Mitä on myötätunto ja onko sillä merkitystä johtamisessa?

Johtaminen ja sitä koskevat teoriat ovat muuttunut paljon viimevuosian aikana. Koskaan aikaisemmin ei ole kiinnitetty niin paljon huomiota johtamiseen ja sen tapoihin kuin nyt. Aiemmin huomio oli johtajassa itsessään hänen ominaisuuksissaan ja taidoissaan ei niinkään tavoissa toimia ja ymmärtää. Nykyään mielenkiinto on siirtynyt enemmän työntekijöihin ja erilaisiin työn haasteisiin maailman jatkuvasti muuttuessa. Aiemmin on puhuttu alaisista, nykyään yhä useammin käytetään sanaa seuraaja tai muu vastaava. Se kertoo jo pikkuhiljaa vallitsevasta muutoksesta.

Mitä on myötätunto? Kun sitä on kysytty ihmisiltä, ensimmäisenä nousee jakaminen, rinnalla kulkeminen, kokonaisena ihmisenä oleminen ja toisen ilosta iloitseminen. Myötätunto on ihmisten kohtaamista arvottamasta ja arvioimatta. Myötätunnossa on kyse vahvoista tunteista ja energioista. Myötätuntoa on määritelty monin eri tavoin. Yksi tapa määritellä myötätunto on kolmen t:een määritelmä. Se tarkoittaa tietoisuutta, tunnetta ja toimintaa. Se on tietoisuutta eli kykyä havaita, huomata ja ymmärtää toista ihmistä. Se on tunnetta, sympatiaa ja halua toimia toisen puolesta. Se on myös konkreettisia tekoja toisen hyvän edistämiseksi.

Johtamisen teoriat

On kolmea erilaista johtamisen teoriaa, ensimmäinen niistä on transformationaalinen johtaminen. Tässä huomio suunnataan johtajan karisman hyödyntämiseen ja työntekijöiden inspiroimiseen. Päähuomio on enemmän organisaatiossa kuin työntekijöissä.

Transformatiivisessä johtamisessa on taas enemmän kyse yhteydestä työntekijöiden hyvinvointiin, sitä voidaan enemmän pitää myötäinnon johtamisena.

Autenttinen johtaminen on taas tiedon määrittämistä ennen päätöksentekoa, omana itsenään olemista, avoin tiedon jakaminen sekä tunteiden ilmaisu sopivissa tilanteissa.

Myötätuntoisen johtamisen mahdollisuus

Välttelevän ja loukkaavan johtamisen tiedetään heikentävän työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työssä suoriutumista. Yksi merkittävä tekijä näissä tilanteissa on juuri myötätunnon puuttuminen johtamistoiminnassa. Palveleva johtaminen on yksi myönteinen tapa lähestyä myötätuntoista ja- intoista johtamista. Mitä palveleva johtaminen sitten oikeastaan on?

Se on enemmän sarja tapoja johtaa kuin perinteiset johtamisteoriat. Palvelevassa johtamisessa pääpainona on, se että johtajan on johdettava epäitsekkäästi ja tähdätä siihen, että oma ryhmä pystyy onnistumaan työssään mahdollisimman hyvin. Samalla heitä on ohjattava saavuttamaan omat tavoitteensa, kehittyä työssään ja kasvaa myös ihmisenä eteenpäin. Tätä varten on johtajan kohdattava jokainen ihminen niin ryhmän jäsenenä kuin myös yksilönä. Myötätuntoa ei tarvita töissä jatkuvasti, vaan se tulee esiin tarpeesta. Hyvän johtajan kykeneekin tunnistamaan tämän tarpeen ja pystyy ottamaan ajan tämän asian ja henkilön kohtaamiseen. Myötätunto on myös hyvin paljon asennetta, kun johtajasta huokuu arkisissa olosuhteissa lempeyttä ja läsnäoloa. On häntä helpompi lähestyä myös hädän hetkellä. Palveleva johtaja luo tällä tavoin työympäristöön myötätuntoista ja- intoista ilmapiiriä, joka auttaa myös työntekijöitä tekemään saman toisilleen. Palveleva johtaminen on kokonaisvaltainen ja moniulotteinen näkemys ihmisläheisestä johtamisesta. Siinä ajatuksena työntekijä tulee ensin, sitten asiakas ja vasta sen jälkeen organisaatio. Sillä kun työntekijät voivat hyvin, he pystyvät paremmin suoriutumaan töistään ja tarjoamaan parempaa palvelua asiakkaille. Joka näkyy taas suoraan yrityksen liiketoiminnassa.

Mikä auttaa pääsemään alkuun palvelevassa johtamisessa

Mikäli palvelevaksi johtajaksi haluaa, on haluttava johtaa sekä palvella. Valtamotivaatio on palvelevassa johtamisessa myöskin tärkeä ominaisuus, mutta se on motivaatiota vallan käyttöön toisten auttamiseksi ei itsensä pönkittämiseksi. Kun johtajalla on sisäinen motivaatio, on hänen helpompi etsiä haasteita, pyrkiä parantamaan toimintatapojaan sekä kohdata työntekijänsä. Kun pystyt johtajana kokemaan työssäsi riittävästi vapaaehtoisuutta, yhteenkuulumista, ja mahdollisuuksia hyvän tekemiseen voit parantaa samalla työntekijöidesi potentiaalia ja hyvinvointia. Myös arvot ovat oltavat sellaisia jotka auttavat edistämään edellä mainittuja asioita. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus sekä ihmistenkunnioittaminen pitäisi olla osana arvoja, mikäli haluaa olla myötätuntoinen johtaja. Jotta myötätuntoa pystyy osoittamaan muille, on myös osattava osoittaa sitä ensiksi itselleen. On haluttava kehittää itseään ja omia sosiaalisia taitojaan jatkuvasti. On harjoiteltava oman toiminnan analysointia ja reflektointia. Myötätunnon osoittaminen vaatii ajan antamista, niin itselleen kuin myös työntekijöilleen. Tiedollista ja emotionaalista panostusta, sekä konkreettisia tekoja. Tekoja itsensä, työntekijöidensä sekä yrityksen eteen. Jotta puheet eivät jäisi vain puheen tasolle.

Pohdinta

Olen alitajunassani aina miettinyt tapoja olla parempi ihminen ja johtaja. Ymmärtää itseään ja ympärillä olevia ihmisiä enemmän ja paremmin. En ole kuitenkaan ikinä saanut ajatuksistani kunnolla kiinni, olen ehkä ajatellut, että muut eivät ajattele näin. Mutta luettuani Maaret Kallion kirjan lujasti lempeä koin vahvan ahaa elämyksen. Tuntui kuin joku olisi vahvistanut omat ajatukseni ja kirjoittanut ne kirjaksi. Koin kirjan tuovan minulle paljona apuja niin omaan elämään kuin myös vinkkejä johtajana olemiseen ja kehittymiseen. Tästä innostuneena myötätunnon mullista voima olikin oivaa jatko lukemista. Omalla kohdallani olen pikkuhiljaa alkanut ymmärtämään, johtamista ja sen erilaisia muotoja. Uskon vahvasti siihen, että jokaiselle on oma tapa johtaa ja jotkut ovat parempia asiajohtajia kuin ihmisjohtajia. Vaikka asiajohtaminenkin onkin tärkeää, koen kumminkin ihmistenjohtamisen paljon tärkeämmäksi. Omana tavoitteenani onkin kehittyä ja oppia palvelevaksi ja myötätuntoiseksi johtajaksi.