Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Henkilökohtainen sijoitussuunnitelma



Kirjoittanut: Kaisa Ojaniemi - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Oma taloudellinen tilanteen on nyt se, että olen opiskelija ja kesätöissä. Pystyn sijoittamaan noin ¼ kesätyötuloistani, mutta syksyllä tilanne on taas toinen. Nyt voin siis alkaa etsiä hyvä sijoituskohteita, joihin sijoitan nyt/syksyn mittaan. Muistan myös pitää tarpeeksi suuren käteiskassan hätätilanteita yms. varten, joka on noin 20% omaisuudestani.

Voin laittaa kertasummana osakkeisiin muutaman satasen. Yleisin sijoitussummani taitaa olla 300e per osakeosto. En ole pitkään aikaan tehnyt kuukausisäästämistä rahastoon, vaan tehnyt suoria osakepoimintoja. Summat ovat määräytyneet pitkälti sen hetkisen rahatilanteen mukaan. Sijoitusosaamiseni on nähdäkseni keskivertoharrastelijaa parempi. En kuitenkaan usko, että pystyisin voittamaan ammattilaisia heidän pelissään. Siksi olenkin pitkäjänteinen ja etsin etenkin suomesta salkkuuni pienempiä yhtiöitä suurten esimerkiksi amerikkalaisten rinnalle.

Merkittävä osa varallisuudestani on kiinni osakkeissa. Samaan aikaan minulla on epävarmuutta tulevista tuloistani. Jos ja kun joskus olen vakituisessa työsuhteessa, ei markkinan liikkeistä tarvitse hermoilla enää sitäkään vähää kuin nyt. Tämä suurin riski tai epävarmuustekijä tulee siis varsinaisen sijoitustoiminnan ulkopuolelta. Sijoittamiseen itseensä liittyen täytyy todeta, että ainakin vielä toistaiseksi yksittäisillä yhtiövalinnoilla ja yksittäisten maantieteellisten alueiden (suomi) kehityksellä on merkittävä vaikutus sijoitusvarallisuuteeni. Toisaalta taas sijoitettava varallisuuteni on vielä absoluuttisissa euroissa mitattuna varsin vaatimatonta.

Olen aika riskinsietokykyinen kaveri. Minua ei paljon esimerkiksi korona-ajan alun osakekurssit hetkauttaneet. Tämä varmasi johtuu siitä, että sijoitusurani alkuvaiheessa tein niin huonoja osakepoimintoja, että -50% punaiset luvut eivät enää hetkauttaneet. Olen hyvän riskinsietokykyni ansioita myös tienannut mukavia summia. En sijoita mitään tiettyä tavoitetta varten, vaan sijoittaminen on minulle pitkällä aikavälillä oman taloudellisen tilanteeni turvaamista. Monet ovat säikähtäneet sitä, kuinka uskallan sijoittaa osakkeisiin, mutta kun salkku on tarpeeksi hajautettu, en näe sen suurempaa riskiä kuin rahastojakaan ostaessa.

En ole pitkään aikaan sijoittanut sijoitustuotteisiin, vaan tehnyt enemmän suoria sijoituksia. Minulta löytyy joitain vanhoja osake- ja korkorahastoja, mutta olen myynyt suuren osan suhteessa suurten kulujen takia. Minusta on outoa, kuinka monet pitävät sijoittamista ”oikotienä onneen” ja keinona ansaita rahaa tekemättä mitään. Sijoittaminen vaatii paljon aikaa, vaivaa ja osaamista mikäli siitä aikoo tehdä itselleen elannon. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että sijoittaa aikaansa hyvään koulutukseen, joka mahdollistaa hyvän ja hyväpalkkaisen työn. Näin rahaa säästyy myös sijoittamiseen ja pitkäjänteinen sijoittaminen, sekä korkoa korolle ilmiö tulevat mahdolliseksi.

Allokaatio on tällä hetkellä pääosin osakkeisiin, mutta tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten asuntoihin ja korkoihin(iän karttuessa). Näistä muut kuin asunnot rahastojen kautta. Olen osakkeiden lisäksi sijoittanut myös kultaan. Ihan fyysiseen kultaan, sekä kulta-eft-rahastoihin. Kullan omistaminen on kuin eräänlainen turvasatama, sen arvo kasvaa yleensä silloin kun osakemarkkinoilla menee huonosti. Jatkossa haluaisin sijoittaa myös asuntoon ja metsään.

 

Säästän todella pitkällä tähtäimellä ja olisi hienoa, jos pystyisin jossain vaiheessa elämääni elättämään itseni osin osinkotuloilla. Myös asuntosijoittaminenkin on jossain vaiheessa ajankohtaista. Tästä huolimatta en kuitenkaan pelkää myydä osakkeita, jos hinta näyttää oikealta tai näkymät riittävän huonoilta. Näin pääomaa vapautuu muihin, tuottavampiin kohteisiin.  Antaa voittajien nousta ja puolestaan tappiot otetaan nopeasti, toisin sanoen osakkeiden osalta yhtiö myydään, jos sen fundamentit heikkenevät. Päinvastoin pelkkä osakekurssin lasku on vain mahdollisuus ostaa lisää. Tiedostan, että tässä täytyy olla tarkkana. Toisaalta räikeästi yliarvostetun osakkeen myyminen on perusteltua, mutta en näe todennäköisenä, että tällaisia edes osuisi salkkuuni alun perinkään.

Tarkistan salkkuni yhtiöiden kurssit kerran päivässä. Mikäli niissä tapahtuu suuria liikkeitä, perehdyn liikkeisiin etsien syitä niille. Mikäli mitään yhtiön liiketoimintaan liittyvää syytä ei löydy, jätän kurssilaskun/nousun huomioimatta, mutta laskun tapauksessa mahdollisesti ostan lisää.

