Tampere
07 Dec, Wednesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Hallitustyöskentely – Kriisi tulee pyytämättä, ei kellokaulassa



Kirjoittanut: Sanni Turunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paranoidi optimisti
Risto Siilasmaa
Catherine Fredman
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Olen Revenan hallituksen jäsen, ja vallitsevat kriisitilanteet maailmalla sai minut pohtimaan hallitustyötä aivan uudesta näkökulmasta. Maailmalla on vallinnut kaksi viimeistä vuotta pandemia, joka on saanut koko maan polvilleen. Pandemian osalta alkoi näkyä valoa tunnelin päästä, niin seuraavassa hetkessä Euroopassa käydään sotaa. Mikä hallitus on? Miten maailmanlaajuiset pandemiat tai kriisitilanteet vaikuttavat sen toimintaan? Mikä on hallituksen tuoma lisäarvo yritykselle ja kuinka hallitus oikeasti toimii? Tavoitteenani oli ymmärtää Siilasmaan, sekä Fridmanin (2018) Paranoidi optimisti kirjan, sekä muiden lähteiden avulla hallituksen rooli yrityksen johtamisessa, strategiatyöskentelyssä ja oppia kehittään näkökulmia hallitustyöskentelyn toteuttamiseen. Vastuullisuus hallitustyössä on iso tätä päivää, joten tutustuin myös erilaisiin vastuullisuusraportteihin ja mitä ne kertovat yrityksestä.

 

Hallitus

 

Hallitus on osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin yhtiökokouksen lisäksi. Hallituksen vastaa yrityksen toiminnan ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä sekä niiden valvomisesta. Hallitus hoitaa yhtiössä monia tehtäviä, mutta kaikissa päätöksissä hallituksen tulee edistää yhtiön etua ja toimia aina huolellisesti. Hallitus seuraa toimintaansa koskevaa työjärjestystä, jonka ajanmukaisuutta hallitus arvioi säännöllisesti. Hallitus seuraa konsernin riskienhallintaa, taloutta ja toimintaa säännöllisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluu varainhoidon asianmukainen hoito esimerkiksi kavallus tilanteessa, tällöin hallitus edustaa yritystä ulospäin, myös oikeudellisissa prosesseissa.

 

Hallitus päättää toimitusjohtajan, mutta voi myös tarvittaessa irtisanoa sen. Hallitus vastaa myös toimitusjohtajan tehtävistä, jos yrityksellä ei ole toimitusjohtajaa. Hallituksella on erittäin suuri vastuu, ja jos jäsen on huolimattomuuttaan tai tahallaan aiheuttanut yhtiölle vahinkoa, on tämä korvattava. Hallituksen tehtävänä on myös toimeenpanna yhtiökokouksen päätökset, sekä huolehtia sisäisestä hallinnosta yhtiössä. Päätökset ja toimeenpanot eivät saa tuottaa etua pelkästään osalle osakkeenomistajista, vaan yhdenvertainen kohtelu edellyttää tasa-arvoiset menetelmät kaikille. Yhtiön varainhoito, sekä kirjanpito tulee olla merkitty asianmukaisella tavalla ja tämä kuuluu hallituksen tärkeimpiin tehtäviin. Tilintarkastajan tulee olla kumminkin esteellinen hoitamaan tehtävänsä, eli tilintarkastaja ei voi olla yrityksen hallituksen jäsen. (Minilex n.d.)

 

Hallituksen tärkeys ja työ korostuu aina silloin kuin yhtiössä tehdään liiketoimintaan merkittäviä muutoksia tai tarvitaan nopeita ratkaisuita. Onkin hyvin tärkeää, että hallituksella on mahdollista kokoontua nopeasti sitä tarvittaessa. Tällaisia tilanteita voisi olla esimerkiksi kriisiviestintään tai maailman laajuisen pandemian puhjetessa. Tätä onkin moni yritys saanut toden teolla harjoitella viimeisempien vuosien aikana koronapandemian, ja viimeisimpänä Ukrainan sodan puhjetessa.

Hallituksen tehtäviin kuuluu myös konsernin liiketoimintastrategian ja pitkän aikavälin tavoitteet. Toimintasuunnitelma ja budjetin luominen, sekä niiden valvonta kuuluu myös hallituksen käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu myös riskienhallinnan periaatteet, sekä yhtiön toiminnalliset rakenteet. (Caverion n.d.)

