Tampere
28 Mar, Thursday
11° C

Proakatemian esseepankki

Hanoi Rocksista Nokiaan



Kirjoittanut: Veli-Matti Kolari - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Vuoden 2020 lopussa sattumalta kuulin radiosta erään rock biisin, joka herätti muistoja. Varsinkin kertosäteen kitara riffit tulivat muistoina, varmaan varhais lapsuudesta. Ajasta, josta en juuri mitään muista. Usein olin miettinyt, mikä biisi ja mistä maasta tämän biisin bändi oli. Vanhempieni vinyyli kokelmista löytyi mm. Elvistä, Dingoa, Popedaa, Pelle Miljoonaa ja Hurriganesia. En yhdistänyt biisiä mihinkään näistä. Yllätyin, kun juontaja kertoi bändin olevan suomalainen Hanoi Rocks ja biisi oli Tragedy.

 

Kotia päästyäni alkoi kova googletus. Voiko tämä pitää paikkaansa? Tieto piti paikkaansa ja Deezerin kautta pääsin käsiksi Hanoi Rocksin muihin biiseihin. Bändin muut tunnetuimmat biisit Up Around The Bend, Million Miles Away ja Don`t You Ever Leave Me tunnistin, vaikka en biisien nimiä ja bändiä ollut aiemmin tiennyt. Yllätykseni huomasin, että tähän bändiin kuuluu Andy McCoy ja Mike Monroe. Molemmista herroista olin saanut media kautta tietynlaisen kuvan, varsinkin McCoysta. Mitä muuta on mennyt ohi?

 

Hanoi Rocks oli ollut toiminnassa vuosina 1979-1985 ja 2001-2009, eli keikkaili minunkin elinaikaan. Yhtyeen yhdeksi tyylisuunnaksi sanotaan glam punkkia. Niiden lisäksi yhtyeen musiikillisena pohjana ovat perinteinen rock and roll ja blues, joiden vaikutuksen kuulee muun muassa kitarariffeissä ja kappaleiden sointukuluissa. Hanoi Rocks oli pitkän aikaa kansainvälisesti menestynein suomalainen yhtye saavutettuaan edelleen jatkuvan vankan kulttisuosion Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Japanissa ja Britanniassa ollen ensimmäinen suomalainen yhtye Britannian listoilla. Hanoi Rocks tuli aikanaan tunnetuksi räväkästä ja omalaatuisesta tyylistään. Se nosti näyttävän ja naisellisen glam rock -tyylin uudelleen muotiin 1980-luvulla aiheuttaen kohua erityisesti Suomessa. Hanoi Rocksia pidetään omassa genressään yhtenä rockin historian vaikutusvaltaisimmista kokoonpanoista. (Jukka n.d..)

 

Muutaman viikon sisällä olin käynyt läpi merkittävän osan lähteistä, jotka internetistä bändistä oli luettavissa suomeksi tai englanniksi. Bändin historia mykisti. Suomalainen bändi, joka saavutti noin suuren suosion kansainvälisesti ja oli tienraivaajana uudella musiikin suunnalle. Lisäksi liuta kuuluisia bändejä mm. Guns N’ Roses, Mötley Crüe, Foo Fighters ja Manic Street Preachers ovat kertoneet Hanoi Rocksin olleen heidän innoittajana. Axl Rosen mukaan esimerkiksi Guns N’ Rosesia ei olisi ilman Hanoi Rocksia. (City 2013. YleX n.d..) Huh huh! Miten olen voinut tämän informaation sivuuttaa. Mistä se johtuu?

 

Me suomalaiset tunnumme häpeilevän monia asioita. Nokiastakin puhutaan usein herjaavaan sävyyn. Annetaan vaikutelma, että parempi jos ei lähde kokeilemaan ja yrittämään, niin ei tarvii jälkikäteen hävetä. Tunnutaan toivovan, ettei Nokiaa tai Hanoi Rocksia olisi edes ollut, koska järkyttävän iso maailmanmahti ja maailman laajuinen huippubändi sukelsivat. Ilman uusia kokeiluja ei tarvitsisi häpeille toisten puolesta. (Kokko 2014.) Se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa- slogan tuntuu olevan tiukassa dna:samme.

 

Nokiassa vuosina 1988–2005 työskennellyt Anne-Liisa Palmu miettii, että kansakuntana Suomella on taipumus uhrata ihmisiä. Hänen mukaan tämä voi olla sota-ajan peruja. Palmu työskenteli Nokian matkapuhelinyksikössä lakimiehenä, lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä eli hän näki yhtiön huiman nousun ja alkaneet vaikeudet. 1990-luvun lamassa ihmisiä uhrattiin talouden vuoksi, mikä Palmun mielestä traumatisoi ihmiskulttuurin. Yrityksien viime vuosien laajat irtisanomiset ovat syventäneet juopaa. (Kokko 2014.)