Sijoittamisella tavoittelen myös mahdollisuutta eläköityä, kun siltä tuntuu. Minulle tämä tarkoittaa ennen kaikkea vapautta valita mihin aikani käytän. Lisäksi arvostan säästämisen ja sijoittamisen tuomaa taloudellista turvaa sekä valinnan vapautta esimerkiksi urapolkujen, koulutuksen ja työpaikan suhteen. En voi sanoa, ettenkö olisi myös kiinnostunut vaurastumisesta itsessään. Seuraan taloutta ja sijoitusmarkkinoita mielelläni. Se on minulle harrastus, eikä siten tunnu pakkopullalta. Seuraan markkinoita pääosin otsikkotason uutisten ja esimerkiksi Inderesin yhtiöanalyysien kautta.

Osingoilla en näe olevan mitään merkitystä. Yhtiö, joka jakaa osinkoja ei silloin löydä houkuttelevia investointikohteita omasta liiketoiminnastaan. Toisaalta yrityksillä, jotka toimivat kypsillä toimialoilla korkea osingonjakosuhde on perusteltu ja toivottavakin asia. Tässä tapauksessa kerään osingot mielelläni. Kokonaisuutena ne eivät ole merkittävä osa sijoitussuunnitelmaani, sillä esimerkiksi eläköityminen osinkotulojen varaan vaatisi huomattavan suuren salkun, sekä tarkkoja yhtiövalintoja.

 

Millä perusteella valitsen osakkeet?

Sijoitan valtaosan osakevarallisuudestani suomen markkinalle ja Skandinaviaan sillä tunnen ne parhaiten. Olen yrittänyt aktiivisesti hajauttaa salkkuani esimerkiksi muualle Eurooppaan ja Amerikkaan. Uskon tekniseen analyysiin lyhytainaisen sijoittamisen työkaluna. Omassa sijoitussuunnitelmassani se ei näyttele merkittävää roolia. Kuitenkin saatan sen avulla haarukoida markkinan trendiä kokonaisuudessaan. Tämä taas vaikuttaa osakepainooni.

Pitää valita yhtiöitä, jotka toimivat houkuttelevalla toimialalla. Niitä ei ole ne, joissa erottuminen on hankalaa tai tulos riippuu paljon esimerkiksi raaka-aineiden tai korkojen kehityksestä. Sillä niitä on vaikea ennustaa. Esimerkkejä ei houkuttelevista toimialoista: energia, vakuutusyhtiöt, perusteollisuus. Esimerkkejä houkuttelevista toimialoista ovat kuluttajatuotteet, teknologia, pitkälle jalostettu teollisuus ja tukkukauppiaat.

Yhtiöllä pitää olla jokin kilpailuetu. Esimerkkejä kilpailueduista ovat vahva brändi, verkostovaikutukset ja skaalaedut. Myös toimialat, jossa on kaksi isoa peluria ovat houkuttelevia ns. oligopolit. Kun taas pirstaloituneet toimialat saattavat olla tiukasti kilpailtuja, toisaalta näillä pirstaloituneilla toimialoilla yhtiöt, jotka konsolidoivat markkinoita ovat houkuttelevia. Konsolidaatio tarkoittaa markkina-aseman keräämistä yrityskaupoilla ja markkinaosuuden valloittamisella. Osakkeissa pyrin saavuttamaan tasapainotetun salkun. Se sisältää tasaisen määrän kasvu ja arvoyhtiöitä. Toisaalta en orjallisesti seuraa näitä luokituksia vaan voin ostaa suuriakin määriä todella houkuttelevia pitämiäni yhtiöitä.

Tunnusluvut eivät yksinään kerro juuri mitään. Ne pitää myös osata valita yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Parhaita tunnuslukuja ovat kassavirta ja nimenomaan vapaakassavirtapohjaiset, koska tämä on se tuotto mikä osakesijoittajalle viimekädessä kuuluu. Kuitenkin varhaisen kehitysvaiheiden yrityksissä näitä ei voi käyttää. Tällaisessa tilanteessa joutuukin arvioimaan, mikä on yrityksen investointitahti niin sanotussa kypsässä vaiheessa. Tällä tarkoitan sekä virallisia kassavirtalaskelman osoittamia investointeja pysyviin vastaaviin kuin myös niin sanottua tuloslaskelman läpi investoimista. Tämä tarkoittaa markkinointi ja tuotekehitys sekä asiakashankinta kustannuksia. Kuitenkin jopa erittäin vanhanaikaisena pidetty P/B luku on hyvin käyttökelpoinen esimerkkejä pankkeja arvioitaessa. Näin on erityisesti, kun suhteutetaan tämän tunnusluvun indikoima arvostus pankin oman pääoman tuottoon (ROE). Pääoman tuotto on muutenkin erinomainen taloudellinen tunnusluku, mutta siinäkin pitäisi pystyä katsomaan eteenpäin on arvioimaan etenkin uusien pääoman tuottoa pelkän olemassa olevan pääomakannan tarjoaman tuoton sijaan. Pääoman tuottokaan ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu varhaisen kehitysvaiheen yhtiöiden analysointiin, sillä nämä ovat useimmiten tappiollisia myös liikevoiton (EBIT) osalta. Yhteenvetona todettakoon, että tunnusluvut ovat hyvä ensimmäinen askel potentiaalisten sijoituskohteiden haarukoimiseksi. Näin ajattelen ainakin itse. Toisaalta jotkut menestyvät sijoittajat lähtevät puhtaasti liiketoiminnasta eli yhtiöistä itsestään käsin liikkeelle ja katsovat erityisesti arvostuskertoimia vasta aivan loppuvaiheessa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close