Johdanto

Koen, että henkilöbrändi on säännöllisesti rakentuneita mielikuvakokonaisuuksia jostain henkilöstä muiden mielissä. Mielikuvat rakentuvat sen varaan, mitä kyseinen henkilö itsestään ”antaa” muiden aisteille omalla olemuksellaan ja olemisellaan. Kyse on lukuisista seikoista: henkilön kehonkielestä, äänestä, pukeutumisesta, puhetyylistä, ajattelusta, ajattelutavoista, osaamisesta, kommunikaatiosta, teoista sekä myös ”ulkoisemmista” teemoista, kuten sosiaalinen media ja työ. Ihmiset luonnollisesti aistivat muita ihmisiä eri tavoin, eivätkä arvosta tai mielly vain tietyistä seikoista. Henkilöbrändäyksessä tulee kuitenkin pystyä miettimään koko kokonaisuutta henkilön ympärillä, sillä mielikuvan voi helposti murtaa, jos kyseinen ihminen antaa ristiriitaisia signaaleja jatkuvasti eri ”kanavissa”.

Itselleni on muodostunut fiilis, että nykyisin henkilöbrändin luominen on koko ajan yleisempää ja tärkeämpää. Sosiaalisten medioiden nopean ja vahvan nousun myötä, yksittäiset ihmiset kykenevät nousemaan kansan tietoisuuteen helpommin ja nopeammin kuin ennen. Toki, tietynlaisen henkilöbrändin ja kestävän liiketoiminnan luominen random nousun yhteyteen ei ehkä ole niinkään helppoa ja nopeaa.

”Koska luovan luokan itsensä työllistäjä tekee työtä koko persoonallaan ja on itse itsensä käyntikortti, osaamisen, ominaisuuksien ja liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa kokonaisvaltaista itsensä ja henkilöbrändinsä kehittämisprojektia.” (Santalahti, Vainio & Karppinen 2021, 15) Itseäni kiinnostaa juuri luovalla alalla itsensä työllistäminen. Tunnistan henkilöbrändäyksen tärkeyden vahvasti tässä kontekstissa. Henkilöbrändäys on kuitenkin todella monialaisesti tullut esiin nykypäivänä. Olen ainakin somessa huomannut, kuinka eri kuntosaliyrittäjät, poliitikot, kokit, somettajat, myyjät ja mitkä tahansa eri alojen yrittäjät onnistuvat nykyisin nostamaan itsensä esiin muiden toimijoiden keskuudesta omalla henkilöbrändillään.

Luin hieman henkilöbrändäyksestä eri suunnista ja tässä esseessä nostan esiin keinoja luoda mahdollisesti toimiva henkilöbrändi.

Miksi henkilöbrändi?

Johdantotekstissä pyörittelin väitettä, että henkilöbrändäys on tärkeämpää nykyisin. Näin kirjoitettiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa itsensätyöllistämistä koskien vuonna 2017:

”2010-luvulla työllistymisen tavat ovat muuttuneet yhä useammilla aloilla. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin vuonna 2015 tekemässä Euroopan laajuisessa selvityksessä havaittiin selkeitä työllistymisen trendejä: työmarkkinoilla eri työnantajat jakavat työntekijät keskenään, työntekijät tekevät useita osa-aikaisia töitä saadakseen työviikon täyteen, itsensätyöllistäjät tekevät töitä useille työnantajille, työ joukkoistetaan eri alustojen avulla, jakamistaloudessa freelancerit ja mikroyrittäjät tekevät yhteistyötä.” (Koramo ym. 2017, 21.)

Uskon, että ylläkuvatun kaltaisessa suuren dynaamisuuden ja vaihtuvuuden työllistymiskulttuurissa, erottautuminen massasta on tärkeää. ”Ei riitä, että tulet työmarkkinoiden näkyville silloin, kun etsit aktiivisesti työtä. Suuri osa työpaikoista on piilotyöpaikkoja. Siksi verkostojen ja löydettävissä olemisen merkitys kasvaa koko ajan.” (Ekonomit.fi 2020)

Henkilöbrändi voi olla kullanarvoinen asia yrittäjälle. Jokaista asiakasta ei tarvitse hankkia kylmäsoitoilla, vaan ihmisillä on jo jonkinlainen side yrittäjään tämän henkilöbrändin kautta. (Pasanen 2020) Brändiarvon kautta yrittäjä voi määrittää palvelulleen suurempaa hintaa. (Pasanen 2020) Se, millä tavalla henkilöbrändillä on arvoa, onkin haastavampi kysymys ja kokonaisuus. Johdannossa pyörittelin ajatusta, kuinka kukin aistii maailmaa omalla tavallaan, ja varmasti ihmisillä on omat tarttumapintansa myös suhteessa henkilöbrändeihin. Mutta kun mietin, että mitkä seikat voivat luoda arvoa ihmisten silmissä, tulee mieleen teemoja, kuten elämyksellisyys (persoonallisuus, rohkeus), henkilön asiantuntijuus tai vaikka julkisuuskuva.

Henkilöbrändille strategia

Vaikka henkilöbrändi voikin syntyä vaikka vahingossa, niin henkilöbrändille voi luoda tavoitteet, jotka haluaa saavuttaa. Tavoitteiden hahmottamiseen ja niihin pääsyyn voi olla avuksi henkilöbrändistrategia. Ohessa muutama kappale siitä, mitä seikkoja voi olla hyvä huomioida lähtiessään rakentamaan tavoitteellista henkilöbrändiä.