 

Kun vaikeuksia ja epäonnistumisia voidaan pitää osana normaalia elämää, ihmisten ei tarvitse pelätä vajavaisten ideoiden esittämistä tai yrittämistä Palmu kokee. Kun ihminen tuntee olevansa hyvä omana itsenään, hänen ei itseään pönkittääkseen tarvitse lytätä muita. Vaikka kaikki tietävät, että monelta osin elämä on yritystä ja erehdystä, Suomessa epäonnistumiselle ilkutaan. Suomessa konkurssin tehnyt on kuin rikollinen. Nokia oli osa Palmun unelmaa, mutta se tuhoutui täysin. Sitä kautta Nokian matkapuhelinten tarina on myös Palmun tarina. Hän kokee, että hänen olisi pitänyt osata nämä asiat. (Kokko 2014.)

 

Minä koen ylpeyttä Nokiasta. Tunnen myös suurta ylpeyttä Hanoi Rocksista. Molemmilla oli paljon tekijöitä, jotka olisi voinut tehdä toisin, mutta ei se niiden merkitystä vähennä. Se tekee molemmista inhimillisen ja sitä kautta merkitys on jopa syvempi. Virheitä tehdään, mutta suurempi virhe mielestäni on, että jos ei jakseta nähdä vaivaa toiminnan muuttamiseen.

 

Nokian ja Hanoin tarinoissa myös näkyy, että me suomalaiset ei tunnuta arvostavan minkälainen vaikutus niillä on esim tänäkin päivänä omalla alallaan. Mietin asiaa myynnin ja markkinoinnin kautta. Näen, että molemmilla toimijoilla olisi erittäin paljon annettavaa ja otettavaa, jos asiasta viestittäisiin oikein. Maailma on muuttunut toimijoiden kulta-ajasta, joten konseptit ei tietenkään toimisi samanlaisina. Voisiko Hanoi ja Nokia muuttaa omaa toimintaansa tämän päivän kysyntää vastaaviksi? Tämä varmasti vaatisi avointa dialogia entisten (ehkä pettyneiden) kumppaneiden kanssa ja luoda avoin pohja sekä tuki uuden toiminnan kehittämiselle.

 

Nokia yrityksenä on muuttanut toimintaansa ja keskittynyt verkkoinfrastruktuuriiin. Se on kuitenkin kohdannut paljon yllättäviä haasteita ja on tehty virheellisiä arvioita. Operaattorit eivät ole olleet halukkaita ostamaan Nokian tuotteistamia kokonaisratkaisuja, vaan ovat halunneet ostaa verkot paloina. (Talouselämä 2021.) Nämä Nokian kultavuosien aikana jyrätyt operaattorit tuntuvat nyt maksavan potut pottuina. En haluaisi olla Nokian myyntimiesten saappaissa. Entä jos Nokia olisi pyytänyt avoimesti operaattoreilta anteeksi ylimielistä ja epäasiallista käytöstä sekä hintojen polkemista? Ottanut yhteyttä kumppaneihin ja käynyt avointa dialogia, missä Nokia on ollut, mihin haluaa nyt mennä, mitä on opittu ja mitä nyt on tarkoitus viedä käytäntöön. Uskon, että tilanne olisi aivan toinen. Veikkaan, että myös muutamilla Hanoin entisillä kumppaneilla voi olla ikäviä muistoja.

 

Toivottavasti omalta osaltani olen luonut ainakin yhden 1%:n verran yritteliämpää ilmapiiriä ympärilleni. Haluan omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että tulevaisuudessa kaikki voisivat keskittyä häpeän miettimisen sijasta toiminnan kehittämiseen. Virheet pitäisi olla etappeja, joiden kautta suunta määränpäähän tarkentuu. Tarkentuva suunta voi tietysti olla työläämpi kuin alunperin ajateltiin, mutta määränpää ei tule lähemmäksi ilman työtä.

 

 

“Tilaisuus jää monelta huomaamatta, koska sillä on yllä haalarit ja se näyttää työnteolta.” – Thomas A. Edison

 

 

Lähteet:

City. 2013. Suomipopin 99 suurinta. Luettu 30.1.2021. https://www.city.fi/kulttuuri/suomipopin+99+suurinta/81

Jukka. n.d. Hanoi Rocks. Luettu 3.2.2021. https://hanoi-rocks.net/

Kokko, O. 2014. Nokia tuhoutui häpeään – onko nyt Suomen vuoro? Luettu 9.5.2021. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001825304.html

Talouselämä. 2021. 5g-verkon myyminen yrityksille on Nokian kasvulupaus – ”Mahdollisia asiakkaita ei ole satoja, vaan satoja tuhansia”. Luettu 9.5.2021. https://www.talouselama.fi/uutiset/5g-verkon-myyminen-yrityksille-on-nokian-kasvulupaus-mahdollisia-asiakkaita-ei-ole-satoja-vaan-satoja-tuhansia/42977289-7d24-4583-95ec-85c657875f3e

YleX. n.d. Uuden musiikin vaihtoehto. Foo Fighters muisteli tapaamista Andy McCoyn kanssa. Kuunneltu 5.2.2021. https://areena.yle.fi/audio/ohjelmat/ylex

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close