Erik Bertrand Larssen on koulutukseltaan laskuvarjosotilas, upseeri ja taloustieteilijä ja näiden lisäksi hänestä on tullut Norjan suosituin puhuja ja mentaalivalmentaja. Hän on valmentanut muun muassa huippu-urheilijoita ja tunnettuja yritysjohtajia. Hän kertoo kirjan alussa kokemuksistaan armeijan erikoisjoukoissa, etenkin armeija-aikansa todennäköisesti rankimmasta viikosta: Helvetinviikosta. Silloin hän on ollut äärirajoilla kestävyyden suhteen, niin fyysisen kuin henkisen kestävyyden. Larssen on halunnut luoda tuosta viikosta siviilimuunnelman niin, että taustasta tai alasta riippumatta kuka vain voisi toteuttaa oman helvetinviikkonsa.

Olen aina ollut kilpailuhenkinen ja tahtonut kehittää osaamistani asioissa, jotka minua eniten kiinnostavat. Päädyin lukemaan Helvetinviikon, koska minua kiinnostaa, miten paljon voisin parhaimmillani saada itsestäni irti. Helvetinviikon ideana on kilpailla itseään vastaan, olla viikon ajan paras versio itsestään. Uskon, että tulen nyt jo muuttamaan joitain toimintatapojani kirjan ohjeiden mukaisesti, vaikka en vielä tiedä milloin aion oman helvetinviikkoni toteuttaa.

Helvetinviikolla täytyy olla erityisen tietoinen toiminnastaan ja ajatuksistaan, mutta viikon jokaisen päivän teot ovat todella yksinkertaisia idealtaan. Itse viikosta voi odottaa todella rankkaa, mutta sitäkin antoisampaa kokemusta. Kukaan ei kuitenkaan pysty sitä täydellä teholla toteuttamaan viikosta toiseen, joten Larssen neuvoo suorittamaan helvetinviikon esimerkiksi kerran vuodessa, niin silloin sen tehokkuus ei katoa. Viikko alkaa maanantaina kello 5.00 ja päättyy sunnuntaina klo 22.00. Jokaisena päivänä keskitytään kyseisen päivän teemaan seuraavasti:

Maanantai – tavat

Ensimmäinen päivä aloitetaan kartoittamalla omat tavat, niin konkreettiset kuin henkisetkin, olivat ne sitten hyviä tai huonoja. Tarkoitus on luonnollisesti kehittää positiivisia tapoja ja päästä eroon negatiivisista. Ajatuksena yksinkertainen, mutta toteutus ei varmasti tapahdu hetkessä. Tavoitteena on nimittäin muuttaa kaikkia omia tapojaan helvetinviikon aikana.  Kun listaa näitä paperille, huomaa aika nopeasti, että tapoja on muodostunut yllättävän paljon, ja monien muuttaminen kuulostaa todella hankalalta. Kirjassa annetaan hyviä vinkkejä siitä, millaisia tapoja kenties kannattaisi tavoitella ja miten toivomiaan tapoja voi itselleen kehittää.

Tiistai – moodi ja keskittyminen

Toisen päivän tavoite on opetella pysyttelemään tietyissä moodeissa haluttu aika ja oppia tiedostamaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat moodit. Tämän kannalta todella tärkeää on ajatella oikeita asioita ja pystyä muuttamaan toimintaansa, koska siten moodia voi vaihtaa nopeastikin tilanteen mukaan. Mitä paremmin pääsee haluttuun moodiin, sitä keskittyneemmin voi toimia ja mitä tahansa työskentelyä voi tehostaa paremmalla keskittymisellä.

Keskiviikko – ajanhallinta

Ajanhallinnan merkitys on korostunut vuosi vuodelta enemmän, kun työtavat ovat muuttuneet ja vaihtoehdot, joihin omaa aikaa haluaisi käyttää, lisääntyvät jatkuvasti. Asioita tulee helposti lykättyä, koska teemme lyhytnäköisiä ratkaisuja tunteiden perusteella. Järjellä ajateltuna tiedämme usein mikä on pitkällä tähtäimellä kannattavinta, mutta Larssenin mielestä vaaditaan jonkin verran kokemusta pystyäksemme toimimaan järjen äänen mukaisesti tunteiden sijaan. Keskiviikkona harjoitellaan siis käytännön asioita, jotka edesauttavat tällaista toimintaa. Järkevintä on pitää tehtävälistaa, johon merkitsee aina heti uudet tehtävät, mitä pitää hoitaa. Pelkkä lista ei kuitenkaan riitä, vaan on osattava siirtää tehtävät omaan kalenteriinsa, niin silloin ne tulee varmemmin hoidettua ajallaan, eikä niitä siirrä seuraaville päiville ilman todellista syytä. Toinen tämän päivän keskeisistä tehtävistä on suunnittelu. Kirjassa on yksinkertaiset ja selkeät ohjeet vuosi-, kuukausi-, viikko- ja päiväsuunnitelmien laatimiseen ja siihen, miten niitä kannattaa hyödyntää päästääkseen haluamaansa lopputulokseen.

