Tampere
25 Jan, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

Heikot signaalit



Kirjoittanut: Ville Pajala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Onko joku joskus kertonut sinulle uudesta asiasta, joka on ensikuulemalta vaikuttanut todella oudolta etkä ole meinannut uskoa kuulemaasi? Tai oletko bongannut tällaisia asioita netissä selaillessasi tai uutisia lukiessasi? Reaktioisi kuulemaasi tai lukemaasi on voinut olla esimerkiksi jokin seuraavista:

  • ”Ei voi olla totta”
  • ”Tuosta ei ikinä tule mitään”
  • ”Todella outoa…”
  • ”En ole ikinä kuullut tuollaisesta”
  • ”Mutta eikös se ole laitonta?”

Jos olet reagoinut jollain ylläolevista tavoista, olet saattanut törmätä heikkoon signaaliin. Heikot signaalit ovat ensimmäisiä merkkejä muutoksesta ja kertovat jostain nousevasta ilmiöstä. Ne ovat usein uusia ja yllättäviä havaintoja, jotka rikkovat olemassa olevia ajatusmalleja ja siksi herättävät alkuun lähinnä ihmetystä. Oikeastaan mitä enemmän asia herättää alkuun ihmetystä ja epäluuloa, sitä todennäköisemmin kyseessä on heikko signaali. Yllä olevat reaktiot ovat Futuristi Elina Hiltusen kehittämästä leikkimielisestä testistä, joilla voi arvioida onko jokin asia heikko signaali vai ei.

Heikkoja signaaleja voi bongata oikeastaan missä vain: kadulla, netissä, uutisissa, messuilla, scifi-elokuvissa jne. Haasteena on se, että tunnistaa jonkin asian olevan heikko signaali. On myös hyvin ihmiskohtaista, kuinka herkästi huomaa tällaisia uusia asioita. Jotkut bongaavat niitä kaikkialta ja jotkut eivät juuri missään. Netistä ja sosiaalisesta mediasta löytyy useita trendisivustoja, joille kerätään ajankohtaisia heikkoja signaaleja ja uusia trendejä. Tällaisia sivuja ovat esimerkiksi Trendhunter ja TrendOne. Näiden sivustojen takana olevat yritykset ovat tehneet heikkojen signaalien etsimisestä bisnestä, koska niiden liiketoimintaa on se, että ne bongaavat heikkoja signaaleja ja myyvät niistä muodostettuja trendianalyysejä muille yrityksille.

Yksittäinen heikko signaali ei sellaisenaan vielä kerro muutoksesta eikä siksi ole kovin merkittävä. Mutta jos alkaa ilmaantumaan useita samaan asiaan liittyviä heikkoja signaaleja voidaan alkaa puhua uudesta trendistä. Uusien trendien bongaus perustuukin juuri siihen, että etsitään useita heikkoja signaaleja ja yhdistellään niitä toisiinsa, jolloin voidaan huomata jokin uusi nouseva trendi, jolla voi olla laajempaakin vaikutusta.

Yritykset voivat hyödyntää heikkoihin signaaleihin perustuvia trendihavaintoja strategian suunnittelussa tai uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä. Kun yritys huomaa alkavan muutoksen tarpeeksi ajoissa on sillä enemmän aikaa reagoida siihen ja mahdollisesti saavuttaa etua kilpailijoihinsa nähden. Parhaimmillaan heikkojen signaalien havainnointi onkin koko yrityksen henkilöstön tehtävä ja osa yrityksen päivittäistä kulttuuria. Mitä useampi erilaisen taustan omaava henkilö signaalien etsimiseen osallistuu, sitä enemmän ja monipuolisempia signaaleja yritys saa käyttöönsä. Jotta yritys saisi parhaan mahdollisen hyödyn heikkojen signaalien etsimisestä pitäisi sen olla hyvin organisoitua. Yrityksellä tulee olla käytössään jokin toimiva työkalu, johon työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan heikoista signaaleista. Lisäksi henkilöstöä pitäisi jollain tavalla motivoida signaalien etsimiseen ja jonkun ennalta määrätyn tiimin pitäisi myös analysoida löydettyjä signaaleja.

