Tampere
29 Jun, Wednesday
23° C

Proakatemian esseepankki

Hallitustyöskentely ei ole peräpeiliin katsomista



Kirjoittanut: Sanni Turunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Hallitystyöskentelyn käsikirja
Antti Hannula
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Hallitustyöskentely ei ole peräpeiliin katsomista.

 

Osallistuin HUBS:in Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssille, koska halusin perehtyä enemmän mitä hallitustyöskentely oikeasti on. Hallitusosaamisen kurssilla tutustuimme Valtionneuvoston kansliaan ja hallitustyöhön. Olen innostunut hurjasti hallitustyöskentelystä ja sain valtavasti uutta oppia tutkimusmatkalla valtion neuvoston kansliaan – vaikkakin etänä. Monessa valtion omistamassa yrityksessä istuva Maija Strandberg toimi emäntänä ja kertoi enemmän työstään finanssineuvoksena valtionneuvoston kansliassa. Olen aina ajatellut hallituksien toimivan yrityksissä omalla kaavallaan, mutta mikä ihme valtionneuvoston kansia on ja mikä sen rooli on Suomessa? Toimiiko hallitus samalla tavalla Suomen johtoportaassa ja normaaleissa PK-yrityksissä? Pitääkö valtion omistaa vai onko valtion yritykset suomalaisten yhteistä kansallisvarallisuutta?

 

Antti Hannulan kirjassa Hallitustyöskentelyn käsikirja (2003) avataan selkosuomella mikä hallituksen rooli ja mitä hallitustyöskentely on. Tulevaisuuden hallitusosaajalta vaaditaan substanssiosaamista, mutta myös taitoja taloudesta. Myöhemmin tekstissä perehdyn enemmän kuinka hallitukseen pääsee istumaan ja mitä taitoja se sinulta vaatii. Käsittelen esseessäni hallitustyöskentelyä valtion näkökulmasta. Valtioneuvoston kanslia toimii tärkeässä roolissa varmistaakseen hallituksen ja päämisterin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Kanslian tehtäviin kuuluu Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen kuin valtion omistajapolitiikassa tai omistajaohjauksen piiriin kuuluvien valtion yhtiöomistusten hoitamisessa. Valtionomistaja ohjauksen periaatteet ovat selkeät – omistus on kaikkien yhteistä kansallisvarallisuutta. Valtio omistaa useita yrityksiä esimerkiksi Finnair, Neste, posti ja Fortum. Hallituksen tehtävä on johtaa ja toimia pragmaattisesti, sillä valtion on hoidettava tehtäväänsä todella hyvin. (Valtionneuvoston kanslia. Yhtiöt n.d.)

 

Omistajaohjaus

 

Omistajaohjaus tarkoittaa valtion yhtiöomistusten vastuullista ja ammattimaista hoitamista. Sillä tavoitellaan omistaja-arvon pitkäaikaista kasvua (VNK). Omistamisen tavoitteet voivat olla esimerkiksi strateginen intressi, valtion määrittämä erityistehtävä tai finanssi-intressi. Osakeyhtiön tulee tuottaa voittoa lain mukaan. Toimintaa määrää aina laki ja hyvä kulmakivi on hyvä hallintotapa. (Valtionneuvoston kanslia nd.)

Omistajaohjausstrategian tehtävä on kehittää pitkäjänteisesti omistaja-arvoa, omistajaohjata valtion yhtiöomistuksia aktiivisesti ja koordinoida niitä valtioneuvoston tasolla. Yhtiöomistusten osalta omistajuus ja regulaatio tulee pitää erillään. Omistajaohjausstrategian tärkeä tehtävä on kehittää vastuullista yritystoimintaa sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuullisuuden näkökulmasta. Vastuullinen yritystoiminta kasvattaa ja suojaa omistaja-arvoa. Monesti suurena puheenaiheena on raha ja varsinkin yritysjohdon suuret palkkakustannukset. Omistajaohjausstrategian yhtenä tehtävänä on johdon ja henkilöstön palkitseminen, sillä se lisää yritysten kilpailukykyä markkinoilla. Valtion yhtiöomistuksen salkku on vuonna 2021 vajaa 50miljardia, joten salkku on merkittävä. (Valtionneuvoston kanslia n.d.)