Janika Pasanen kirjoitti vuonna 2020 Pro gradu -tutkielman Jyväskylän kauppakorkeassa, joka käsitteli henkilöbrändin rakentamista sosiaalisessa mediassa. Pasanen kertoo tutkielmassaan, että henkilöbrändin rakentamisessa on pystyttävä tuomaan kohderyhmälle tarkasti esille se mitä tekee. (Pasanen 2020) Oma osaaminen on siis osattava rajata ja määritellä ymmärrettävään muotoon.

Osaamisen lisäksi on mietittävä tavoitteet ja profilointi. Henkilöbrändäys- ja business-valmentaja Heli Sirkiä kuvaa henkilöbrändäysoppaassaan, että henkilön on mietittävä brändistrategiassaan, että haluaako hän tulla tunnetuksi tietyn aiheen, aihepiirin tai kenties alan asiantuntijana? (Sirkiä 2016) Entä haluatko toimia yksinyrittäjänä tietyn aiheen parissa, vai oletko monialainen toimija, entä työskenteletkö sydämellä jollekin tietylle organisaatiolle, johon henkilöbrändisi linkittyy? Sirkiä muistuttaa, että jos työskentelee esimerkiksi jonkun organisaation sisällä, niin on hyvä olla työnantajan kanssa kärryillä, että mitkä ovat yhteiset pelisäännöt. (Sirkiä 2016) Mikä toiminta henkilöbrändin kustannuksella voisi mennä työnantajan silmissä ”sooloilun puolelle”?

Pasanen ilmaisee Pro gradussaan, että esimerkiksi sosiaalisen median henkilöbrändistrategiaa pohdittaessa on muistettava aitous. (Pasanen 2020) Kaikkien some-kanavien ammattilainen ei tarvitse olla, jotta voi rakentaa järjestelmällisesti henkilöbrändiä somessa. Valitsee ne itselleen sopivat kanavat ja antaa sisällön olla persoonallista. Liian pitkälle suunniteltua ei henkilöbrändistrategian tarvitsisi olla. (Pasanen 2020) ”Ihmiset tunnistavat, jos henkilöbrändi on päälle liimattu. Henkilöt suunnittelivat noin kaksi viikkoa eteenpäin sisältöjään sosiaaliseen mediaan ja kirjoittivat sinne omista mielenkiinnon kohteistaan.” (Pasanen 2020)

Henkilöbrändin ja yritysbrändin luomisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Ja niin kuin yllä kuvasin, henkilöbrändi voi suoraan kuulua ja linkittyä johonkin organisaatioon. Henkilöbrändi voi myös toimia ”pinnan alla”, ei niin julkisesti, esimerkiksi vaikuttaa äärimmäisen asiantuntevana työntekijänä tietyn alan sisällä. Puolestaan tietyt henkilöbrändit melkeimpä vaativat suuren yleisön huomiota ja julkisuutta menestyäkseen. Ohessa Heli Sirkiän kaavio havainnollistamaan aihetta:

(Sirkiä 2016)

Hyvän henkilöbrändin perusta

Pasanen kertoo tutkielmassaan, kuinka Peter Montoya ja Tim Vandehey kirkastivat kirjassaan: ”The Personal Branding Phenomenon” hyvän henkilöbrändäyksen perustan. Pasasen työssä nämä peruspalikat lueteltiin henkilöbrändin strategiaosuudessa, joten nämä ovat hyvää jatkoa edelliseen kappaleeseen. (Pasanen 2020)

Aitous: Ihmisen tulisi pystyä olemaan oma aito itsensä henkilöbrändissä. (Montoya & Rampersad, 2009, 17-18)

Erikoistuminen: Henkilöbrändin tulisi keskittyä johonkin tiettyyn erikoistumis-, osaamisalueeseen tai ainutlaatuiseen taitoon. (Montoya & Rampersad, 2009, 17-18)

Auktoriteetti: Ihmisten tulisi nähdä henkilö tietyn alan ammattilaisena sekä lahjakkaana, kokeneena ja tehokkaana johtajana. (Montoya & Rampersad, 2009, 17-18)

Erottuvuus: Henkilön tulisi pystyä määrittelemään ja rajaamaan tarkasti, mitä hänen brändinsä edustaa, jotta yleisö sen myös ymmärtää. (Montoya & Rampersad, 2009, 17-18)

Lähteet

Santalahti, M., Vainio, A., & Karppinen, A., 2021. Näkökulmia pirstaleisiin työmarkkinoihin. Viitattu: 5.5.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/508087/Nakokulmia_pirstaleisiin_tyomarkkinoihin_23112021.pdf?sequence=2#page=86

Koramo, M., Keinänen, J., Oosi, O. & Wennberg, M. 2017. Itsensätyöllistäminen ja jakamistalous työelämän murroksessa. 2017. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä 13/2017. Saatavilla verkossa. Viitattu: 5.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-201-9

Sirkiä. 2016. Etumatkaa henkilöbrändäyksellä -opas. Verkkosivu. Viitattu: 5.5.2022. https://www.slideshare.net/helisirkia/etumatkaa-henkilbrndyksell-opas

Montoya. P. & Vandehey. T. (2002). The Personal Branding Phenomenon: Realize Greater Influence, Explosive Income Growth and Rapid Career Advancem ent by Applying the Branding Techniques of Michael, Martha & Oprah. United States of America. Peter Montoya Incorporated.

Pasanen, J. 2020. Henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa. Viitattu: 5.5.2022. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/69667/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202006033923.pdf?sequence=1&isAllowed=y