Tampereen korkeakouluyhteisön yrittäjyyden ja innovaatioiden alustana toimiva HUBS eli entinen Y-kampus järjestää vuosittain Tulevaisuuden hallitusosaamisen vapaavalintaisen kurssin kaikille korkeakouluyhteisön opiskelijoille. HUBS toiminnan ytimessä on ajatus siitä, että jokainen korkeakouluopiskelija tarvitsee yrittäjämäisiä taitoja ja sen suuntaa ohjaakin vahvasti eurooppalainen yrittäjyystaitojen puitekehys eli EntreComp. Myös hallitusosaamisen kurssi menee erinomaisesti tämän yhteiseurooppalaisen puitekehyksen sisään. (HUBS 2023.)

Kurssi on saavuttanut myös Proakatemialla kovan maineen ja tämä innosti itsenkin lähtemään kurssille mukaan. Kurssi on toteutettu yhteistyössä Future Boardin sekä Hallituspartnereiden kanssa, jotka ovat Suomessa merkittävimmät hallitustyötä kehittävät toimijat. Kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hallituksen roolista yrityksissä, ymmärtää hallitustyön merkitys tulevaisuudessa, ymmärtää mitä vastuullinen hallitustyö on, oppia omien kokemusten viemisestä käytäntöön sekä luoda verkostoja hallitusammattilaisten sekä muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Tämänkin vuoden toteutuksessa oli mukana opiskelijoita lukuisilta eri aloilta sekä ammattikorkeasta että yliopistolta. (HUBS 2023.)

Kurssi rakentui seitsemästä 4 tunnin kokonaisuudesta sekä ryhmittäin toteutettavasta yritysvierailusta. Jokaisella luentokerralla vieraana oli luennoitsijoita, hallitusammattilaisia Hallituspartnereilta sekä Future Boardilta. Kurssi oli hengeltään hyvin dialoginen ja kyseessä ei missään nimessä ollut pelkkää luennointia ammattilaisten toimesta vaan aktiivista dialogia vierailijoiden sekä kurssin osallistujien kesken. Kurssiin kuului luennoille valmistavat ennakkotehtävät sekä kurssin lopussa yritysvierailusta tehtävä raportti ja esitys ja koko kurssista tehtävä oppimispäiväkirja. Toteutimme muutaman Proakatemian tiimiyrittäjän kanssa oppimispäiväkirjan podcastina, josta tuli jälkikäteen myös hyvää palautetta. Aihetta on kuitenkin vielä hyvä tarkastella myös itsenäisesti tämän esseen muodossa.

Orientaatio

Ensimmäisellä kurssikerralla saimme vieraiksi kurssin alumneja eli aiemmin mukana olleita opiskelijoita kertomaan kokemuksiaan ja siitä, miten he ovat kurssista sittemmin hyötyneet. Paikalle saapuivat Proakatemian tiimiyrittäjille tuttu kollega, entinen Proakatemian apuvalmentaja Aleksi Kolunsarka Samoa projektit osuuskunnasta sekä Anni Mörö StemSight oy:stä. Hän toimii samalla myös tutkijana Tampereen yliopistossa ja StemSight on TAU alkunsa saanut yliopisto spin off. Aleksi painotti puheenvuorossaan paloa tehdä hallituksessa töitä paremman huomisen eteen eikä vain näön vuoksi istumista, strategista ajattelua ja sitä mikä todella on hallitustyössä oleellista. Miten hallitustyö näkyy lopulta yrityksen arjessa ja operatiivisessa toiminnassa? Tunnettuna systeemiajattelijana Kolunsarka puhui myös siitä, millä motiivilla ja agendalla ihmiset saapuvat tilaan; vaikkapa hallituksen kokoukseen. Millaisen energian ja ilmapiirin he tuovat mukanaan? (Kolunsarka 2023.)