 

Sudenkuopat hallitustyöskentelyssä

 

Max Gyllingin sekä Ismo Paanasen luento tulevaisuuden hallitusosaaminen kurssilla jäi erityisesti mieleen rehellisestä puheesta hallitustyöskentelyn menetelmistä ja mahdollisista kriisitilanteista mihin hallitustyöskentelyssä voi ajautua. Monesti hallitustyöskentelyssä mahdolliset sudenkuopat ovat usein kaavoihin kangistuminen ja liian kaverillinen toiminta. Joskus hallituksen vaihtaminen ja ulkopuolisien palkkaaminen hallitukseen ovat avain asemassa kasvun mahdollistamiseksi. Hallitustyöskentelyssä tarvitaan laajaskaala osaamista ja Max Gyllin nosti esiin luennolla ”hyvän jengin”-merkityksen. Hallituksen jäseniä ei tulisi valita aina pelkästään substanssiosaaminen edellä, vaan hyvä ja rento fiilis hallituksen jäsenien kesken on tärkeää. Jokaisen hallituksen jäsenen tulee panostaa aktiivisesti yrityksen kehitykseen. Läsnäolo ja huolellisesti valmisteltu pohjatyöt on elinehto toimivalle hallitukselle. Gylling toi ilmi sudenkuoppia johon voi astua, jos hallituksen jäsenet valitaan pelkän osaamisen perusteella ja kokonaisvaltainen yhtiön kehittäminen jää puolitiehen. Myyntiosaaminen tai talousosaaminen on tärkeää hallituksessa, mutta jos substanssiosaamisen omaava henkilö keskittyy vain oman osion läpikäymiseen, eikä omalla toiminnallaan edistä yrityksen kehittämistä voi kokonaisuus jäädä uupumaan.

Hallitus vahtii myös, ettei omistajien osingonjaossa synny maksukyvyttömyyttä. Tällainen tilanne on haastava hoitaa, jos omistajat istuvat myös hallituksessa ja voivat vaikuttaa jaettavan osingon määrään. Omistajien on helppo sokaistua, eikä aja enää yrityksen asiaa eteenpäin.  Ulkopuolisten hallitustyöskentelijöiden apu ja osaaminen tällaisten tilanteiden välttämiseksi on tärkeää. Veroilmoituksien ja kirjanpidon asianmukainen järjestely ja ajanmukaisesti täyttäminen on myös hallituksen vastuulla.

 

Kriisiviestinnän tärkeys hallituksen toiminnassa

 

”Kriisi tulee pyytämättä, ei kello kaulassa” – Max Gylling

 

Hallitustyöskentely voi olla välillä tulipalojen sammuttamista. Monet varmasti tietävät erilaisia kriisitilanteita mihin monet yritykset ovat ajautuneet ja niistä selvinneet. Kriisi/kriisiyttäminen on johtamisen työkalu. Kriisi tulee pyytämättä – ei kellokaulassa, joten siinä mitataan hallituksen kyvykkyyttä toimia nopeassa aikataulussa. Kriisitilanteen kohdatessa tulee työskennelle täsmällisesti ja asianmukaisesti, nopea roolien valitseminen kriisin selvittämisessä ja kuinka siitä viestitään ulospäin. Ennakointi ja riskien tunnistaminen kriisitilanteita varten auttaa oikean tilanteen tullessa vastaan. Mainekriisin puhjetessa ensimmäiset hetket ovat tärkeimmät, ja siksi suunnitelmallisuus ja roolitus työtehvien jaossa on avain asemassa onnistumiseksi. Tärkeää on olla rehellinen, johdonmukainen ja pahoitella.  (Tekir n.d.)

 

Hallitus saa tehdä virheitä, sillä kasvavaan liiketoimintaan kuuluu riski. Hallituksen päätökset tulee olla aina lainmukaiset, mutta aina kun ihmiset tekevät työtä on mahdollisuus virheisiin ja vahinkoihin. Jos hallitus on tehnyt päätöksen vilpittömässä mielessä, faktojen perusteella mitä sillä hetkellä on ollut käytettävissä ja lopputulema ei ole toivottu tai väärä – ei tämä ole maailmanloppu. Virheistä oppii, myös hallituksen jäsenet. (Gylling 2022)

 

