Heräsin ajattelemaan henkilöbrändäystä ensimmäisen kerran kesällä 2018, kun huomasin Instagramin seuraajamäärieni kasvavan tasaisesti ilman suunnitelmallista tai tavoitteellista sisällöntuottamista. Päivitin Instagramiin vaihtelevalla aktiivisuudella kuvia erityisesti tanssiharrastukseeni painottuen. Havaitsin seuraajamäärieni kasvun olevan sidoksissa tanssiaiheisiin päivityksiin, joten aloin hieman tietoisemmin keskittää sisältöjäni teeman ympärille.

Toden teolla kiinnostuin henkilöbrändäyksestä keväällä 2019 Y-kampuksen järjestämän Minustako henkilöbrändi? -kurssin myötä. Sain kurssista eväitä lähteä rakentamaan henkilöbrändiäni entistä tavoitteellisemmin. Kurssin aikana seuraajamääräni kasvoi 3,2 %, mutta sen jälkeen seuraajamääräni on yli tuplaantunut. Tällä hetkellä tuotan sisältöä edelleen melko satunnaisesti ja ilman tarkkaa suunnitelmaa, mutta suurin muutos on tullut sisältöjen viestin kirkastamisen myötä. Julkaisuistani on tullut myös avoimempia ja rohkeampia, ja uskallan nykyään puhua päivityksissäni suorempaan myös vaikeammista asioista. Uskon, että nämä muutokset ovat olleet merkittävin tekijä seuraajamäärän kasvupyrähdykseen. On vielä paljon asioita, joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota – kuten sisällöntuotannon säännöllisyys jatkuvan sisällön tuottamisen kautta, mutta toistaiseksi aikaa on ollut käytettävissä henkilökohtaiseen Instagramiin melko vähän, sillä prioriteettina on viime aikoina ollut verkkokauppani Twerk Empiren Instagram-tilin kehittäminen. Virkistääkseni omaa muistiani henkilöbrändäyksestä oppimistani asioista ja jakaakseni opit myös muille akatemialaisille, päätin kirjoittaa tämän esseen.

Mikä on henkilöbrändi?

Henkilöbrändi kuvaa muiden ihmisten käsityksiä ja kokonaisvaltaista kokemusta yksilöstä. Henkilöbrändäys on perinteisen brändäyksen kanssa samankaltaista, mutta tuotteiden sijaan brändäyksen kohteena ovat henkilöt. Henkilöbrändäyksessä tuodaan korostetusti esiin yksilön positiivisia ominaisuuksia ja se sisältää usein henkilön yhdistämisen tiettyihin tuotteisiin. Henkilöbrändäys on keino erottautua kilpailijoista ja luoda kansainvälisiä suhteita nykypäivän globaaleilla markkinoilla, ja se voi olla tärkeää erityisesti verkkoliiketoiminnassa menestymisen näkökulmasta. Jotkut viestinnän asiantuntijat näkevät henkilöbrändit osana yrityksen brändien muodostamaa kokonaisuutta. Tämän näkökulman myötä yrityksen mielikuvaan vaikuttavien henkilöiden julkisuuskuvaa kehitetään yhtä huolellisesti kuin brändin muita osa-alueita.

Henkilöbrändin kehittäminen sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media tarjoaa ennennäkemättömän laajan alustan henkilöbrändäykseen. Sosiaalinen media mahdollistaa verkkoidentiteetin luomisen, joka ei välttämättä ole täysin todenmukainen ja aito. Huolimatta siitä, että sosiaalinen media ja verkkoidentiteetti ovat virtuaalisia, ne heijastuvat ja vaikuttavat myös todelliseen maailmaan.

Sosiaalisessa mediassa vahvan maineen luominen vaatii sisällön jakamisen, kohderyhmän sitouttamisen ja vuorovaikuttamisen menetelmien yhdistämistä sekä sosiaalisen median alustojen erilaisten ominaisuuksien monipuolista hyödyntämistä. Mitä enemmän sosiaalisessa mediassa jakaa kohderyhmää kiinnostavaa ja sitouttavaa sisältöä, sitä tunnetummaksi käyttäjä tulee kohderyhmän keskuudessa. On suositeltavaa keskittyä yhdestä kahteen sosiaalisen median alustaan, sillä resursseja keskittämällä sosiaalisen median käytöstä saadaan tuloksellisempaa. Vahvan vaikuttaja-aseman luominen yhdessä sosiaalisen median kanavassa on aina tehokkaampi menetelmä kuin eri kanaviin hajautettu lähestymistapa. Toisaalta monikanavaisuudestakin voi olla etua, kun verkot ovat vesillä useammassa kanavassa samaan aikaan. Se kuitenkin vaatii paljon ajallista panostusta, jotta jokainen kanava saa tarpeeksi resursseja osakseen.

