Tampere
01 Dec, Wednesday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Hämähäkkimiespuvussa



Kirjoittanut: Laura Närjänen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
FasciaMethod - Terve ja kiinteä keho
Anne Puranen ja Viivi Kettukangas
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

HÄMÄHÄKKIMIESPUVUSSA

 

Faskiat ovat aihe, joka on ollut monien huulilla lähivuosina. Urheilijat, perusliikkujat ja varmasti myös monet muutkin ovat kuulleet sanan faskia ja ehkä monet ovat käyneetkin niin sanotusti avaamassa faskioita, joko hierojalla, fysioterapeutilla tai ryhmäliikuntatunnilla. Kotoa saattaa löytyä myös välineitä kuten putkirullia ja palloja. Mitä faskiat sitten ovat?

 

Faskia on sidekudosta, joka yhdistää kaikki kudoksemme yhteen toimivaan kokonaisuuteen. Faskia antaa kehollemme muodon, se on jokaisen oma hämähäkkimiesasu, jota ilman emme pystyisi liikkumaan. Faskia koostuu suurelta osin vedestä sekä kollageenista. Elastiinia faskiassa on ihan pienenpieni osuus. Kollageeni- ja elastiinisäikeet ovat järjestäytyneet erisuuntiin osittain lineaarisesti mutta osittain hyvin kaoottisesti, joka mahdollistaa liikkeiden monipuolisuuden. Kollageeni on uusiutuva ja sitä syntyy koko ajan lisää, syntyessään kollageeni on lyhyttä. Jos olemme hyvin inaktiivisia eli esimerkiksi istumme paljon, uusi kollageeni jää hyvin lyhkäiseksi ja mukautuu siihen asentoon mitä käytämme eniten. Elimistön oma kollageenintuotanto hidastuu ikääntymisen myötä, jolloin esimerkiksi iho rypistyy ja veltostuu. Tämän vuoksi kollageeni voi olla tuttu kosmetiikka ja kauneudenhoito tuotteista. Kollageenin tärkeä tehtävä elimistössä on antaa tukea ja lujuutta kudoksille. Faskiat sisältävät paljon kollageenia ja tämän vuoksi se on hyvin tiukkaa ja venymätöntä materiaa. Koska faskiat eivät veny, niiden tulisi liukua suhteessa toisiinsa. Liukumiseen tarvitaan nestettä, hyaluronihappoa. Jotta faskiat liukuisivat, tarvitaan liikettä. Monipuolisen liikkeen avulla saadaan pidettyä faskiat liikkeellä, eivätkä ne pääse jämähtämään paikalleen. Faskioiden koostuessa suurimmaksi osaksi vedestä, veden juonti auttaa ylläpitämään niiden liikettä.

 

Faskia jaetaan pinnalliseen sekä syvään faskiaan. Pinnallinen faskia sijaitsee heti ihon alla ja sen tehtävä on suojata lihaksia, verisuonia ja hermoja. Pinnallinen faskia mahdollistaa myös ihon liukumisen lihasten päällä. Pinnallinen faskia yhdistyy syvään faskiaan. Pinnallisen ja syvän faskian välissä on löyhää sidekudosta, joka kannattelee rasvasoluja. Syvässä faskiassa on elastiinia eli venyvää ainesta vain 1,5% eli 10 cm pituinen faskia voi venyä ainoastaan 11,5 cm pituiseksi. Venymättömyydestä syvässä faskiassa on se etu, että näin sillä on hyvät ominaisuudet siirtää voimaa, joka onkin sen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

 

On ajateltu, että lihaksista voima välittyy jänteiden kautta luihin, jonka vuoksi pystymme liikkumaan. Tämä on totta, mutta on myös todettu, että ainakin 40% lihassupistuksen tuottamasta voimasta siirtyy faskioita pitkin toisiin ympäröiviin lihaksiin. Faskioilla on siis suuri rooli voimansiirrossa. Lihaksen supistuessa lihas pullistuu ja aiheuttaa venymättömään faskiaan kiristymisen eli tension. Tensio välittyy faskioita pitkin pitkittäin ja poikittain jopa antagonisti lihakseen saakka eli esimerkiksi etureiden jännittyessä tensio välittyy myös takareiteen. Faskian muodostaessa erilaisia lihastoimintaketjuja, voima välittyy pitkiäkin matkoja esimerkiksi jalasta käteen saakka. Jos jossain kohtaa kehoa faskia on jämähtänyt, eikä se pääse liukumaan, voimansiirto ei pääse toteutumaan optimaalisella tavalla. Tämä voi näkyä myös kipuna, epäsymmetrisenä liikkeenä tai asentona.

