Tampere
06 Aug, Saturday
18° C

Proakatemian esseepankki

Herra Presidentti: olen auttamassa lähettämään miehen kuuhun.



Kirjoittanut: Elina Valve - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Valmentava johtajuus

Yleisesti kuuluu puhuttavan, kuinka vanhan kansan “pomot” tympivät. Sellaiset jotka vain käskevät mitä tehdä, eivät kuuntele mielipiteitä tai luota työntekijöihinsä ja kaikki mitataan tuloksessa ja rahassa. Johtajuus on selkeästi murrosvaiheessa, entisajan “pomot” ovat nykyajan valmentajia. Koko organisaatio on saatava puhaltamaan yhteen hiileen, sillä ihmiset ovat loppupeleissä yrityksen suurin voimavara. Työntekijöiden motivointiin toimii paremmin valmentava esimerkillä johtaminen, kuin vanhan kansan mukainen pomottelu. Yhdessä tekemällä kaikki voivat onnistua ja hyvä johtaja ottaakin jokaisen työntekijän huomioon. Optimaalisessa organisaatiossa osataan hyödyntää jokaisen potentiaalia parhaimmalla mahdollisella tavalla. Myös optimaalinen tiimi toimii parhaiten, kun siinä on otettu tiimiroolit huomioon, sillä se auttaa jokaisen vahvuuksia tulemaan esiin. Myös omaa johtajuutta voidaan kehittää. Oman johtajuuden kehittäminen onkin avainasemassa siinä, kuinka muita johdetaan. Kaikki lähtee siitä, kuinka hyvin osaamme johtaa itseämme. Jos emme osaa johtaa itseämme, miten voimme osata johtaa muita? Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu hyvä itsetuntemus ja hyvät itsensä johtamistaidot.

Kuva 1. Partion johtamismalli kokonaiskuva. 2016.

Kuten tässä partion johtamismallissa, kaikki lähtee itsestä. Vasta tämän jälkeen vastuu haarautuu päämäärään, toimintaan ja ryhmään. Hyvä johtaja on sellainen, joka johtaa esimerkillään. Hän luottaa työntekijöidensä osaamiseen, osaa tukea heitä ja reflektoida työn tulosta henkilölle optimaalisimmalla tavalla. Hän osaa reagoida tilanteisiin eri johtajuustyylejä mukaillen. Eri johtajuustyylejä voi olla esimerkiksi määrätietoinen johtaja tai empaattinen johtaja, (koulutus.fi, 2020.) Mutta erinomainen johtaja osaa käyttää näitä kaikkia tyylejä eri tilanteisiin. Hyvään johtajuuteen liitetään kokonaiskuvan näkeminen ja kriisitilanteiden hoitaminen viimekädessä.

Hyväksi johtajaksi ei synnytä, vaan siihen kasvetaan. Jokainen voi aloittaa hyvän johtajuustaidon kehittämisen itsensä johtamisesta ja itsetuntemuksesta. Kaikista ei silti tule hyviä johtajia opettelemallakaan. Johtajuus on molemminpuolista arvostusta ja luottamusta sekä johtajan että johdettavan välillä. Arvostusta ei ole helppo ansaita, mutta luottamuksen voi menettää nopeastikin. Avain asemassa on tietynlainen nöyryys. Nöyrät johtajat saavat osakseen arvostusta, sillä he eivät aseta itseään ylemmäs muita, vaan pitävät jokaista työntekijää saman arvoisena. Nöyrä johtaja auttavalla, mutta määrätietoisella me asenteella pääsee jo pitkälle.