Mahdollisia kriisitilanteita voi olla yrityksen sisäinen kavallus, mainekriisi tai cyberhyökkäykset, pandemia yms. Asia mihin varmasti kukaan yritys ei mielellään ole varautunut on mahdolliset sotatilanteet Euroopassa, mitkä ovat tällä hetkelläkin valloillaan. Venäjän aloittaessa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan on aiheuttanut Venäläisomaisteiselle Teboil yhtiölle massaboikotoinnit. Monet suomalaisorganisaatiot ja yhtiöt ovat lopettaneet yhteistyön Teboilin kanssa, joka on johtanut Venäläisomisteisen Lukoilin kurssien syöksylaskuun. (Erkkilä 2022)

Myös monet muut suomalaiset yritykset on rajoittanut tai lopettanut toiminnan Venäjällä. Hallituksen kyvykkyyttä toimia nopeasti mitataan juuri tällaisissa ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Hallitus työskentely on isoissa kriisitilanteissa hyvin tärkeää ja siksi että hallitus huolehtii koko ajan, että toiminta on yhtiön edunmukaista. Viimeisen parin vuoden aikana hallitustyöskentely on ollut kovilla, sillä olemme globaalisti ajautuneet jo useaan kriisitilanteeseen. Ensin maailmanlaajuinen pandemia, mikä on ajanut yrityksiä konkurssiin ja nyt Euroopassa sota, joka vaikuttaa myös Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin.

 

Vastuullisuus osana hallitustyötä

 

Vastuulliseen hallitustyöskentelyyn kuuluu toimia huolellisesti ja yhtiön edunmukaisesti. Vastuullisuus ei ole pelkästään erilaisia raportteja ja arvoja, vaan koko toimintatapa – tekoja myös yrityksen arjessa ja strategiassa. Nimenomaan konkreettiset teot, niin että vastuullisuusalueet näkyvät henkilöstön päivittäisessä tekemisessä ja eri sidosryhmissä. ESG on termi mikä tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun lisäksi se käsittää hyvään hallintotapaan liittyvät seikat. Sosiaallinen, taloudellinen ja ekologinen vastuullisuus osana yrityksen strategiaa on tänä päivänä kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan peruspilari. ESG avulla voi konkreettisesti mitata tavoitteita, kuinka on onnistuttu saamaan vastuullisuus näkyväksi osaksi arjen työskentelyyn ”lattiatasolle”.

 

Gorporate governance käsite eli hyvä hallinnointi tarkoittaa yhtiön hallinnointi, sekä ohjausmääritelmää. Se määrittelee hallituksen ja yrityksen johtajien roolin, sekä velvollisuudet, sekä suhteet osakkeenomistajiin. Corporate governance on järjestelmä. jonka avulla yritystoimintaa voidaan konrtolloida ja johtaa. Pörssiyhtiöiden hyvä hallintotapa koostuu itsesäätelystä, viranomaisohjeista ja lainsäädännöistä. Yrityksillä on erilaisia valvontamekanismeja ja miettien esimerkiksi pörssimaailmaa, vihreärahoitus tekee yrityksestä huomattavasti läpinäkyvämmän. Mitä läpinäkyvämpi yrityksen eettiset valinnat, arvot, kulttuuri ja periaatteet ovat, sitä helpompi yrityksen on houkutella itselleen työntekijöitä, rahoitusta yms. (Corporate governance Suomessa n.d.)

 

Tarkastelin Nestleen vastuullisuusraporttia ja toimintamalli vastuullisessa liiketoiminnassa näyttäytyy hyvinkin kattavalta ja laajalta. Raportissa käydään laajasti läpi vastuullisuus alueet sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kulmasta, sekä esitetään tavoitteita tuleville vuosille. Raportti on pintapuolisesti hyvin kattava, mutta onko kyseessä niin sanottu ”viherpesu” vai näkyykö vastuullisuuden arvot myös konkreettisesti yrityksen toiminnassa?  Mieleen muistuu vuosia sitten sattunut kohu äidinmaidon korvikkeesta, joka on aiheuttanut laajaa mainehaittaa Nestlelle. Onko nestlen ajatukset ja arvot vilpittömät vai onko tämä vain markkinointikikka? (Isomäki 1996)

 

Vastuullinen liiketoiminta on tänä päivänä jopa trendi. Voisi olla huonompiakin trendejä, sillä monelle firmalle vastuullisuus on kilpailuetu. Meidän osuuskunnassamme harjoitetaan myös vastuullista liiketoimintaa monessa määrin. Meillä on projekteja, joidenka koko liiketoiminta perustuu yhteiskäyttöön ja jakamistalouskulttuuriin. Näitä on esimerkiksi Willari, sekä Murrost.