Yritin miettiä millaisia heikkoja signaaleja olen itse mahdollisesti bongannut lähiaikoina ja mieleeni nousi ainakin kaksi uutisista löytämääni esimerkkiä, jotka mielestäni täyttävät heikon signaalin tunnusmerkit.

 

DJ keikka Fortnite pelissä

Elektronisen musiikin tuottaja ja DJ Marshmello veti vähän erilaisemman keikan helmikuun alussa. Hän nimittäin esiintyi virtuaalisesti suositussa Fortnite pelissä. Pelin sisälle oli luotu keikkalava ja konserttialue, jonne pelin pelaajat pystyivät mennä omilla pelihahmoillaan seuraamaan keikkaa ja tanssimaan musiikin tahtiin. Marshmello oli tietenkin todellisuudessa jossain studiossa, josta hänen esiintymisensä siirrettiin pelin sisälle. Marshmellon itsensä mukaan kyseessä oli ensimmäinen live virtuaalikonsertti ja siihen osallistui jopa miljoonia ihmisiä.

Tällaisten virtuaaliesiintymisten voisi uskoa lisääntyvän tulevaisuudessa merkittävästi. Ihmisten vapaa-ajan vietto on siirtynyt yhä enemmän virtuaalimaailmoihin, erityisesti peleihin, joten on luonnollista, että sinne syntyy myös erilaisia tavallisesta maailmasta tuttuja tapahtumia.  Virtuaalisesti on mahdollista tavoittaa huomattavasti suurempi yleisö kuin perinteisillä keikoilla, joiden kapasiteettia sijainti ja keikkapaikat rajoittavat. Marshmellon konsertissa pelaajat eivät varsinaisesti olleet konsertissa itse ”paikalla” vaan seurasivat oman pelihahmonsa liikkumista konserttialueella tietokoneen ruudulta. Tulevaisuudessa virtuaalitodellisuus teknologian kehittyessä ja arkipäiväistyessä on kuitenkin mahdollista, että omasta kodistaan pääsisi ”sisälle” tällaiseen virtuaalikonserttiin VR-lasien avulla.

Linkki uutiseen: https://www.bbc.com/news/blogs-trending-47116429

 

Feikkilomalle

Jos ei ole rahaa unelmien lomamatkaan, mutta Instagramin kulissien yllä pitämiseksi pitäisi saada mahtavia lomakuvia itsestään julkaistavaksi, voi ongelman ratkaista ostamalla itselleen feikkiloman. Yhdysvalloissa on siis olemassa yritys, jolta voi tilata itselleen lomakuvia suosituista lomakohteista joihin asiakas on photoshopattu, jotta voi uskotella muille käyneensä näissä paikoissa lomalla.

Tämä uutinen herätti ainakin itsessäni vahvan ”ei voi olla totta” reaktion ja aiheutti lähes fyysistä pahoinvointia. Mutta voin myös uskoa, että tällaiselle palvelulle todella on kysyntää. Uskoisin, että vastaavia palveluita löytyy jo tai ainakin tulevaisuudessa löytyy myös täältä Suomesta. Ja tuskin feikkilomailu on edes ainoa kulissien ylläpitämiseen tarkoitettu palvelu, vaan vastaavia löytyy varmasti monista muistakin somessa jaettavista asioista. Tällaisessa bisneksessä pätee varsin hyvin klassinen sananlasku ”ei se ole tyhmä, joka pyytää vaan se, joka maksaa”. Vaikea sanoa olisiko tämä enne jostain isommastakin trendistä, mutta jos jotain hyvää pitää asiasta todeta niin onhan tämä hyvin ilmastoystävällinen tapa lomailla.

Linkki uutiseen: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ebe2165e-ebd5-4fea-b691-91f03e81e801

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close