Tampere
28 Sep, Wednesday
8° C

Proakatemian esseepankki

Historiani kielten kanssa



Kirjoittanut: Iiris Ryhänen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Opin puhumaan jo yhden vuoden iässä. Lapsena haaveilin siitä, että osaisin muita kieliä. Kun olin taapero ja menimme kauppaan, niin esitin, että osaisin puhua vierasta kieltä ja puhuin äänekkäästi siansaksaa. Kun neljävuotiaana osasin jo hieman lukea ja kirjoittaa, niin aloin tutustumaan Opi englantia Akun ja Mikin kanssa kirjaan. Kuuntelin paljon musiikkia englanniksi ja katsoin muun muassa Täydellisiä naisia televisiosta, sitä valintaa hieman kyseenalaistan.

Olen aina rakastanut muita kulttuureita ja kieliä. Ala-asteella yksi lempi aineistani oli englanti enkä malttanut odottaa, että yläasteella alkoi ruotsin opinnot. Kielten opiskelu sujuu minulta helposti ja nautin siitä kovasti. Yläasteelle mennessä opettelin itse sanomaan peruslauseet ruotsiksi, jotta kaikki ei ollut aivan uutta. Kasiluokalla otin ranskankielen valinnaiseksi, se olikin jo vähän haastavampaa, mutta nautin siitäkin. Ennen tuntien alkua opettelin perus sanoja jo etukäteen. Meille tuli muutamaksi päiväksi oppilaita Ranskasta ja majoitin kaksi poikaa. Meninkin yksin heidän luokseen eräänä kesänä. Ranskan opiskelu auttoi minua oppimaan espanjan kielen hyvin nopeasti ja helposti. Ranskassa ja espanjassa on paljon muun muassa samanlaisia verbejä. Espanjaa opiskelin koko lukioajan, en enää kuitenkaan muista lähes mitään. Jos lukisin tai kuuntelisin espanjaa niin voisin ymmärtää, mutta puhumaan en ryhtyisi. Tämä hankaluus on kielien kanssa, niitä täytyisi jatkuvasti käyttää tai muuten ne unohtuvat. Kävin myös yhden kurssin saksan opintoja, mutta en sanoisi, että osaan saksaa, ehkä muutama sana lähtisi, mutta ei sen enempää.

Proakatemialle tullessani oloni oli kummallinen, koska en opiskellut mitään vierasta kieltä, joten otin kesäyliopistolta mandariinikiinan alkeiskurssin. Kurssi vei paljon aikaa ja oli haastava, mutta koen, että sain siitä myös paljon irti. En osaa selittää mikä se tunne on, kun opin uutta kieltä, mutta siinä tilassa ei haittaa vaikka olisi koko koulupäivä takana ja 3,5 tuntia kiinan opiskelua edessä. Olisin halunnut jatkaa opintoja nyt syksyllä, mutta aikataulut eivät käyneet yhteen. Oli myös mielenkiintoista opetella kiinalaisia merkkejä.

Kun opiskelen kieliä, niin opin samalla paljon niistä kulttuureista, missä niitä puhutaan. Samalla siis opin ymmärtämään muita ihmisiä ja tapoja kommunikoida. On hienoa kun löytyy yhteinen kieli ja nyt kun olen lähdössä Hollantiin vaihtoon, niin huomaan, että ruotsin osaaminen ja edes se pienikin saksan ymmärrys auttaa minua jo paljon. Ulkomailla asuneena olen huomannut, kuinka jo perusasioiden osaamisella pärjää jo hyvin. Kun osaa tilata ruokaa, käydä kaupassa jne, niin pitäisi pärjätä. Yleensä myös paikalliset ovat erittäin iloisia jos on nähnyt vaivaa opetellakseen heidän kieltänsä, koen, että kielten opiskelu on myös kunnioituksen näyttämistä.

Tulevaisuudessa haluaisin opiskella lisää kiinaa ja joskus vielä mm.arabiaa ja koreaa. Monet sanovat, että kielet kannattaa opiskella nuorena, sillä aikuisena se on vaikeampaa, mutta toivon, ettei se ole totta. Uskon, että parhaiten oppii asumalla maassa, jolloin kieltä joutuu käyttämään ja sitä kuulee jatkuvasti.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close