Tampere
19 Mar, Tuesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Hankaluuden ABC



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Jos joka päivä söisi samaa ruokaa, siihen kyllästyisi. Jos lenkkireitti olisi sama joka päivä, siihen kyllästyisi. Jos sisustusta ei voisi koskaan muuttaa, siihen kyllästyisi. Ymmärrättehän? Tämän vuoksi olisi myös erittäin yksitoikkoista, mikäli maailmasta puuttuisi ne ihanat, rakkaat hankalat ihmiset, jotka hankaluudellaan aiheuttavat konflikteja muiden ratkottaviksi. Tämä essee paneutuu syvemmin hankalan ihmisen mielenmaailmaan ja siihen, miten muut hänet kokevat.

 

Hankaluus on itsessään hankala käsite. Satu Kaski ja Vesa Nevalainen määrittävät kirjassaan ”Ikävät ihmiset, kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa” hauskan rennolla tavalla hankalan ihmisen häneksi, joka juonii toisten selän takana, ohittaa röyhkeästi kassajonossa, unohtaa ja pettää lupauksensa sekä muuttaa suunnitelmiaan välittämättä muiden aikatauluista. Hankala ihminen saa kaikella loistollaan olon tuntumaan tavalla tai toisella ikävältä, mutta ei tietenkään voi myöntää olevansa koskaan syypää mielipahaan. Pitää muistaa, että hankalia ihmisiä on yllättävän paljon. Toiset vaan ovat erityisen hankalia. Toisista hankaluuden piirteitä tarvitsee mahdollisesti kaivaa tarkemmin, mutta uskon, että kaikissa piilee pieni vaikeus. On hyvä myös tiedostaa, että ihmistä ei pitäisi ensimmäisten sekuntien kohdalla määritellä hankalaksi, koska esimerkiksi sama työkaveri voi olla aivan eri ihminen kuin edelliseltä työpaikalta kuullun perusteella. Lienee syytä mennä vähän syvemmälle erilaisten hankalien tyyppien määritelmiin.

 

Perfektionisti on täydellisyyden tavoittelija. Mutta miksi hänet on listattu tähän, jos piirre saa parhaimmillaan ihmisen pääsemään tehokkaampiin suorituksiin ja pitää hänet liikkeellä? Vastaus on yksinkertaisesti se, että liika on liikaa. Perfektionisti on usein se, joka vaatii myös ympärillään olevilta täydellisyyttä. Jos ajatusmaailma pohjautuu siihen, että kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, mutta virheitä ei saa sattua, on jokin pahasti vinksallaan. Itsessäni tunnistan hyvinkin usein tällaisia piirteitä, kun kolmatta kertaa siirrän jääkaappimagneettia suorempaan tai tasoitan kakun pintaa kermavaahdolla. Sen on oltava juuri, eikä melkein.

Marttyyriuden käsite on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen marttyyrillä tarkoitettiin sitä, joka kärsi syyttömänä. Nykyään ajatus heidän kärsimyksestään on enemmänkin heidän pään sisällä. Marttyyri on se, joka ei sano asioita suoraan, vaan haluaa tulla huomatuksi sivulauseesta tai ohimennen.

Joka paikan höyläksi en itseäni välttämättä luokittelisi. Tokikin minulla on usein sanottavaa joka asiaan, mutta se ei välttämättä näy tekemisessäni. Joka paikan höylä saa toiminnallaan usein enemmän aikaan kaaosta kuin ratkaisuja, mikä tekeekin siitä erityisen hankalan.

Näin jälkeenpäin ajatellen olen ehkä kuitenkin vähän enemmän joka paikan höylä kuin esimerkiksi sen vastakohta jumittaja. Heillä vasta paha tapa onkin jäädä junnaamaan jokaiseen sanaan ja omiin pohdintoihin. Omasta näkökulmastani tämä hankaluustyyppi lähentelee aika lailla pahinta mahdollista, koska jumittaminen näkyy usein myös tekemisessä, enkä useinkaan voi sietää saamattomuutta.

Parhaina päivinäni olen vähän hötkyilijä, sanan positiivisessa merkityksessä. Kun minä hötkyilen, en malta olla paikallaan, kun inspiraatio olisi kerrankin iskenyt. Pahimmassa tapauksessa hötkyilijät kuitenkin saavat aikaan kiireen ilmapiirin ja hutiloiden tehdyt päätökset, koska he kuvittelevat tietävänsä muiden ajatukset, jotta päätöksenteko nopeutuu.

