Tampere
21 May, Saturday
12° C

Proakatemian esseepankki

Hälveneekö mediakriittisyys algoritmien ottaessa vallan?



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Nykypäivänä on äärettömän helppoa lukea erilaisia uutisia ja artikkeleita, kuunnella erilaisia podcasteja, katsella YouTubesta videoita salaliittoteorioista tai kummituksista, eksyä kaupallisten yhteistöiden mainoksiin huomaamattaan tai avata klikkiotsikoita. Kun kiinnostut tietystä aiheesta ja alat etsiä siitä tietoa tai katsoa siihen liittyviä videoita laitteeltasi, puhelimen selain ja sen sovellukset alkavat tarjoamaan siihen liittyen kaikenlaista informaatiota – piti tieto sitten paikkansa tai ei. Tämän saa aikaan se, että nykyaikaiset elektroniikkalaitteemme osaavat kuunnella, mistä puhumme ja oppivat tuntemaan meidät. Ne tietävät, mitkä ovat mielenkiinnonkohteemme ja toimivat sen mukaisesti ohjaten meitä. Kuulostaako hassulta?

Algoritmit eli se sääntöjoukko, minkä mukaan sosiaalisen median palveluissa valikoidaan, mitä sisältöä meille näytetään tai suositellaan, saattaa ajaa meidät somekuplaan. Näytettävä sisältö muokkautuu kiinnostuksenkohteemme mukaan, jolloin kaikki ympäriltä tuleva tieto saattaa olla hyvinkin samankaltaista keskenään. Tämä saattaa ajaa meidät somekuplaan. Hyvä esimerkki tästä on se, kun Johanna Vehkoo (2016) kertoo, miten Ylen toinen toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen loi itselleen Facebookiin ja Google+ -palveluun valeprofiili Juhanin. Juhani alkoi tykätä rasistisesta sisällöstä ja pian valeprofiili oli kuin olikin sulkeutunut vihakuplaan, jonne muu kuin ulkomaalaisvastainen sisältö ei löytänyt reittiään. Näin helposti saatat jo sulkeutua jonkinlaiseen somekuplaan. Ei siis välttämättä vie kovinkaan kauaa aikaa, että puhelimesi alkaa täyttyä vain tietyntyyppisestä sisällöstä.

“Harva alkaa asiakseen etsiä toisenlaisia näkemyksiä.” Johanna Vehkoo (2016).

Useat kuitenkin hyötyvät median antamista suosituksista. Olisihan se ärsyttävää, jos itseäni ei kiinnostava informaatio jatkuvasti kulkeutuisi silmiini. Kuitenkin silloin, kun kaikki ympäriltä tuleva informaatio on keskenään samankaltaista ja puoltaa samaa kantaa, ajaudumme helposti siihen ajattelutyyliin, että vain oma mielipide tai tieto on vain se ainoa ja oikea vaihtoehto. Tällaiselle vaikutukselle varmasti kaikki ovat alttiita, vaikka asiaa ei itse huomaisi tai haluaisi myöntää. Vehkoo (2016) kertookin, että “Harva alkaa asiakseen etsiä toisenlaisia näkemyksiä.” Tässä onkin varmasti perää, sillä ihminen itse rakentaa oman kuplansa ja jo kuplan sisällä ollessa, käyttäjän pitäisi nähdä hyvin paljon vaivaa, jotta pääsisi sen syövereistä pois. Syvälle kuplaan hukkumisen ehkäisemiseksi olisikin hyvä kartoittaa omaa mediakriittisyyttään.

Informaatiota ollessa nykyään paljon ja sen paisuessa ovista ja ikkunoista, on vaikea nähdä, mikä on totta ja mikä ei. Toimittaja Arna Grymin (n.d.) kirjoittamassa käsikirjassa “Feikkiä vai faktaa – luotettavan somevaikuttajan käsikirja” todetaan, että nykyaikaisessa somemaailmassa kaikilla meistä voi olla vaikeuksia arvioida, mikä mediassa vastaan tuleva tieto on luotettavaa ja mikä ei. Varsinkin jos informaatio vastaa omaa ajattelumaailmaa “somekuplaa” luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa voi olla vaikea erottaa toisistaan. Algoritmien esille tuomat kiinnostavat klikkiotsikot helposti koukuttavat.

Vaikka informaatio ei olisi totta, saattaa se silti todelta vaikuttaa aivoillemme ja uskomme jutun sisällön – tai vaikkemme uskoisi, tieto painuu aivojemme alitajuntaan ja saattaa sieltä kummuta tietyissä tilanteissa. Tällaisia tilanteita olen huomannut esimerkiksi ystäväpiirissäni keskustellessani eri asioista, mutta myös tiimissä, ei välttämättä olla valmiita vastaanottamaan erilaista näkökulmaa ja mielipiteet saattavat painottua vain yhdestä tietolähteestä peräisin olevaan tietoon, missä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta myös toisenlaisille näkemyksille pitäisi olla valmis antamaan tilaa, vaikka välillä ristiriitainen tieto saisikin pään pyörälle. Se laajentaa ajattelumaailmaamme.

