Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Henkinen työhyvinvointi



Kirjoittanut: Emilia Taivainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Hyvä johtaminen ja työhyvinvointi: Työelämän "dynaamien duo" (blogiteksti)
Esa Lehtinen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mitä työhyvinvointi käsitteenä oikein tarkoittaa? Työterveyslaitoksen (myöhemmin TTL) määritelmän mukaan ”työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ tukee työntekijöiden elämänhallintaa.”

Työhyvinvointiin panostamista voidaan pitää kansantaloudellisesti todella kannattavana. Sillä, jos kykenisimme ajattelemaan tulevaisuuteen, pystyisimme työhyvinvointiin sijoittamalla saamaan aikaan työurien pitenemisen, mitä tällä hetkellä monet poliitikot vaativat. Näin panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti sairauspoissaolojen ja varhaisen eläköitymisen vähenemisen kautta, Lehtinen (2015) kirjoittaa blogissaan.

Lisäksi Lehtinen (2015) nostaa blogikirjoituksessaan esiin professori Guy Ahosen tekemiä laskelmia, joiden mukaan organisaatioiden työhyvinvointiin sijoitettu vuotuinen panos on lähes 12 kertaa pienempi kuin työhyvinvoinnista aiheutuvat kustannukset. Lisäksi vuonna 2015 TTL:n antamien tietojen mukaan ”hintalappu” on tästä yhä kasvanut. Tämä epätasapainoinen yhtälö on Lehtisen (2015) mukaan todella hätkähdyttävä ja saa pohtimaan ovatko panostukset työhyvinvoinnin ylläpitämiseen riittävällä tasolla vai ei.

Tässä tekstissä keskitytään henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen työyhteisöissä, sillä fyysisen työhyvinvoinnin kehittämiseksi ratkaisut ovat mielestäni ilmeisemmät. En tarkoita, että se on vain kuntosalikortin hankkimista jokaiselle työntekijälle, mutta myös Excenta Oy:n vuoden 2011 työhyvinvoinnin tilannetta kartoittavaa tutkimuksen mukaan henkinen hyvinvointi työyhteisöissä on se mikä laahaa.

Johtamisella on suuri merkitys työhyvinvoinnille

 

Lehtisen (2015) mukaan monissa organisaatioissa ei ymmärretä, että työhyvinvoinnin edistäminen ei automaattisesti edellytä työnantajalta suurta taloudellista panosta. Paljon voidaan saavuttaa esimiesten ja muiden työyhteisön jäsenten omalla toiminnalla ja käyttäytymisellä. Lehtinen (2015) kirjoittaa blogissaan, että johtamisella on suuri merkitys työhyvinvoinnille, sillä johtamisella on suora yhteys työyhteisön ihmissuhteisiin ja ilmapiiriin. Johtamisella luodaan edellytykset ja turvataan resurssit sen perustehtävän hoitamiseen onnistuneesti, jota varten työntekijä on palkattu. Lisäksi johtajan tehtävänä on kehittää ja toteuttaa yhdessä työyhteisön jäsenten kanssa toiminnan visio ja yhteiset suuntaviivat sekä strategiat organisaation perustehtävän pohjalta. (Lehtinen, 2015.)

Kun visio, yhteiset suuntaviivat ja strategia on luotu päästään hommiin. Olen samaa mieltä Lehtisen kanssa siitä, että johtajan tehtävä on mahdollistaa työntekijöille työn tekeminen parhaalla mahdollisella tavalla sekä vaikuttaa positiivisesti työyhteisön ilmapiiriin oman käytöksensä kautta. Johtamisesta kehittämisestä työhyvinvoinnin parantamiseksi on siis hyvä aloittaa, mutta mitä sen jälkeen?

Tiimityön kehittäminen

 

Tämä ei tietysti koske ihan jokaista organisaatiota, mutta nykypäivänä aika montaa. Tiimityöhön on siirrytty monissa organisaatioissa, sillä nykypäivän verkostomaisessa työelämässä selviämiseen, yli organisaatiorajojen yltävään yhteistyöhön ja monimutkaisten ongelmien ratkomiseen tarvitaan työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja monialaista osaamista. (Otala 2018: 135–136.) Johtajalla on suora yhteys työyhteisön ihmissuhteisiin ja ilmapiiriin, mutta mielestäni tiimin jäsenien keskinäiset ihmissuhteet ovat kuitenkin lopulta niitä, jotka ovat ratkaisevassa asemassa, kun halutaan parantaa työilmapiiriä. Toki johtajan täytyy olla mukana tässä juonessa, mutta se ei yksin riitä. Jos tiimissä on yksikin työilmapiirille myrkyllinen jäsen, voi hän voi saastuttaa koko tiimin. Johtaja ei ole aina fyysisesti läsnä tai osa työntekijöiden arkipäiväistä tekemistä. Tiimi on monelle työntekijälle se lähin työyhteisö ja sieltä löytyy ne ihmiset, joiden kanssa työskentelee miltei päivittäin. Tästä syystä olisi tärkeä panostaa myös tiimitoiminnan kehittämiseen henkisen työhyvinvoinnin lisäämiseksi organisaatioissa.

 

Lähteet:

Lehtinen, Esa 2015. Hyvä johtaminen ja työhyvinvointi: Työelämän “dynaamien duo” Saatavilla: http://esalehtinen.blogijanne.fi/2015/06/08/hyva-johtaminen-ja-tyohyvinvointi-tyoelaman-dynaaminen-duo/ (Viitattu 1.5.2020)

Otala, Leenamaija (2018). Ketterä oppiminen – Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. 1. painos. Helsinki: Kauppakamari.

Työterveyslaitoksen verkkosivut. Osoitteessa: https://www.ttl.fi (Viitattu 1.5.2020)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close