Jos Aleksi puhui tiimiyrittäjille tutummasta näkökulmasta, Anni valotti kurssille taas startup maailman näkökulmaa. StemSight hallitustyö oli käynnistynyt melko samaa rataa mitä useamman hallituksen työskentely Suomessa alkaa eli ikään kuin pakosta. Osakeyhtiölle tai osuuskunnalle on pakko nimittää hallitus, joka kuitenkin toimii monissa tilanteissa vain kumileimasimena. Startup yritykselle tulee kuitenkin nopeasti eteen tilanne, jossa omaa uskottavuutta pitää esimerkiksi kasvattaa ja yksi tapa tähän on alkaa rakentamaan ammattimaisempaa hallitustyöskentelyä. Monet todella kovat ammattilaiset lähtevät pienillä taloudellisella panostuksella ikään kuin ilmaisiksi konsulteiksi, hallituksen jäseniksi. Heitä palkitaan esimerkiksi erilaisilla optiolla. Juuri näin StemSight toimi tässä tilanteessa. (Mörö 2023.) Jo Annin puheessa tuli paljon myöhemmin kurssilla käsiteltäviä teemoja, kuten omistajastrategia, rahoittajien vaateet hallituspaikasta, dialogin ja tiimityön merkitys hallitustyössä, diversiteetti hallituksen jäsenissä sekä ulkopuolisten hallitusosaajien merkitys etenkin esimerkiksi startup founderien rinnalla.

Päivän tuli vielä päättämään omistajuudestakin kirjan kirjoittanut pitkän linjan hallitusammattilainen Tero Luoma. Hänen puheenvuorossaan korostui, että hallitustyötä ammatikseen tekeville hallitustyö on kuin bussin ajoa, vaikka se saattaa vaikuttaa ulospäin hirveän hienolta. Hallitustyössäkin on omat heikot ja huiput hetkensä. Hallitustyö on vielä suhteellisen pienen ryhmän kiinnostuksenkohde, mutta sen uskoisi nostavan päätään myös yrittäjyysasenteiden sekä yrittäjäyhteiskunnan kehittyessä. Teron mukaan hallitus tekee isoimmat päätökset niissä yrityksissä, joissa hallitustyötä aktiivisesti tehdään. (Luoma 2023.) Hän rohkaisi aktiivisesti myös tekemään töitä sen eteen, jos hallitustyö kiinnostaa. Tähän toki voi olla mahdollisuus omissa yrityksissä, mutta ennen kaikkea ulkopuolisena hallitukseen pääsy vaatii aktiivista työtä ja kontakteja. Myös hallitustyössä kannattaa brändätä itsensä ja miettiä missä voi itse tuottaa lisäarvoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallitus liiketoiminnan kehittäjänä

Toisella kerralla pureuduttiin hallituksen rooliin liiketoiminnan aktiivisena kehittäjänä. Vieraina olivat ohjelmistoyrittäjä Ismo Paananen sekä tilitoimistoyrittäjä Max Gylling, molemmat nykyisiä hallitusammattilaisia. Ismo ja Maxin luennolla nousi esiin vahvasti kysymisen merkitys; pitää uskaltaa kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Hallituksen ilmapiirin luo puheenjohtaja ja psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä ihmiset uskaltavat olla aitoja.

Hallitus vastaa lopulta kaikesta. Hallituksen työtä on tärkeää dokumentoida eli erityisesti pöytäkirjojen merkitys korostuu. Erityisesti eriävien mielipiteiden & huolien jättäminen osaksi pöytäkirjoja korostuu, jos hallituksen vastuuta joudutaan jossain kohtaa selvittämään. (Paananen & Gylling 2023.) Hallituksen jäseniä koskee kuitenkin rikosoikeudellinen vastuu yrityksen toiminnasta. Hallituksen täytyy kaikissa tilanteissa noudattaa huolellisuusvelvoitetta (Osakeyhtiölaki 2006/624 § 8). Kaksikko muistutti tähän liittyen esimerkiksi, että jos yhtiön oma pääoma painuu miinukselle tästä, tulee ilmoittaa tai muuten yhtiön veloista ja lainoista joutuu vastaamaan henkilökohtaisesti.

