Sport & Business Seminarista on kulunut nyt reilu kuukausi. Vihdoin saimme pidettyä myös motorolan tapahtumasta ja katseet on siirretty kevääseen 2020. Tavoitteenamme keväälle 2020 on luoda isompi, inspiroivampi, palvelevampi sekä kokemusrikkaampi tapahtuma, kuin koskaan aikaisemmin. Tapahtuma lähtee rakentumaan taas muutamasta peruspilarista, jotka tulee saada kuntoon ennen kuin voimme siirtyä miettimään tapahtuman pienempiä yksityiskohtia. Nämä neljä peruspilaria ovat paikka, ajankohta, teema sekä puhujat. Se mikä asiakkaillemme tuo tapahtumassa todennäköisesti eniten arvoa, ovat uudet verkostot sekä puhujat, joten nyt onkin oivaa aikaa ruveta metsästämään puhujia ensivuoden tapahtumaan.

Kirja jonka luin kertoo menestyneestä koripallovalmentajasta, joka valmennusfilosofiallaan on päässyt valmentamaan euroopan huippujoukkueita, saavuttanut paikan Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana, sekä ylipäätään muuttanut monien ihmisten käsitystä valmentamiseta. Tämä henkilö on myös noussut otsikoihin kärkkäiden mielipiteidensä, sekä räiskyvän persoonansa takia. Kyseessä on tietysti Henrik Dettman.

Ura

Dettman syntyi kaksoissisaruksensa Carininin kanssa 5. huhtikuuta 1958 Helsingissä. Dettmanin omien sanojen mukaan hänen sisaruksensa joutuivat tahallaan häviämään hänelle kaikissa peleissä, sillä tempperamenttinen Henrik poltti aina totaalisesti hermonsa hävitessään ja silloin nappulat lensivät seinille. Valmennusura Dettmanilla alkoi Helsingin NMKY:ssä 1986 ja jo 1988 hänestä tuli NMKY:n päävalmentaja. Tähän päivään asti hän on toiminut päävalmentajana joukkueissa viidessä eri maassa. Lisäksi on toiminut päävalmentajana sekä Suomen että Saksan maajoukkeessa, joista jälkimmäisen kanssa he saavuttivat MM-pronssia USA:ssa vuonna 2002. Suuresti Dettmanin ansiosta myös Susijengi on noussut vähintäänkin Euroopan kartalle ja joukkueen valtavan kehityksen takia lähes jokainen tietää, mikä tai kuka on Susijengi.

Valmennusfilosofia

Dettman toi aikanaan koripalloon yksilölähtöisen valmentamisen, joka oli siihen aikaan vielä varsin tuntematonta. Hän ymmärsi, että samat harjoitteet, sama palaute ja yleisesti annetut ohjeet eivät palvele joukkuetta parhaalla mahdollisella tavalla. Kun yksilöistä saadaan paras mahdollinen potentiaali irti, on mahdollisuus joukkueesta saada paras potentiaali käyttöön.

Arvojohtaminen

Dettmanin sanoin: ”urheilu on enemmän kuin ruumiin harjoittamista. Vähintään yhtä tärkeää on mielen kehittäminen. Ruumiin ja mielen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa ilman henkisyyttä” Tätä kutsutaan ruumiin mielen ja hengen kolmiyhteydeksi, jota Dettman käyttää arvojohtamisessaan. Inhimillinen kehittyminen vaatii nöyryyttä ja omasta egosta luopumista. Se ei onnistu, jos ihmistä johtaa vain häntä itseään koskevat arvot.

Eräs sana, joka minulle erityisesti jäi mieleen, oli ryhmäflow. Vähän heikompi tasoinenkin joukkue pystyy voittamaan kovia vastuksia, jos joukkueen sisällä on hyvä henki, yhteen kuuluvuuden tunne ja oikeanlainen taistelutahto. Flow-tila tarkoittaa sitä, kun luotetaan alitajuisesti mieleen tuleviin ajatuksiin, ratkaisuihin. Sen takia Dettman ei enää nykyään suuremmin käytä fläppitaulua peleissä erilaisten kuvioiden piirtämiseen, sillä kaikki tarvittava on opeteltu jo treeneissä. Tärkeää on, että pelaajat osaavat itse lukea peliä, tilanteita ja tehdä oikeat ratkaisut. Tämä myös vaatii valtavaa luottoa pelaajiin, sekä pelaajilta valmennusjohtoa kohtaan. Dettman on luonut päähänsä tietyt roolit, jotka toimiva joukkue vaatii ja jonka mukaan hän kasaa oikeat pelaajat joukkueeseen.

Roolit:

Kapteeni:
Kapteenilla on joukon korkein arvopohja. Moraali voi ilmetä monin eri tavoin. Riippuu joukkueen tilanteesta, millainen kapteeni sopii parhaiten siihen hetkeen. Kapteenilla ja valmennusjohdolla yhteinen näkemys. Kapteenin ei tarvitse olla paljon äänessä, mutta kun hän puhuu, niin hän puhuu asiaa.

Tähti:
Pelaaja, jolta odotetaan ratkaisuja ja johon luotetaan tiukkoina hetkinä. Ei riitä, että on tähti omasta tai yleisön mielestä. Pitää olla tähti joukkueen mielestä. Näyttää esimerkkiä muille, kantaa joukkuetta tiukkoina hetkinä. Vaikeinta on luopua tähden roolista.

Runkopelaaja:
Määrittää joukkueen identiteetin. Moni maajoukkueen runkopelaaja on omassa seurajoukkueessaan tähtipelaaja. Painavat pelissä kuin pelissä 100 lasissa. Puolustuspeli ei kiinnosta tähtipelaajia, mutta siellä tehokkaasti toimivat työmyyrät, runkopelaajat ovat voiton avain.

