Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Henkilöstön johtaminen



Kirjoittanut: Vili Anttonen - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Menesty yrittäjänä : 68 käytännön ohjetta
Antti Sekki
Mika Niemi
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tässä esseessä käsitellään henkilöstön johtamiseen liittyviä asioita proakatemian tiimiyrittäjän näkökulmasta.

Henkilöstön johtamisen pääasiallisena tavoitteena on varmistaa, että henkilöstö niin määrältään kuin laadultaan vastaa yrityksen tarpeita. Tämän lisäksi johdon tulee varmistua, että henkilöstö on osaava ja motivoitunut työskentelemään yrityksen asettaman päämäärän eteen.

Jokaisessa yrityksessä, niin kuin tiimiyrityksessäkin tulee jollain tavalla johtaa henkilöstöä. Tiimiyrityksessä, missä kaikki osakkaat ovat saman arvoisia siitä tulee hieman hankalampaa kuin perinteisessä hierarkisessa yrityksessä. Proakatemialla tiimiyrityksissä ehkä helpoin tapa hallinnoida henkilöstöä on päättää jokaiselle selvä vastuualue. Tällöin paketti pysyy helpommin kasassa ja tiimistä löytyy aina joku jonka turvaan pystyy kääntyä tietyissä asioissa. Esimerkiksi hyvin yleinen pesti, mikä löytyy jokaisesta proakatemialla toimivasta tiimiyrityksestä on talouspäällikkö. Talouspäälliköllä on ”allaan” oma taloustiimi, jonka kanssa hoidetaan yrityksen talousasioita. Vaikkakin vastuu yrityksen talouspuolesta on jokaisella tiimin jäsenellä, niin päävastuu ja tietoisuus lepää talouspäällikön harteilla. Kun vastuualueet ovat tiedossa, niin asioiden pitäisi rullata yrityksessä sulavasti. Mitä sitten jos vastuualueen henkilö laiminlyö työtehtäviään? Tässä tuleekin tiimiyrityksen vahvuus. Mikäli itse vastuuhenkilö ei huomaa laiminlyönneensä omia tehtäviä, niin hyvässä tiimiyrityksessä joku tiimin jäsenistä huomaa tämän ja siitä voidaan keskustella. Tämä on hyvä asia, sillä silloin yrityksen ongelmakohdat huomataan ajoissa ja pystytään vaikuttamaan tilanteeseen ennen kuin suurempaa ongelmaa edes kerkeää syntymään. Tämä taas on suuri riski suuremmissa hierarkisissa yrityksissä, sillä siellä henkilöstö ei välttämättä ole niin läheisiä eikä muiden työtehtäviin ole normaalia puuttua.

Toinen asia henkilöstönjohtamisessa varsinkin tiimiyrityksessä on esimerkillä johtaminen. Tämä pätee jokaiseen tiimiyrityksessä toimivaan yrittäjään. Hyvänä esimerkkinä on proakatemialla olevat esseepisterajat. Tiimeissä, missä ei ole esseepisteiden kanssa ongelmaa jokainen tekee esseitä säännöllisesti ja tuottavat ne ajoissa. Siellä jokainen on sitoutunut kirjoittamaan esseet ajallaan ja jokainen johtaa toisiansa esimerkin avulla. Tämä on taas toisin tiimiyrityksissä, joissa esseepisteet eivät ole ajoissa valmiina. Näissä tiimiyrityksissä löytyy niin sanottuja ”rebeleitä”, jotka eivät piittaa tulevatko esseet valmiiksi ajoissa vai eivät. Tämä luo tiimin sisällä semmoista kuvaa, että se on ihan hyväksyttävää jättää esseet tekemättä. Tätä ongelmaa ei olisi jos jokainen tekisi esseet ajallaan, koska kukaan ei halua olla yksin se musta lammas, joka jättää työnsä tekemättä. Tästä syystä erityisen tärkeää esseiden ajallaan kirjoittaminen on sillä, kuka tiimissä niiden perään kyselee.