Hallitustyön tehokkaasta järjestämisestä nousi esiin erityisesti vuosi kello, kokousten rakenne sekä strategian merkitys sekä hallituksen oma reflektointi eli itsearvio. Jäseniä on aina järkevää olla pariton määrä, joka helpottaa vaikeissa tilanteissa asian ratkaisua. Hallituksen on työssään tärkeä tietää erityisesti omistajien tahto eli ns. omistajastrategia sekä pitää omistajien ohella myös mahdolliset yhtiön velkojat tyytyväisinä. Hallitus vastaa kaikista asioista, jotka eivät kuulu yhtiökokoukselle. (Paananen & Gylling 2023.)

Oivaltava ja vastuullinen hallitustyö

Kolmas sessio koski erityisesti vastuulista hallitustyöskentelyä ja vieraina olivat hallitusammattilaiset Pia Pursiainen sekä Antti Urrila. Antti toi esiin matkan varrella oppimansa viisauden, jossa hän viittasi siihen, että hallitustyössä kaikki tulee kertoa piillä, jolloin esimerkiksi projektin aikataulussa tai investoinnin budjetissa osutaan oikeaan. Hän myös toi esiin, miten tärkeää hallitustyöhön on sitoutua vähintään strategiakaudeksi ja samaan tapaan sitouttaa muitakin yhtiön ydinhenkilöitä, jotta yhtiön menestyminen parhaalla mahdollisella tavalla voidaan varmistaa. Hallituksen tulisi nähdä aina pidemmälle kuin kukaan muu, vaikka sillä ei olekaan kykyä ennustaa tulevaa. Tämän pohjalta keskustelussa esillä ollut teema oli lopulta myös se, miten mikään ei ole niin vaarallista kuin menestys. (Pursiainen & Urrila 2023.) Tämä teema nousi esiin erityisesti esimerkiksi Stockmannin sekä Nokian kohdalla hallitustyöstä keskustellessa. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan tuho esimerkiksi johtui hyvin pitkälti juuri menestykseen sokaistumisesta. (Siilasmaa 2018).

Pia Pursiainen toi vahvasti esiin, että vastuullisuus hallitustyössä ei ole vain lukuja raportissa vaan sen täytyy läpi leikata teemana hallituksen kaikessa toiminnassa. Viherpesu ei ole enää tätä päivää ja tehtävillä päätöksillä tulee olla osoitettavissa oleva vaikutus paremman tulevaisuuden puolesta ekologisessa, sosiaalisessa tai taloudellisessa mielessä. Vastuullinen hallitustyö on ennen kaikkea kokonaisuus, joka kuitenkin rakentuu yksittäisistä valinnoista joihin yhtiötä strategisesti ohjataan. Sitä ohjaa lainsäädäntö, sidosryhmät sekä omistajien ja johdon tahtotila. (Pursiainen & Urrila 2023.)

Vastuulliseen hallitustyöhön hyvän pohjan antaa esimerkiksi YK:n ESG eli Environment, Social and Governance tavoitteet eli suomeksi kestävän kehityksen tavoitteet. Ne sisältävät yhteensä 17 erilaista tavoitetta sekä niiden alla 169 erilaista alatavoitetta, joiden pohjalta yritys voi esimerkiksi lähteä hahmottamaan omaa vastuullisuustyöskentelyään. YK:n tavoitteena on, että tavoitteiden pohjalta hyvä jakautuisi maailmassa asuinpaikasta riippumatta, joka tulee korostumaan erityisesti tulevaisuudessa. (YK 2016.) Paula Kilpinen puhuu kirjassaan Inhimillinen strategia esimerkiksi siitä tulisiko johtoa palkita ja yrityksen tulosta mitata talouden lisäksi esimerkiksi vastuullisuuden onnistumisessa ja miten kattavasti toiminnassa mukana vastuullisuus tulee olemaan tulevaisuudessa menestyvän liiketoiminnan edellytys (2022).

Hallitus ja käytännön strategiatyö

Neljäs kokonaisuus käsitteli hallitusta ja sen strategiatyöskentelyä. Luennon vieraana olivat Toni Rantanen IT-yhtiö Triuvarelta sekä Ismo Salminen Tampereen kauppakamarilta. Tonin yritys Triuvare on juuri myyty ja on sulautumisvaiheessa ja Ismo on tehnyt pitkään töitä HHJ koulutusten kehittämisen parissa sekä kirjoittanut hallitustyöstä myös kirjan.