Työntekijän motivointi ja omistajuuden tunne

Moni yrittäjä kamppailee kysymyksen kanssa, kuinka motivoida työntekijää viihtymään työssään? Tähän vaikuttaa koko prosessi työnhaun markkinoinnista, työntekijän rekrytointiin ja yrityskulttuurin luomiseen. Moni ei valitettavasti panosta tähän prosessin alkuosaan ollenkaan, jolloin mennään jo metsään. Sitten ihmetellään, miksi työntekijät eivät ole motivoituneita työhönsä. Työntekijä ei voi olla motivoitunut, jos on jo alunalkaen väärässä paikassa. Olen itse ihmetellyt muutaman kerran töihin hakiessani, kuinka pihalla työnhakijat ovat olleet esim. yrityksen arvoista tai missiosta. Mutta vielä ihmeissäni olen ollut, kun näitä asioita ei olla kysytty työhaastattelussa. Uskon, että henkilöt, jotka voivat samaistua yrityksen visioon, missioon ja arvoihin ovat lähtökohtaisesti hakemassa oikeaan paikkaan. Eivät meistä kaikki halua olla yrittäjiä. Jotkut meistä haluavat mukaan yritykseen, jossa pääsee vaikuttamaan sekä edistämään itselle tärkeitä asioita. Miksei sitten tätä asiaa kiilloteta jokaisessa työhaastattelussa. Tausta ajatuksena tässä on se, kun yrityksen ja työntekijän arvot kohtaavat, on työntekijän helpompi toimia yrityksen odotusten mukaisesti ilman arvoristiriitoja. Tämän jälkeen on tärkeää luoda oikeanlainen yrityskulttuuri. Yrityksen läpinäkyvyys työntekijöitä kohtaan yrityksen toimista, heidän mielipiteidensä huomioon ottaminen ja asioiden edistäminen niiden kautta lisää luottamusta ja työntekijän omistajuuden tunnetta yritystä kohtaan. Tarjoa työntekijälle mahdollisuus kehittää osaamistaan. Mitä merkityksellisemmäksi työntekijä kokee työnsä, sitä motivoituneempi hän on työskentelemään. Työntekijän motivaatioon vaikuttaa myös se miten häntä arvostetaan työntekijänä. Arvostuksen tunnetta lisää se, että kuuntelet työntekijääsi, olet heille avoin, osallistat heitä ja tunnustat heidän osaamistaan.

Alasaarela Milestone.fi  sivuston blogissaan kirjoittaa näin: Yrityskulttuuri on käytännössä kahden asian summa: yhteinen, merkityksellinen unelma ja yhteiset arvot. Tähän liittyen presidentti John F. Kennedyn unelma kuuhun menosta puhuttelee itseäni paljon. Siinä näkyy, mitä oikea yrityskulttuuri on parhaimmillaan:

25. toukokuuta 1961 John F. Kennedy piti kuuluisan puheen, jossa puki sanoiksi yhteisen unelman uudelle NASAn avaruusohjelmalle: ”Lähetämme miehen kuuhun ja tuomme hänet turvallisesti takaisin maahan vuosikymmenen loppuun mennessä!” Tästä alkoi NASAlla intohimoinen työ ja taistelu kohti unelmaa, joka oli kaikille työntekijöille yhteinen. Pian aloituksen jälkeen Presidentti Kennedy vieraili NASAn avaruuskeskuksessa katsomassa, miten työ kohti unelmaa etenevät. Hän kertoi myöhemmin tämän vierailun olevan yksi hänen elämänsä tärkeimmistä hetkistä;vierailun aikana hän näki siivoojan työssään. Presidentti meni siivoojan luokse ja kysyi häneltä ystävällisesti: ”Mitä sinä teet?” Siivooja vastasi spontaanisti: ”Herra Presidentti: olen auttamassa lähettämään miehen kuuhun.”

Viitteet:

J, Alasaarela. 2017. Viitattu 1.5.2022. https://www.milestone.fi/post/2017/08/10/hyva-maapera-mahdollistaa-kasvun

Koulutus.fi. 2020. Viitattu 1.5.2022. https://www.koulutus.fi/artikkelit/6-johtamistyylia-18078

Kuva 1. Partion johtamismalli kokonaiskuva. Partioliikkeen Maailmanjärjestö. https://www.partio.fi/lippukunnille/pestien-tuki/johtaminen-partiossa/

Kommentit
  • Tuomas Santala

    Tämä oli mielenkiintoinen ja erilaisia ajatuksia herättävä essee! On mielenkiintoista ajatella miten amerikkalaisuutta kuvaavan omistajuuden tunteen saisi luotua työpaikalle ja joskus mahdollisesti omaan yritykseen. 1960-luvun Yhdysvalloissa yksi iso syy yhteishengelle oli varmasti maailmansotien jälkeen ja kylmän sodan aikana pinnalle ponnistanut patriotismi ja yhteiset viholliset. Jo ennen maailmansotia Yhdysvaltoja pidettiin mahdollisuuksien ja rikkauksien maana. Ehkä omaan yritykseen voisi jollain tavalla hyödyntää samankaltaista ajatusta mahdollisuuksista ja paremmasta elämästä.

    3.5.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close