Tampere
18 Nov, Monday
6° C

Proakatemian esseepankki

Hankalat tyypit



Kirjoittanut: Teresa Ikonen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Hankalat tyypit

 

Kohtaamme jatkuvasti hankalia ihmisiä ja hankalia tilanteita. Hankalat tilanteet eivät välttämättä ole huono asia, sillä niillä saatetaan saada esille syvempiäkin selvittämättömiä konflikteja. Hankalat ihmisetkin voivat olla aidosti mukavia ihmisiä, mutta vuorovaikutuksessa tapahtuu väärinkäsityksiä, tai ihmisillä voi olla hankalia toimintatapoja ja temperamentteja. Ihmisten erilaisuudesta ja erilaisten ihmisten yhteensopivuudesta on mielestäni aina kiinnostavaa oppia lisää.

Luontaisesti ihmisellä on kaksi reagointitapaa, hyökkäys tai pako. Kohdatessamme hankalaksi kokemamme henkilön, taistelemme olemassaolostamme sokeasti, vaikka emme ryhtyisikään fyysiseen hyökkäykseen tai pakoon. Herkästi reagoiva agressiivinen henkilö loukkaa, hyökkää, syyllistää ja jyrää, kun taas herkästi reagoiva alistuva henkilö pakenee vuorovaikutuksesta ja antaa kohtuuttomuuksiin asti periksi. (Räisänen & Roth, 156.)

 

Lapsuuden jättämät jäljet

On paljon eri käyttäytymismalleja, jotka voivat olla peräisin lapsuudesta. Esimerkiksi työkaveri voi pitää omat tunteensa ja tarpeensa omana tietonaan, sillä ei halua loukata muiden tunteita. Tästä seuraa kuitenkin se, että toiset jättävät kyseisen henkilön tarpeet huomiotta, jolloin hän pettyy ja käyttäytyy lapsellisen kiukkuisesti. Hänen näin käyttäytyessään muut, ja hän ehkä itsekin, pitävät häntä öykkärinä ja vaikeana ihmisenä, ja näin jatkossakin tarpeiden esiin tuonti tulee olemaan hankalaa. (Räisänen & Roth, 169.)

Yksilöiden sisäiset toimintatavat ja sisäiset uskomukset itsestään syntyvät jo varhaislapsuudessa, kipeimmät näistä mahdollisesti jo elämämme ensimmäisinä neljänä vuotena. Toistamme työelämässä, ja työelämän ulkopuolellakin, lapsuutemme kasvumalleja. Esimerkiksi hankala työkaveri tuo todennäköisesti esiin vaikeimmat mielen mallit lapsuudesta. Hankala vuorovaikutus voi olla ainoa tapa, jolla henkilö on oppinut olemaan muiden kanssa, jos se on tuttua lapsuudesta. Siksi esimerkiksi kiusattu löytää aina uuden kiusaajan, hyväksikäytetty törmää toistuvasti hyväksikäyttäjiin, ja alkoholistin lapsi valitsee alkoholistin puolisokseen. Toinen syy tähän on tietenkin ikuinen haave korjata ongelma ja saada vihdoin hyvitystä lapsuuden traumaattisesta kohtelusta.

Jos koet työkaverisi hankalaksi, pysähdy miettimään mitä ajatuksia ja tunteita hän sinussa herättää. Oletko huomaamattasi ottamassa hänen sinulle tarjoamaa roolia hänen totuutena pitämässään vastavuoroisuuden mallissa. On yhtälailla haitallista omaksua itselleen toisen tarjoama alistajan tai hyväksikäyttäjän rooli, kuin myös itse uhrin asemaan joutuminen. (Räisänen & Roth, 146-148.)

 

Stressin vaikutus

Myös stressaantunut tai uupunut työkaveri koetaan helposti hankalaksi, ja hän voi kokea muut hankalina. Hankaluudet työpaikan ihmissuhteissa voivatkin olla oire yksilön liikakuormituksesta tai työn organisoinnin ongelmista. Uupunut henkilö voi kokea työkavereiden hyvääkin tarkoittavat kommentit ja neuvot vaatimuksina ja kritiikkinä. Kehotus ryhdistyä tai piristyä ei auta uupunutta tai masentunutta henkilöä, vaan esimiehen pitäisi mahdollisimman konkreettisesti kysyä asioista tai työtehtävistä, joista on huomannut, että jokin on vialla. Kun työntekijä kertoo mistä puutteet johtuvat, esimiehen tulisi ilmaista, että haluaa auttaa, ja kysyä millä tavoin voisi olla avuksi. Kuuntelu on tärkeintä. Tarvittaessa työntekijää täytyy myös pyytää käymään työterveyshuollossa. Jos työnantaja huomaa tilanteen parantuneen, asiasta kannattaa antaa hyvää palautetta. (Räisänen & Roth, 30-35.)

 

Sosiaalisuus ja herkkyys

Eri temperamenttipiirteiset henkilöt voivat pitää toisiaan hankalina. Sosiaalinen, ekstrovertti henkilö nauttii muiden seurasta ja tuntee isossa porukassa olon palkitsevaksi. Epäsosiaalinen, introvertti henkilö puolestaan kuormittuu ollessaan muiden seurassa, ja hänen on saatava olla useammin omissa oloissaan. Ekstrovertit henkilöt voivat kokea muiden hankalan käyttäytymisen erityisen kuormittavana, kun taas introvertti ahdistuu herkästi tungettelevista ihmisistä, jotka eivät jätä häntä rauhaan.