Tukipelaaja:
Heidän paikallaan oloaan ei huomaa, mutta poissaolon sitäkin vahvemmin. Tukipelaaja saa näyttämään muut paremmilta koska hän tekee pienet asiat hyvin. He petaavat paikat niin että muut pystyvät tekemään pisteet. Heistä ei kirjoiteta lehdissä, mutta joukkueen sisällä he ovat todella arvostettuja pelaajia.

Tiimipelaaja:
Ei mieti ensimmäisenä omia peliminuuttejaan vaan ovat tunnelman luojia, tsemppareita ja joukkuehengen kohottajia kentällä ja kentän laidalla. Hän on niin lahjakas, että osaa arvostaa muiden lahjoja. Eivät valita omasta roolistaan, vaan antavat aina sen mitä joukkue tarvitsee.

Nämä Dettmanin roolit kolahtivat minuun jostain syystä heti. Nämä ovat juuri ne roolit, mitä tarvitaan jokaisessa tiimissä, oli kyse sitten projektitiimistä, jalkapallo joukkueesta tai vaikka rooleista yrityksessä. Tässä on yksi vankka todiste siitä, että urheilu ja bisnesmaailma ei ole kovinkaan kaukana toisistaan ja siitä syystä varmasti Dettman paljon pitääkin valmennuksia myös erilaisille yrityksille.

Kylähullu

Dettman toimi Ranskalaisen koripallojoukkeen Dijonin valmentajana vuonna 2016. Joukkue oli suoraan sanoen aivan suon pohjalla. He olivat hävinneet viimeiset 14 peliään ja joukkue oli epätoivon partaalla. Seurajohto oli surkeaa ja tummat pilvet leijuivat valmennusjohdon päällä. Kun aijemmin seurajohto oli vaatinut kovempia treenejä tilanteen korjaamiseksi, niin nyt uusi päävalmentaja Dettman lähtikin purkamaan tilannetta ja etsimään todellista syytä ennen hyvin menestyneen joukkueen tappioputkeen. Ensimmäinen syy löytyi joukkueen menetyksestä. Heidän lupaavin 19-vuotias pelaaja oli menehtynyt auto-onnettomuudessa ja sen jälkeen he eivät olleet voittaneet yhtäkään peliä. Dettman myötäeli surua, mutta alkoi hiljalleen purkamaan tilannetta, jotta joukkue pääsisi eteenpäin.

Eräässä pelissä kolmannella puoliajalla joukkueen Amerikkalaisvahvistus alkoi osoittamaan mieltään Dettmania kohtaan, kun hän ei ollut päässyt aloitusviisikkoon. Dettman harvoin haukkuu pelaajiaan, mutta kyseisessä tilanteessa hän oli käynyt pukukopissa varsin kovasanaisen keskustelun tilanteesta ja sanonut, ettei hyväksy pelaajia jotka nostavat itsensä muiden yläpuolelle. Seuraaviin treeneihin tämä kyseinen pelaaja tuli siviilivaatteet päällä ja ilmoitti olevansa loukkaantunut. Dettman kysyi oliko tämä käynyt lääkärissä ja vastaus oli ettei hän ollut ehtinyt. Tämä jatkui parissa seuraavassa treenissä ja he vaihtoivat taas kovasanaisen ajatusten vaihdon. Pelaaja lähti pois ja mennessään hän hykerteli apuvalmentajalle saaneensa hyvää tavaraa nauhuriin.

Kylähullun rooli:

Kylähullu on pelaaja, joka ei koe saavansa ansaitsemaansa arvostusta. Valmentajan kannalta on oleellista havaita kylähullu nopeasti ja hoitaa tilanne tavalla tai toisella. Kylähullu myrkyttää joukkueen ilmapiirin toiminnallaan ja nopeasti siihen lähtevät muutkin mukaan. Joskus yhteisön sairas ilmapiiri myös johtaa siihen, että jostain joukkueen jäsenestä tulee kylähullu. Tässä tilanteessa kuitenkin kylähullu on perjaatteessa narri, joka sanoo ääneen asiat, joita muut eivät uskalla. Tällaiseen kylähulluun tulee suhtautua aivan eritavalla, kuin sellaiseen kylähulluun, joka nostaa itsensä muiden yläpuolelle ja sabotoi toiminnallaan tiimin henkeä, valmennusta ja joukkuetta. Dettmanin tilanteessa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erottaa pelaaja joukkueesta.

Varmasti jokaisessa tiimissä esiintyy kylähulluja. Onkin hyvä ymmärtää miksi ja mitkä ovat tämän kyseisen kylähullun päätavoite. Johtuuko asia siitä, että hän on tilanteeseen tyytymätön tiimin kannalta ja on se joka uskaltaa tuoda ongelmat ilmi, vai onko kyseessä kylähullu, joka pitää itseään muita arvokkaampana ja sabotoi muuta tiimiä sen takia, ettei ole saanut mielestään ansaitsemaansa huomioita.

SBS puhuja 2020?

Henrik Dettmanilla on todella paljon mielenkiintoisia ajatuksia ja kirjaa oli todella mielenkiintoista lukea. Hän loi jo 80-90 luvulla omaan valmennusfilosofiaansa sellaisia tapoja, joita on vasta 2010 luvulla ymmärretty ottaa käyttöön yrityspuolella. Kirjaan oli helppo uppoutua ja ottaa oppia omaan tekemiseen. Dettmanilla olisi myös paljon annettavaa Bisnesmaailman ihmisille ja uskoisinkin että tässä saattaisi olla yksi erittäin potentiaalinen puhuja meidän seuraavan vuoden tapahtumaan.