Jotta algoritmi ei veisi meitä täysin mukanaan, olisi hyvä opetella tunnistamaan valeuutiset, trollaukset, propaganda, näennäistiede ja kaupalliset sisällöt oikeasta journalismista, sillä erityisesti valeuutisista saadaan helposti oikean journalismin näköisiä. Grymin hyvänä esimerkkinä se, kun vuonna 2016 Velesin kaupungissa paikalliset teinit tehtailivat valeuutisia Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Näillä he tienasivat ison summan rahaa, ja valeuutisten ainekset he olivat kopioineet internetistä tai keksineet omasta päästään. Rahaa he saivat sivustoilla olevista mainoksista, joita lukijat tietenkin klikkailivat.

”Twitterissä noin 60 % käyttäjistä lukee jutusta vain otsikon ennen sen jakamista.”  Tampereen yliopisto (2020)

Mielestäni on melko hälyttävää, että sisältöä jaetaan ilman minkäänlaista mediakriittisyyttä, etenkin jos kyseessä on henkilö, jolla on edes jonkinlaista vaikutusvaltaa eli kenen päivityksiä useammat ihmiset lukevat. Virheellinen tieto leviää verkossa jopa kuusi kertaa nopeammin kuin todenmukainen tieto (Grym n.d.). Koska virheellinen tieto suunnitellaan niin, että se vahvistaisi ennakkoluulojamme ja vetoaisi tunteisiimme, klikkaamme auki ja luemme näitä fiktionallisia tietoja. Yleisesti ottaen pidämme perinteisen median, kuten Hesarin, Aamulehden ja Ylen julkaisemia sisältöjä luotettavina. Nykyään kuitenkin iso osa median kirjoituksista tai videoista, koostuu toimittajien kirjoitusten ja julkaistujen videoiden lisäksi myös sosiaalisen median vaikuttajista, joita seurataan. Somevaikuttajien pitäisikin kantaa vastuu omalta osaltaan, sillä myös he määrittelevät millaiset julkaisut saavat näkyvyyttä ja mistä keskustellaan.

Myös yrittäjinä meillä on vastuu kirjoittaa asianmukaista sisältöä ja käyttää luotettavia lähteitä, jotta emme jaa virheellistä tietoa asiakkaillemme. Jokaisen meistä pitäisi osata tutkia, kuka uutisen on julkaissut, milloin se on julkaistu, mikä on sivuston tarkka osoite sekä löytyykö sivustolta lähdeviitteitä. Kirjoitusvirheistä ja lähteiden epäluotettavuudesta tai olemattomuudesta usein jo huomaa jutun olevan tekaista. Olisikin hyvä aina itsekseen miettiä: Mikä on totta? Ketä uskoa? Mitä ja miten kysytään? Kuka on valittu vastaamaan? Mikä on näkökulma? Entä lähde? Yritetäänkö minuun vaikuttaa?

Uutisissa juuri oli, kuinka sosiaalisen median sovellus TikTok näyttää helposti käyttäjilleen masentavaa sisältöä, sillä se kerää huomiota ja tekee sovelluksesta koukuttavamman. Jutulle oli tehty klikkiotsikko “Tällä salaisella yhtälöllä TikTok koukuttaa käyttäjiään”. Itsekin sorruin uutisen katsomiseen, koska otsikko vaikutti kiinnostavalta. En kuitenkaan tarkastanut lähteitä tai miettinyt asiaa sen tarkemmin. Kuka vain voi siis joutua eriävien ja epäluotettavien juttujen kohteeksi, eikä välttämättä itsekään sitä tajua.

Vaikka ihminen osaisikin olla mediakriittinen, ei sen käyttö varmasti onnistuisi silti jokaiseen saamaamme tietoon. Aivot eivät osaa suodattaa kaikkea tietoa niin kuin haluaisimme ja ajattelisimme. Joka tapauksessa, medialukutaidon ja mediakriittisyyden hyödyntäminen jokaisessa tilanteessa on tärkeää. Ei pidä antaa algoritmin viedä mukanaan, vaan hyödynnä omaa mediakriittisyyden taitoasi. Jokaisen tiedon ei pidä antaa kulkea heti aivoihin, ajatellen, että se varmasti pitää paikkaansa. Älä anna aivojen kontrolloida sinua – kontrolloi sinä aivoja.

Lähteet

Grym, A. N.d. Somekäsikirja. Luettu 12.12.2021.

https://somekäsikirja.fi/

Kemppi, J. 8.12.2021. Tällä salaisella yhtälöllä TikTok koukuttaa käyttäjiään. Luettu 9.12.2012

https://www.tivi.fi/uutiset/talla-salaisella-yhtalolla-tiktok-koukuttaa-kayttajiaan/4d20a2f7-2046-48ab-97f6-121a967d6215

Tampereen yliopisto. 2020. Sisältösekaannuksen selviytymisopas. Luettu 12.12.2021.

https://sisaltosekaannus.fi/

Vehkoo, J. Julkaistu 14.10.2016. Päivitetty 11.03.2019. Valheenpaljastaja: Somekuplat vahvistavat vihaa – miten niistä pääsee eroon? Luettu 12.12.2021.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/14/valheenpaljastaja-somekuplat-vahvistavat-vihaa-miten-niista-paasee-eroon

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close