Se, miten pärjäämme sosiaalisissa tilanteissa ei ole juurikaan riippuvaista siitä, kuinka sosiaalisia olemme temperamentiltamme. Ekstrovertit voivat olla hyvinkin karkeita ja suorasukaisia, äärettömän sosiaalisia, ja jos tähän lisää vielä heikon tilannetajun, niin ihmissuhteiden ylläpitäminen voi olla hankalaa. Vastaavasti myös kovin sisäänpäin suuntautunut ja itsenäinen introvertti henkilö voi olla alttiina ihmissuhdeongelmille. (Räisänen & Roth, 134-135.)

 

Kokemuksemme vuorovaikutustilanteissa, erityisesti varhaislapsuudessa, muokkaavat jatkuvasti käyttäytymistämme, mutta synnynnäistä temperamenttiamme emme pysty muokkaamaan. Ympäristöstä pystyy helposti tunnistamaan ne ihmiset, joita ilkeäkään kommentti ei tunnu hetkauttavan. He ovat yksinkertaisesti vain niin epäherkkiä, etteivät edes huomaa pientä piikittelyä. Hyvin herkästä henkilöstä sama kommentti taas tuntuisi todella pahalta. Hyvin herkät ihmiset huomaavat huomaamattomimmatkin pienet eleet, äänensävyn vaihtelun sekä sanattomat viestit. Vaikka korostuneen herkkä henkilö kärsii karkeasta käytöksestä, hänellä on yleensä hyvin kehittynyt kyky ymmärtää muiden tunteita ja eläytyä niihin empaattisesti, kun taas ronskimpi ja epäherkempi henkilö porskuttaa mitään huomaamatta eteenpäin, ja on paljon heikompi rekisteröimään muiden tunteita ja ympäristönsä pieniä, mutta monesti hyvinkin merkittäviä eleitä tai viestejä. (Räisänen & Roth, 164-165.)

Kuulun itse syntymätemperamentiltasi arkoihin ja herkkiin henkilöihin, ja vaistoan kaiken ympärilläni tapahtuvan todella selkeästi. Ihmisten eleet tai ilmapiiri eivät jää minulta huomaamatta, ja välillä se voi olla myös haastavaa, mutta koen, että tästä piirteestä on niin paljon myös hyötyä, että en missään nimessä haluaisi olla vähemmän herkkä. Olen todella hyvä kuuntelija, ihmiset tykkäävät keskustella kanssani, tunnistan, jos jollain henkilöllä on huono olla, ja osaan kuunnella empaattisesti.

 

Kuinka selvitä hankalista tyypeistä?

Loukkauksien sanominen ja niihin terävästi samalla mitalla vastaaminen luonnistuu vain henkilöiltä, joilla on armoton silmä toisen heikkouksille. Monet ihmiset menevät tällaisessa tilanteessa lukkoon, ja sekös jos mikä on hankala tilanne. Jos omaan luonteeseen ei vain kuulu muille ihmisille ilkeyksien laukominen, voi tällaiseen kohdatessaan vastata esimerkiski ”Minusta tuo kuulosti aika loukkaavalta, tarkoititiko oikeasti loukata minua?”. Tämä todennäköisesti vähentää runsaasti loukkaavia kommentteja, sillä eihän kukaan halua ääneen myöntää haluavansa tahallaan loukata tai satuttaa ketään. (Räisänen & Roth, 161-163.)

Assertiivisuus tarkoittaa jämäkkää kykyä puolustaa omia oikeuksiaan toista loukkaamatta. Assertiivinen henkilö tiedostaa tunteensa ja ajatuksensa, osaa kuunnella toista ja eläytyä hänen tilanteeseensa, osaa ilmaista itseään antamatta tunteidensa vaikuttaa haitallisesti ja pitää tarvittaessa puolensa.

Kaikki onnistunut kommunikointi perustuu viestijän itsetuntemukseen, omien asenteiden tutkimiseen, oman sietokyvyn kehittämiseen ja aitoon kiinnostukseen toisesta; toisen ihmisen ajatuksia, kun emme pysty lukemaan. Assertiivisuudessa on hyviä periaatteita, ja tärkeimpänä näistä on empaattinen kuuntelu.

Empaattinen kuulija kuuntelee oikeasti mitä toisella on sanottavana, ja toinen osapuoli kokee tulleensa kuulluksi ja hyväksytyksi. Empaattinen kuulija osaa kysellä avoimia kysymyksiä, jotka houkuttelevat kertomaan enemmän. (Räisänen & Roth, 156-157.)

 

Ehkä näillä pohdinnoilla olen taas hieman viisaampi ja valmiimpi hankalia tyyppejä kohdatessani, ja osaan olla itse hieman vähemmän hankala. Assertiivisuudessa minulla on kyllä vielä petrattavaa, varsinkin omien puolieni pitämisessä, mutta varmasti siinäkin opin kehittymään paremmaksi.

 

 

Lähde: Roth, K. & Räisänen, K. 2007. Hankalat tyypit työelämässä. Helsinki: Työterveylaitos.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close