaa mukanaa. 

Proakatemialta vaihtoon lähtö 

Vaihtoon haimme Tamkin kautta, ja laitoimme motivaatio/hakemuskirjeet Tamkin suuntaan, ja sieltä valittiin vaihtoon pääsijät. Hakeminen itsessään oli melko vaivatonta. Tämän lisäksi haimme erasmus+ tukirahan, jota meille myönnettiin. Raha oli muistaaksemme reilu pari sataa euroa kuussa. Erasmus tukirahan lisäksi, myös korotetun opintotuen ja opintolainan pystyy hakemaan vaihtoon, ja nämä tulivat tarpeeseen, että asumis ja matkustuskulut sai katettua. Olimme myös itse säästäneet kesätyörahojamme, jotta pystyimme reissaamaan ja pitämään hauskaa vaihdon aikana. Rahaa kannattaa varata vaihtoon reilusti, sillä vieraassa maassa on paljon nähtävää ja tehtävää, jota ei halua jättää väliin rahan takia. Myös hätätilanteita varten on hyvä olla pieni puskuri olemassa, jos vaikka sairastuu. Tiimimme oli fiiliksissä vaihtoon lähtemisestämme, ja koemme että meidän oli helppo lähteä kolmeksi kuukaudeksi pois. Myös opinnot etenivät normaalisti vaihdon aikana. Saimme opiskelustamme Hollannissa 15 opintopistettä, ja kirjapisteitä meidän tarvitsi syksyllä tehdä vain yhden kuukauden ajalta eli 5kp, koska olimme suurimman osan ajasta syksyllä pois. 

Vaihtoon lähteminen oli helppoa, ja antoi aivan uudenlaista perspektiiviä sekä elämään, että opiskeluun Suomessa. Suosittelemme kaikille akatemialaisille vaihto-opiskelua edes lyhyempänä vaihtona, jos mahdollista ja jos se kiinnostaa. Uusia asioita joita vaihdossa oppii, pääsee hyödyntämään hyvin Proakatemialla, ja tiimikavereille on kiva jakaa myös oppeja ja kokemuksia vaihto-opiskelusta. Koimme myös helpoksi omaan tiimiimme palaamisen, kun meitä oli ollut kolme samasta tiimistä poissa. Promisialaiset järjestivät meille jopa kotiinpaluu juhlat, ja se loi erittäin mukavan fiilikseen kotiinpaluusta. Suosittelemme kaikille vaihto-opiskelua, varsinkin Hollannissa!

Lähteet

https://www.rantapallo.fi/iinamaija/2016/02/15/suomen-ja-hollannin-5-yhtenevaisyytta/ luettu 6.5.2020

https://www.maailmankuvalehti.fi/2014/6/nakokulmat/hollantilaiskulttuurin-peruspilarit luettu 6.5.2020

https://hollanti.info luettu 6.5.2020

https://www.maailmalle.net/opiskelu/alankomaat/kustannukset_ja_arki luettu 6.5.2020

https://studentti.fi/ulkomailla-opiskelu/opiskelu-ulkomailla-5-syyta-hakea-hollantiin-opiskelemaan/ luettu 6.5.2020