 

Omistajaohjauksen tärkeä rooli on hallituksen muodostuminen. Omistusten pitkäjänteisen arvon kasvattaminen, palkitsemisen linjaukset, ilmasto ja ympäristö ja osinkovirran ennustettavuus.

Omistajaohjauksen työhön kuuluu hallituksen toiminnan seuraaminen ja arviointi. Yhtiön strategian ja toiminnan riskitasoa on arvioita, ja pohdittava onko esimerkiksi riskitaso omistajien puolelta hyväksyttävä. Hallituksen tulee puuttua, jos näkee ongelmia struktuurissa, sillä on hallituksella, omistajalla ja toimivalla on kaikilla oma roolinsa. Omistaja ei voi astua hallituksen tai toimivan johtajan tontille, vaan kaikilla on selkeä oma rooli. Tästä esimerkkinä Antti Rinne menetti hallituskumppani keskustan luottamuksen postikiistan takia vuonna 2019. Rinne oli puuttunut asioihin, jotka eivät koskeneet hänen toimivaltaa ja tämä ”jupakka” päättyi pääministeriin eroon. (Keski-Suomalainen n.d.)

 

Omistajaohjaus työssä läpi vuoden hyvin olennaista on hallituksen toiminnan seuraaminen kokoonpanon osalta ja pohtia onko kompetenssitaso sillä tasolla millä sen tulee olla. Hallituksessa on oltava riittävä diversiteetti, eli sukupuoli-, ja ikäjakauman tulee olla tarpeeksi laaja. Myös kulttuurillisen eroavaisuudella on merkitystä.

Miten yritysvastuu käytännössä tarkoittaa yhtiöiden hallitustyöskentelyssä? Yritysvastuu yhtiöiden hallitustyöskentelyssä tarkoittaa käytännössä seurantaa yhtiöiden liiketoiminnan kannalta. Liiketoiminnan kehittäminen tulee olla systemaattista ja tavoitteellista, ja ennen kaikkea raportoimisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Yritysvastuuriskit on huomioitu osana riskien tunnistamista ja hallintaa. Tässäkin keskustelussa nousee esiin raha, sillä palkitsemisella tulee olla riittävä painoarvo. Valtio-omisteiden yhtiön on kyettävä palkitsemaan johtoa ja henkilöstä kilpailukykyisin ehdoin, tällä tavoitellaan yhtiön arvonnousua. Läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus on tässäkin avainsana.

 

Valintaprosessi hallitukseen?

 

Hallituksen jäsenet valitaan osaaminen edellä. Tarvittavien osaamisten määrittelemisen jälkeen sopivien kandidaattien etsimiseen hyödynnetään pääasiassa kilpailutettuja headhunter-kumppaneita. Hallituksen diversiteetin varmistamiseksi määritellään etukäteen toisinaan esimerkiksi haettavan jäsenen sukupuoli tai muita taustatekijöitä. Vuonna 2020 yhtiön hallituksesta 54% oli miehiä ja 46% naisia. Valtion tavoitteena on, ettei kummankaan sukupuolen edustus jäisi alle 40%.

Headhunter etsii sopivia kandidaatteja esimerkiksi verkostoistaan sekä LinkedIn:stä, ja toimittaa pitkän listan kandidaateista. Maija painottikin, että LinkedIn on mainio työkalu hallitustyöntekijöiden etsimiseen. Tämän jälkeen prosessi etenee samalla tavalla kuin työhaastattelussa, eli kandidaatit haastatellaan ja tehdään tarvittavat testit.