Vastuullista liiketoimintaa voidaan myös kutsua yritysvastuuksi. Yritys huomioi kaikki sidosryhmät ja tekee näissä myös vastuullisia valintoja. Yrityksen vastuullinen toiminta monesti mielletään, että yritys kierrättää ja huomioi luonnonmukaiset valinnat jokapäiväisessä elämässä. Se on paljon muutakin, sillä esim työntekijöiden hyvinvointi on yksi iso osa vastuullista liiketoimintaa. Burn out-kulttuurin aika on ohi, ja omasta ja työntekijöiden hyvinvoinnista tulisi pitää hyvää huolta, toki petrattavaa tällä saralla on. Yhä enemmän uutisiin nousee otsikoita, jossa työntekijät pitävät ääntä huonoista työolosuhteista, ja niin kuin voimme kaikki arvata, tämä ei vaikuta ainakaan positiivisesti yrityksen maineeseen. Mainehaitta voi olla vieläkin pahempi, jos yritys on tehnyt katteettomia lupauksia vastuullisen toiminnan ympärillä ja nämä osoittautuvat vain pötypuheeksi.

Vastuullinen liiketoiminta voi tarkoittaa myös taloudellista vastuuta, ja tämä näyttäytyy muun muassa yhteistyökumppaneiden valinnoissa. Yritys ei harjoita harmaata taloutta vaan tuo valtiolle euroja verorahana. Monissa maissa tämä ei ole itsestäänselvyys, ja esimerkiksi korruptiota näkyy monessa suuressakin yrityksessä.

 

Nokian murrosvaihe

 

Siilasmaan ja Fridmanin kirjassa Paranoidi optimisti käydään läpi askel askeleelta Nokian murrosvaihe ja kasvu hallityöskentelyn näkökulmasta. Nokia oli globaalisti tunnettu matkapuhelimien valmistaja, jolla ei vuosikausiin ollut rehellistä kilpailijaa. Nokian osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli neljä prosenttia vuonna 2000. Nokia möi keskimäärin 15 puhelinta sekunnissa kellon ympäri joka päivä. (Siilasmaa&Fredman 2018, 52)

 

Kuinka tästä tilanteesta Nokia romahti olleessaan maailman huipulla vielä vuonna 2008?

Siilasmaa ja Firdman kertoo rehellisesti hallitustyöskentelystä, kuinka Nokia jäi matkapuhelin bisneksessä maailman tämänhetkisten jättien mm. Applen jalkoihin. Isoimmat sudenkuopat olivat selkeä harhaluulo hallituksen jäsenillä, että asiat olivat vielä korjattavissa. Hallituksen jäsenillä ei ollut tarpeeksi tietoa Nokian todellisesta tilanteesta, sillä sitä ei ollut edes hallituksen kokouksen esityslistojen laatijalla tai johtoryhmän jäsenillä. Nokia ei pysynyt teknologian nopeassa kehityksessä mukana, sillä ei kertakaikkisesti haluttu uskoa, että kosketusnäyttöpuhelimet voisivat ominaisuuksiltaan päihittää perinteisen kaiken kestävän Nokian. Siilasmaa sekä Fridman näkevät myös ongelmana, että hallituksella oli tietoa aivan liian vähän, että voitaisiin puhua jopa harhaanjohtamisesta tai valehtelemisesta. Isoja suuntamuutoksia ei tehty, sillä uskottiin todella siihen, että menestys jatkuu jos vaan jatketaan niin kuin ennenkin. Onnistunut hallitustyöskentely vaatii onnistunutta kommunikaatiota hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välillä. Jos tällaista ei ole, tai tieto ”hukkuu” tullessa hallituksen korville ajetaan yhtiö vain pahempaan suohon. Nokian hallituksen jäsenet olisivat halunneet esittää vaikeitakin kysymyksiä, mutta ne koettiin puheenjohtajan toimesta kapinahenkisenä, eikä niinkään hyväntahtoisena jonka avulla Nokian mahdollinen taantuminen olisi voitu välttää. (Siilasmaa&Fredman 2018, 150)

 

Pohdinta

 

Miten tulevaisuuden käy? Elämme mielestämme murrosvaiheessa ja vain tulevaisuus kertoo, kuinka kriisitilanteiden vallitessa maailmamme toimii. Olen saanut valtavasti oppia jo näinkin lyhyessä ajassa hallituksen työskentelystä ja toimintatavoista. Aion jatkaa omatoimisesti perehtymistä hallitustyöskentelyyn ja tiedän tarvitsevani tulevaisuudessa näitä taitoja varsinkin jos jatkan yrittäjänä koulun jälkeen. Seuraan myös Nestlen tilannetta ja tulevia vastuullisuusraportteja. On mielenkiintoista nähdä pääsevätkö yritykset lupaamiinsa tavoitteisiin, tai onko suunta edes oikea.