Optimismia voidaan kutsua myös yltiöpositiivisuudeksi. Tässäkin kohtaa päästään siihen, että liika on liikaa. Tämä hankaluustyyppi on yksi harvinaisuus siinä mielessä, että se aiheuttaa usein herkimmin vaikeuksia omalle itselleen. Yltiöpositiivisia on helppo huijata, koska hän näkee kaikessa jotakin hyvää.

En tiedä, tarvitseeko negatiivista hankaluustyyppiä erityisen laajasti kuvailla. Negatiivisuus tarttuu. Negatiivisuus syö pitkän pätkän työajasta, ja loppu menee voivotellessa tekemättömyyttä.

Joo joo -tyyppi on kehityksen tiellä. Hän kuvittelee olevansa miellyttävä ja vaivaton ympärillä oleville ihmisille, mutta todellisuudessa uudistuminen loppuu siihen, kun kaikki on joo joo. Toisaalta on fakta, että kuitenkin työnantajat tykkäävät tästä hankaluustyypistä, koska hän osaa hymyillä oikeassa tilanteessa ja tukee esimiehen ajatusta ensimmäisenä. Joo joo -tyypit eivät ole kritisoivaa tai kyseenalaistavaa kansaa, mutta ei heillä myöskään ole omaa harkittua mielipidettä asioihin. Itse huomaan sortuvani tämän hankaluustyypin piirteisiin tilanteissa, kun olen hötkyilevällä päällä, haluaisin saada aikaiseksi ja päästä tilanteesta eteenpäin.

Itsekeskeisyys on usein tiedostamatonta. Toisilla vaan on tapa nähdä itsensä parempana kuin muut, vaikka tarkoitus ei välttämättä ole aiheuttaa muille hankaluuksia.

Paatunut manipuloija osaa hommansa. Hän saa toistuvasti toiset uskomaan omia ajatuksiaan vastaan. Valitettavasti monet maailmanhistorian mieleen jääneet nimet ovat aikanaan olleet taitavia manipuloijia. Valitettavasti siksi, että lopputulos ei ole useinkaan ollut hohdokas.

Herkkänahkainen ihminen on siinä mielessä kurja ympäristölleen, että hänen kanssaan täytyy olla aika varpaillaan. Ei voi koskaan tietää, milloin hän taas pahoittaa mielensä, ja pahimmassa tapauksessa sanoja aletaan säästellä tämän takia. Kaski ja Nevalainen väittävät kirjassaan jopa, että herkkänahkaisuuteen voi olla synnynnäinen alttius, kun toiset lapset reagoivat asioihin huomattavasti herkemmin ja voimakkaammin.

Elän toisinaan draamasta, minkä vuoksi voisinkin luokitella itseni vähän riidankylväjäksi. Usein pyrin siihen lähtökohtaisesti leikkimielessä, mutta lopputuloksena voi olla pahoitettuja mieliä. En allekirjoita puhuvani asioita juurikaan ihmisten selän takana, koska arvostan rehellisyyttä, mutta toisinaan harjoitan vahvasti negatiivista asioiden suoraan sanomista, josta voi syntyä henkinen sota. Tähän voisi tavallaan yhdistää jonkin verran drama queenin piirteitä, mutta omalla kohdallani tunnemyrkyt eivät välttämättä kuohu useinkaan niin äärilaidoille kuin normaalisti drama queenin tekemisessä.

On minua kylmäksikin kutsuttu. Tässä voidaan ehkä toistaa ajatus siitä, kuinka jakelen negatiivisia suoria sanomisia, mikä saa ihmiset kokemaan minut kylmäksi ja tunteettomaksi. Lähtökohtainen tarkoitus on varmasti hyvä, mutta ulosanti ei niinkään. En usko, että minua pelätään, mutta ei minulla vielä tällä kokemuksella ole aineksia henkilöstöjohtoonkaan.

 

Lopputulos on se, että mitä hankalempi on, sitä enemmän aiheuttaa muille harmia ja tekemättömiä, tai huolimattomasti tehtyjä, asioita. Uskon, että hankaluuden piirteet muodostuvat ainakin osin jo kotikasvatuksessa. On kuitenkin lohdullista, että asioita tai ajatusmaailmaa pystyy muokkaamaan, ja jokaisella meistä on rooli puuttua hankalien ihmisten sanoihin ja tekoihin. Mutta toisaalta, miksi olla hankala, kun voi olla mahdoton? Jokaisesta meistähän löytyy vähintään pieni ripaus vaikeutta.

 

 

Kaski, S. Nevalainen, V. 2015. Ikävät ihmiset, kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa. Kirjapaja: Helsinki.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close