Henkilöbrändistrategia

Henkilöbrändin rakentamiseen vaaditaan visio, strategia ja motivaatiota. Strategian luomisessa tarvitaan visiota ja sen toteuttaminen edellyttää motivaatiota vaativia toimenpiteitä. Vision rakentamisen osa-alueita ovat arvojen määrittely ja keskeisimpien arvojen priorisointi, omien intohimojen tunnistaminen sekä omien vahvuuksien, heikkouksien ja ominaisuuksien analysoiminen. Koska kyse on nimenomaan henkilöbrändistä, kulkee visio käsi kädessä sen kanssa, mihin suuntaan henkilöbrändiä rakentava haluaa omaa elämäänsä viedä.

Henkilöbrändistrategia pohjautuu visioon ja kiteyttää henkilöbrändin keskeisimmät ominaisuudet, identiteetin, imagon ja ulosannin. Henkilöbrändistrategia sisältää ydinviestien, tunnuslauseiden tai mottojen, nimen ja nimimerkkien, verkkotunnusten, bion (profiilitietojen) ja visuaalisen ilmeen määrittelyn. Visuaaliset määritykset sisältävät esimerkiksi henkilöbrändin väripaletin, fontin, logon ja tavoiteltua visuaalista ilmettä sekä tunnetta kuvaavia esimerkkikuvia.

Katleena Kortesuo toteaa kirjassaan Tee itsestäsi brändi – asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa, että jokaisen brändiksi haluavan on keskittyvä niin kapeaan asiaan, että sen voi tuntea pohjamutia myöden. Sanonta ”jos tarjoat kaikille kaikkea, et tarjoa kenellekään mitään” pätee siis henkilöbrändäyksessäkin. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa henkilöbrändäyksessä on tärkeää määritellä tarkat rajaukset sisällöntuotannolle ja kohderyhmälle. Sisällön tulisi olla laadukasta ja viimeisteltyä. Henkilöbrändäyksessä vaaditaan suunnitelmallisuutta, sitoutuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Sisällöntuotannon tueksi kannattaa rakentaa päivityskalenteri, jonka pohjalta sisältöä tuotetaan säännöllisesti ja jatkuvasti. Seuraajien osallistaminen, sitouttaminen ja aktivoiminen on tärkeää. Aktiivinen vuorovaikuttaminen muiden käyttäjien kanssa esimerkiksi muiden julkaisuista tykkäämällä ja niitä kommentoimalla on avain näkyvyyden kasvattamiseen Instagramissa. Aktiivinen kommunikointi myös lisää seuraajien sitoutuneisuutta.

+2 vinkkiä henkilöbrändäykseen

1. Hyödynnä videota. Ciscon ennusteen mukaan vuonna 2020 75% mobiililaitteilla kulutettavasta dataliikenteestä tulee olemaan videota. Esimerkiksi Instagram on lähtenyt trendiin mukaan luomalla uusia ominaisuuksia nimenomaan videosisällön julkaisemiseen. Sosiaalisessa mediassa applikaatioiden algoritmit myös suosivat videota tarjoten enemmän näkyvyyttä videojulkaisuille.
2. Urheilija ja sosiaalisen median ammattilainen Noora Toivo vinkkaa 10.2.2019 julkaistussa Aamulehden artikkelissa ”Ei mikään toivoton tapaus”, että kuvauspäivien järjestäminen on hyvä keino tehostaa sisällön tuottamista sosiaaliseen mediaan. Saman kuvauspäivän aikana materiaalia voi tuottaa useammassa lokaatiossa ja kuvia tai videoita voi julkaista pidemmän aikaa.

Lähteet:

Kortesuo, K. 2011. Tee itsestäsi brändi – asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Docendo WSOYPro.

Aamulehti. Ei mikään toivoton tapaus. 10.2.2019

Cisco. State of Mobile Video 2020 Infographic.
https://www.cisco.com/c/m/en_us/network-intelligence/service-provider/digital-transformation/state-mobile-video-2020.html

Ramsey, Gary. 2019. Personal Branding Secrets For 2019 – Next Level Strategies to Brand Yourself Online Through Instagram, YouTube, Twitter, and Facebook And Why Digital, Network, and Social Media Marketing is King. Äänikirja Storytel-kirjapalvelussa. Author’s Republic. Vaatii rekisteröitymisen palveluun. Kuunneltu 22.8.2019.  https://www.storytel.com/fi/fi/books/889976-Personal-Branding-Secrets-For-2019-Next-Level-Strategies-to-Brand-Yourself-Online-Through-Instagram-YouTube-Twitter-and-Facebook-And-Why-Digital-Network-and-Social-Media-Marketing-is-King

De Giovanni, Marina. 2018. A Lifestyle Blogger’s Guide To Your First Week Of Blogging. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. Australia: BAM Digital Pty. Ltd. Luettu 1.10.2019. https://marinadegiovanni.com/lifestyle-blogger-book/

Pohjola, Juha. 2019. Brändin ilmeen johtaminen. E-kirja Alma Talent Bisneskirjasto -kirjapalvelussa. Helsinki: Alma Talent Oy. Vaatii käyttöoikeuden palveluun. https://bisneskirjasto.almatalent.fi/bisneskirjasto#Bisneskirjasto