Delegointi ja vastuunjako

Tutkimukset osoittavat, että yrittäjän tulee uskaltaa jakaa vastuuta (Stuart & Abetti, 1987)

Proakatemialla tehdään lukuisia projekteja ja mielestäni jokaisessa projektissa pitää vähintään olla joku projektipäällikkö, jotta projekti toimii sujuvasti. Jollain täytyy olla koko paketti kasassa ja kokonaisuuden kuva projektin osalta olevista työtehtävistä. Opintojeni alussa kuulin proakatemian valmentajalta Timo Nevalaiselta hyvän tiivisteen siitä mitä on olla hyvä projektipäällikkö ja se kuului näin ”Silloin tiedät olevasi hyvä projektipäällikkö, kun olet tehnyt itsestäsi hyödyttömän projektitiimille”. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Itse miellän sen siten, että silloin olet saanut luotua autonomisen tiimin. Autonomisen tiimin, millä on hyppysissään tarvittavat työkalut ja resurssit oman työntekemisen tueksi. Toki Timokin varmaan tarkoitti, että projektipäällikkö ei ole koskaan hyödytön ja aina on asioita, jota voi parantaa, mutta tämä olisi siis ihanne tilanne. Pienemmissä projekteissa projektipäällikkö on hyvin usein myös itse työnteossa mukana, oli se sitten myynnissä, grafiikassa tai jossain muussa työtehtävässä. Tämä on yleistä, koska pienemmissä projekteissa ei ole organisoitavaa niin paljon, että kaikki aika menisi siihen. Taas kun isommissa projekteissa projektipäällikön kannattaa hypätä projektin työstämisestä kauemmaksi ja miettiä projektin kokonaiskuvaa. Projektipäällikön tulisi tietää kaikki tarvittavat asiat projektin onnistumisen kannalta ja osata delegoida nämä asiat oikeille projektitiimin jäsenille. Delegoinnin yhteydessä hänen olisi hyvä myös antaa tarvittavat työkalut työtehtävän työstöä varten. Projektitiimin tulisi kanssa osata hyödyntää projektipäällikköä. Projektitiimin tulisi osata kysyä projektipäälliköltä tarkentavia tietoa, varsinkin silloin jos tiimiläinen ei tarkalleen tiedä mitä tai miten hänen pitäisi tehdä. Tähän vaaditaan tiimin ja päällikön välistä luottamusta sekä vastuun tuntoa.

Proakatemialla tiimeistä löytyy yleensä myös yksi tai useampi BL (business leader) sekä HR (human resources), jotka vastaavat tiimiyrityksen opintojen kulusta, yrityksen toiminnallisuudesta sekä hyvinvoinnista. Nämä roolit eivät ole helppoja nakkeja. Näistä erityisen vaikeaa tekee se, että jokainen tiimiläinen on kavereita keskenään. Kaverijohtamisessa on hyvin hankalaa olla puolueeton ja tiukka. Miten tätä johtamista sitten kanttaisi toteuttaa? Yksi tehokkain tapa on mittaaminen.

Jotta tekeminen on omistajan tahtotilan mukaista, tulee työntekijöiden mittarit suunnitella huolella. Mikäli vastuuta ja autonomiaa annetaan ilman seurantajärjestelmää, ennemmin tai myöhemmin työntekijät käyttävät sitä hyväkseen.

Sopimalla tiimin kanssa yhteiset mittarit ja niiden seurannalla pääsee kaverijohtamisessa pitkälle. Esimerkiksi esseepisteiden mittauksella voidaan helposti pitää jokainen tiimiläinen ajan tasalla esseepisteiden kanssa. Suurin virhekohta tässä on se, että yhdessä keksitään hienot mittärit, mutta niitä ei seurata ollenkaan. Tämä on se puoli, mihin mielestäni BL ja HR kannattaisi keskittyä. Hyvien mittareiden, niiden seuraamisen ja reagoinnin avulla voidaan luoda hyvinkin autonominen sekä ryhdikäs tiimiyritys.

 

Lähteet

Menesty yrittäjänä : 68 käytännön ohjetta, Antti Sekki & Mika Niemi, Talentum Pro [2016]

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close