Torstai – pois mukavuusalueelta

Torstai on selkeästi helvetinviikon raskain päivä, sillä silloin nukkuminen on kielletty ja on jaksettava tehdä töitä vuorokauden ajan ilman unta. Herätys on muiden päivien tapaan kello 5.00 aamulla, mutta nukkumaan saa mennä vasta perjantaina klo 22.00. Vaikka olisi miten väsynyt, töiden lykkääminen on ehdottomasti kiellettyä tämän vuorokauden aikana, niin kuin myös sosiaalisen median käyttö ja autolla liikkuminen. Eikä siinä vielä kaikki, sillä torstai on se päivä, kun lisäksi opetellaan viikon ehkä vaikeimpia asioita: on tehtävä kaikki ne ärsyttävimmät hommat, mitä on aiemmin vain siirtänyt kalenterissa eteenpäin, poistuttava jatkuvasti mukavuusalueelta ja kaiken tämän lisäksi torstaina on kohdattava itselleen kaikkein pahin pelko.

Perjantai – lepo ja palautuminen

Unettoman vuorokauden jälkeen on loogista pitää lepopäivä. Perjantaina opetellaan mahdollisimman tehokasta lepäämistä ja sitä varten kirjassa on muutamia tekniikoita siihen, miten levosta saa mahdollisimman suuren hyödyn irti. Kyse on kuitenkin helvetinviikosta, joten ei toivoakaan, että perjantaina saisi nukkua ennen ilta kymmentä, vaan lepääminen päivän aikana tapahtuu muun muassa tekemällä asioita, joista itse saa virtaa tai useiden lyhyiden, enintään 20 minuuttia kestävien meditaatioharjoitusten avulla. Tällä tavalla on helpompi ymmärtää palautumisen todellinen arvo.

Lauantai – sisäinen dialogi

Tämä päivä on omistettu positiivisuudelle. Jälleen tehdään listaa asioista, mutta tällä kertaa kyse ei ole huonoista ominaisuuksista tai tekemättömistä töistä, vaan listasta asioita, joissa on hyvä. Päivän aikana saa ajatella vain positiivisia asioita ja sitä, että kaikki mitä tämä päivä tuo tullessaan, on itselle hyväksi. Kuulostaa kivalta, ja niin se yleensä onkin, mutta omasta kokemuksesta tiedän sanoa, että se ei todellakaan ole helppoa. Pidän itseäni melko positiivisena ihmisenä, mutta tällaisena myönteisyyden päivänä huomaa itsestään, että vaikka ei kaikkea ääneen sanokaan, päivän aikana tulee vahingossakin todella monia negatiivisia ajatuksia. Useita niistä ei luultavasti tulisi käännettyä positiivisiksi ilman tätä tietoista myönteisyyttä, mitä tänä helvetinviikon päivänä haetaan.

Sunnuntai – uusi näkökulma elämään

Viimeisenä päivänä mietitään kulunutta viikkoa ja sen tuomia kokemuksia. Todennäköinen tunne helvetinviikon jälkeen on valtava onnistumisen tunne. Näin rankan suorituksen jälkeen voi katsoa elämää hieman erilaisesta näkökulmasta kuin ennen. Sunnuntaiksi tulisi olla varattuna itselleen jokin palkinto, mistä voi tämän koettelemuksen jälkeen nauttia tyytyväisenä. Se voi olla ihan mitä itse haluaa, vaikka vain pieni asia, sillä luultavasti se tuntuu tämän viikon jälkeen suunnattoman paljon paremmalta kuin minään tavallisena päivänä koskaan aiemmin.

Kirjan luettuani sain ajatuksen, että olisi todella hauskaa toteuttaa tämä koettelemusten viikko yhdessä oman tiimin kanssa, koska minua kiinnostaisi nähdä, miten paljon tiimin yhteiset asiat ja tavoitteet edistyisivät sen myötä, että jokainen suorittaisi omaa henkilökohtaista helvetinviikkoaan samanaikaisesti. Silloin jokainen saisi varmasti enemmän tukea ja kannustusta muilta tiimin jäseniltä oman viikkonsa toteuttamiseen. Jää nähtäväksi kuinka moni ideasta innostuu, mutta toivon, että esseepankista löytyy keväällä useamman kajolaisen kirjoitus aiheeseen liittyen ja ennen kaikkea, että takana olisi yhdessä toteutettu helvetinviikko.