 

Voimansiirron ja liikkumisen mahdollistamisen lisäksi faskia on merkittävä tunotaistinelin. Faskia on hyvin tiheästi hermotettua, jonka vuoksi ne osallistuvat esimerkiksi kipuaistimukseen sekä proprioseptiikkaan eli astenotuntemukseen. Syvässä faskiassa sekä kehomme niveliä ympäröivissä faskioissa on erityisen tiheä tuntohermotus, jonka tarkoituksena on kertoa aivoille mitä kehossamme tapahtuu. Tällaisia hermopäätteitä ovat esimerkiksi Golgin jänne-elin, jonka tehtävänä on rentouttaa lihasta silloin, kun ne huomaavat oikein voimakkaan lihassupistuksen. Golgin jänne-elimiä on eniten lihaksen ja jänteen liitosalueella. Lihassukkulat auttavat lihaksia jännittymään, kun ne aistivat äkillistä venyttymistä lihaksissa. Esimerkiksi liukastuessa lihassukkulat jännittävät lihaksemme, jotta emme kaatuisi. Lihassukkulat sijaitsevat lihassolujen seassa. Ruffinin hermopäätteitä on ihossa, pinnallisessa faskiassa sekä eniten syvässä faskiassa. Nämä hermopäätteet reagoivat hitaisiin venytyksiin ja paineenmuutoksiin. Ruffinin hermopäätteiden ollessa yhteydessä parasympaattiseen hermostoon on niillä suuri vaikutus rauhoittumiseen ja stressin lievitykseen. Rauhallinen dynaaminenvenyttely aktivoi näitä hermopäätteitä. Pacini hermopäätteet vaativat meitä liikkumaan pitkän paikalla olon jälkeen. Ne reagoivat nopeisiin ja rytmikkäisiin liikkeisiin. Faskioiden jämähtäminen heikentää näiden kaikkien hermopäätteiden toimintaa. Jotta aistisimme kehomme asentoa ja liikettä, tulee siis pitää faskiat liukuvina.

 

 

Faskioilla on siis merkitystä kehomme liikkuvuuteen, voimansiirtoon sekä asennon ja liikkeen hallintaan. Miten saamme pidettyä faskiamme liukuvina? Olen itse lukenut muutamia kirjoja liittyen faskioihin, olen myös kuunnellut podcasteja sekä osallistunut kurssille, jossa yhtenä osa-alueena oli faskiat. Itse pyrin liikkumaan monipuolisesti, en tarkoita pelkästään kovaa treeniä vaan ihan arjen tasolla monipuolista aktiivisuutta. Mahdollisimman monipuolisia työasentoja sekä lyhkäisiä aikoja kerrallaan istumassa. Venyttelen mieluummin dynaamisesti eli liikkeen kautta, johon pyrin yhdistämään hengityksen. Dynaamisella rauhallisella venyttelyllä käytämme kehoa laajemmin eri asennoissa ja saamme koko lihastoimintaketjut aktiiviseksi. Hengityksen yhdistäminen ja rauhallinen tekeminen aktivoi esimerkiksi ruffinin hermopäätteitä, joilla on yhteys parasympaattiseen hermostoon ja sitä kautta kehon rauhoittumiseen ja stressin lievitykseen. Putkirullailun tullessa muotiin, käytin sitä itse omassa kehonhuollossa sekä ohjasin muutamia ryhmäliikuntatunteja, joissa käytettiin putkirullaa faskoiden avaamiseen. Oman tietämyksen kasvaessa olen oikeastaan rullailun jättänyt kokonaan pois, sillä en ole kokenut siitä sen suurempaa hyötyä. Palloa saatan käyttää silloin tällöin paikallisesti, sillä koen siitä akuutissa vaiheessa olevan kivun lievitykseen positiivisia vaikutuksia. Putkirullalla aiheutetaan oikeastaan ennemmin paine ja ”venytys” kuin liukuminen faskiaan. Aikaisemmin olen jo todennut tekstissä, että faskia ei juurikaan veny, joten en usko putkirullan vaikuttavan faskiaan positiivisesti merkittävällä tavalla. Jos faskiaa haluaisi venyttää vaatisi se hurjia voimia, jota on mahdotonta putkirullalla aikaan saada. Tarvittaessa ammattilaiselle, joka on perehtynyt faskioiden hoitoon ja tietää kuinka niitä pystyy elvyttämään liikkeelle, voisin mennä kehoani huoltamaan. Muuten uskon, että kehoa monipuolisesti käyttämällä on mahdollista pitää myös faskiat liukuvina. Ne, jotka miettivät minkälaisia liikkeitä ja harjoituksia voisi käytännössä tehdä suosittelen lukemaan kirjan FasciaMethod – Terve ja kiinteä keho, jonka ovat kirjoittaneet Anne Puranen sekä Viivi Kettukangas. Kirjassa kerrotaan hyvin maanläheisesti ja selkeästi faskioiden toiminnasta, lihastoimintaketjuista ja harjoittelusta. Kirjassa on myös harjoitusohjelmia kuvien kera. Harjoitusohjelmia on dynaamiseen venyttelyyn mutta myös yhdistettynä voimaharjoitteluun.

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close