Prosessiin liittyen keskustelussa esiin nousi niin sanottu headhunter-kupla, eli kun headhunter hyödyntää kandidaattien etsimiseen pääasiassa vain omaa verkostoaan, voi listojen ulkopuolelle jäädä potentiaalisia ehdokkaita. Tämän ongelman taklaamiseksi headhunter-kumppaneita vaihdetaan aika ajoin. Maija totesi, että valintoja tehdessä myös on tärkeää haastaa toimitettuja pitkiä listoja, sillä niin sanottuja hyvä veli tai golden skirts-sisäpiirivalintoja halutaan välttää. (Strandberg 2022)

 

Tulevaisuuden hallitustyöntekentelyn tärkeiksi osaamisalueiksi nousi hyvä subtanssiosaaminen, digiosaaminen, sekä vastuullisuusasiat. Talous-, ja tuotantotoiminnan osaaminen nousi myös esille, ilman perusosaamista taloudesta ei hallitukseen ole asiaa. Yhteistyökykyisyys ja ratkaisuhaluisuus on tärkeää, sillä tiimissä työskennellään erilaisten ihmisten kanssa. Sopivassa suhteessa tarvitaan kykyä puolustaa omaa näkemystään, eikä vain olla ”joojoo-mies”. Maija antoi opiksi käyttää psykologista silmää ”valita ne taistelut mitkä haluaa voittaa”- eli jokaisesta asiasta ei tulisi olla vastarannankiiski, vaan olla rohkea ja seistä omien sanojen takana kun tilanne sitä vaatii. Kompromissi taidot ovat työssä tärkeät, sillä joskus hallitustyöskentely on vain huonoimman parhaan vaihtoehdon etsimistä.  Johtamisosaaminen on tänä päivänä myös yhtä tärkeämpää, sillä nuorien sukupolvien johtaminen on täysin erilaista mitä tänä päivänä on totuttu. Silloin esille nousee todennäköisesti vastuullisuuskysymykset kaikissa muodoissaan – sosiaalinen, ekologinen, sekä taloudellinen. Oman tietotaidon jatkuva lisääminen, kouluttautuminen, sekä ajanhermolla pysyminen kuuluu olennaisena osana hallitustyöskentelyyn. Hallitustyöskentely ei ole peräpeiliin katsomista, työ tehdään tulevaisuuden eteen. (Strandberg 2022)

 

En koe, että tulisin koskaan työskentelemään vain hallitusammattilaisena, mutta olen yllättynyt miten paljon oppimaani olen voinut hyödyntää päivittäisessä elämässä.  Olen iloinen, että olen päässyt näin sisälle hallitustyöskentelyn saloihin. Mielestäni Akatemialla tulisi perehtyä enemmän hallitustyöskentelyyn, sillä se kuuluu olennaisena osana osuuskunnan toimintaan. Tiimien perustaessa osuuskunnan ja valitessaan hallituksen jäsenet, tulisi mielestäni perehtyä hallituksen vastuisiin sekä velvoitteisiin. Monissa tiimiyrityksissä silti sopimuksia allekirjoittaa henkilöt, joilla ei ole prokuristin oikeuksia. Hallitus on viime kädessä vastuussa osuuskunnan toiminnasta, veloista, virheistä ja jäsenien mahdollisesta erotuksesta.

 

Lähteet

 

Hannula, A. 2003. Hallitustyöskentelyn käsikirja. Helsinki WSOY.

Keski-Suomalainen. 3.2.2019. Luettu 4.3.2022. https://www.ksml.fi/paikalliset/2368240

Valtioneuvostonkansilia. n.d. Luettu 4.3.2022. https://vnk.fi/omistajaohjaus

Valtionneuvostonkanslia. Yhtiöt. https://vnk.fi/omistajaohjaus/yhtiot

Strangberg M. 2022. Valtionneuvoston kanslian vierailu.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close