 

 

 

LÄHTEET

 

 

Siilasmaa, R., Catherine Fredman. 2018. Paranoidi optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa. Helsinki:Tammi.

 

Hallituksen tehtävät ja kokoonpano. n.d. Caverion. Viitattu 5.3.2022.

https://www.caverion.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus/hallitus-tehtavat/

 

Osakeyhtiön hallituksen tehtävät ja toimivalta. n.d. Minilex. Viitattu 4.3.2022.

https://www.minilex.fi/a/osakeyhtiön-hallituksen-tehtävät-ja-toimivalta

 

Kriisviestintä ja varautuminen. n.d. Tekir. Viitattu 5.3.2022.

https://tekir.fi/palvelut/kriisiviestinta-ja-varautuminen/

 

Erkkilä, J. 2022. Salkun rakentaja. Venälaisomisteiset Teboil huoltoasemat joutuvat massaboikottien kohteeksi. Viitattu 3.2.2022.

https://www.salkunrakentaja.fi/2022/02/teboil-massaboikotti/

 

Arvopaperimarkkinayhdistys. Corporate governance Suomessa. n.d. Luettu 5.3.2022.

https://cgfinland.fi/yleista-itsesaantelysta/yleista-corporate-governancesta/

 

Gylling, M. 2022. Luento: Hallitus liiketoiminna kehittäjänä

 

 

Nestle. 2019. Yhteiskuntavastuuraportti. Viitattu 8.3.2022. https://fi.factory.nestle.com/sites/g/files/pydnoa411/files/2021-08/Nestle%20CSV%20progress%20report%202020.pdf

 

Isomäki, R. 1996. Nestle-boikotti: Tappavaa maitojauhetta. Viitattu 8.3.2022. https://www.maailmankuvalehti.fi/1996/1/lyhyet/nestle-boikotti-tappavaa-maitojauhetta/

Kommentit
  • Miisa Hiltunen

    Essee aiheesta, josta toivoisin oppivani vielä aksuaikana lisää, kiitos siis siitä! Esseessä on myös otettu hyvin mukaan ajankohtaisia tapahtuma ja niiden vaikutuksia hallitustyöskentelyyn. Tästä olisi mielenkiintoinen pitää paja!

    Pakko myös kommentoida ylipäätään esseitäsi:
    Kaikki viimeaikaiset esseesi liittyvät nimittäin mukavasti yhteen! Kirjoitit hallitustyöskentelystä ja nyt heijastelet sitä, miten lean startup- ajatus näkyy hallitustyöskentelyssä. Samoin kuin kirjoititte Kaisan kanssa verkkosivuista ja sen lisäksi avasit osaamistasi google hakumainontaan liittyen! Kiitos Sanni opettavaisisita esseistä, joista löytyy hyvin teoriaa. Ainut asia, jota itse kaipaisin vieläkin enemmän, olisi pohdintaa ja reflektointia siitä, miten kaikki asiat näkyvät omissa projekteissa / omassa arjessa, mutta sitäkin löytyi muutamista esseistä jopa yllättävän paljon! Kielellisesti esseet ovat myös laadukkaita ja lähteet pääosin oikein, hienoa työtä. Ainut lisäys viittauksiin on, että jos lähde liittyy useampaan kuin yhteen virkkeeseen, tulee siinä merkitä piste referoidun lauseen loppuun ja lisäksi viittauksen sulkujen sisään. Tarkempi ohje ja esimerkki täällä: https://intra.tuni.fi/fi/opiskelu/opiskelu-0/kirjallisen-raportoinnin-opas/kirjallisen-raportoinnin-opas-d-tekstiviitteet

    Jos esseepisteesi eivät olisi jo täynnä, haastaisin sinut kirjoittamaan esseen Proakatemiataipaleestasi ja tekemästäsi kasvusta ja kehityksestä. Pysähdyin nimittäin miettimään sitä itsekin viime viikkoisen yhteisen työpäivämme aikana. Olet oppinut niin paljon itsestäsi ja esimerkiksi asioista, jotka tekevät sinusta juuri sinut, joten olisi mielenkiintoista lukea siitä lisää. One more essay maybe? 😉

    4.5.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close