Toni ja Ismo puhuivat luennon aikana paljon strategiatyön jalkauttamisesta eli siitä, miten koko firma saadaan mukaan tekemään, kirjoittamana ja elämään toteen yhteistä tarinaa. Miten kaikki saadaan mukaan? Pelkästään hallituksen norsunluutornista johdetulla strategialla ei ole mitään arvoa, jos se ei näy yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Triuvaressa tämä oli toteutettu tuomalla työntekijät vahvasti mukaan strategiaprosessiin, kuitenkin vain niiltä osin kun se on järkevää. Strategian laatimisissa suositeltiin keskittymään vahvistamaan vahvuuksia, kehittämään heikkouksia ja varautumaan mahdollisiin uhkiin. Hallituksen tehtävä on luoda tämän päivän yhtiöstä huomisen yhtiö. (Salminen & Rantanen 2023.) Yleensä suurin osa strategiasta jää kuitenkin toteutumatta eli yrityksen menestymisen kannalta on varmasti merkittävää määrittää must win battlet eli strategiasta merkittävimmät päämäärät.

Riskien hallinnassa työkaluna voi toimia esimerkiksi riskitaulukko, jossa eritellään strategisen tason sekä operatiivisen tason riskit ja mietitään näiden todennäköisyyttä sekä vaikuttavuutta. Näin potentiaalisiin ongelmatilanteisiin osataan myös ennakolta varautua. Luennolla puhuttiin myös nykypäivän kriiseistä, siitä miten nopeasti tieto leviää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Hallituksella tulee olla käytössään kriisiviestintäsuunnitelma sekä usein kysytyt kysymykset paketti pohjalla, jonka päälle voidaan kriisin sattuessa rakentaa nopeasti toimenpiteitä. Yhdellä väärin esiin tuodulla tai väärän henkilön sanomana yksittäinen väärä viesti voi aiheuttaa tänä päivänä valtavaa haittaa liiketoiminnalle. (Salminen & Rantanen 2023.)

Startup- ja kasvuyritysten erityispiirteet

Kuudennen kokonaisuuden aiheena oli startup- ja kasvuyritysten maailma ja vierailijoina olivat Reetta Keränen sekä Aleksis Nokso-Koivisto. Molemmat ovat toimineet runsaasti erilaisten startup sekä kasvuyritysten parissa. Sekä startup, että kasvuyrityksissä on omat piirteensä.

Startup vaiheessa hallitus keskittyy selviytymään ja hakemaan liiketoiminnalle jatkuvuutta ja se hakee itsekin jatkuvasti muotoaan. Hallituksen jäsenistössä korostuu erilainen ammattitaito, osaaminen sekä verkostot, jotka auttavat yhtiötä eteenpäin myös aivan päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa. Hallitus joutuu ratkaisemaan haasteita aktiivisesti ja tarvittaessa hyvin nopealla aikataululla jopa vain tuntien varoajoilla. Startupin hallitus saattaa alkuun koostua esimerkiksi perustajista, mutta nopeasti ulkopuolisen pääoman tullessa mukaan yhtiöön mukaan tulee ulkopuolisia hallituksen jäseniä, jotka pakottavat myös kehittämään toimintaa. Tietyillä toimialoilla hallituksesta voi olla merkittävää hyötyä esimerkiksi yrityksen uskottavuuden kasvattamisessa ja parhaat asiantuntijat saattavat lähteä mukaan hallitukseen hyvän asian tai esimerkiksi optioiden puolesta. Hallituksen on merkittävää olla jatkuvasti kartalla siitä mitä operatiivisessa toiminnassa tapahtuu. (Keränen & Nokso-Koivisto 2023.)

Kasvuyrityksissä yrityksen perustoiminnot ovat jo melko hyvin hahmottuneet ja perusliiketoiminta pääosin pyörii tasaisesti, joka vähentää kriisijohtamisen tarvetta huomattavasti. Koska kasvuyhtiössä mukana on usein jo ulkopuolista pääomaa, sen hallitustyö on ehtinyt jäsentyä ja fokus voidaan laittaa parhaan mahdollisen hallituksen rakentamiseen yrityksen kasvun kannalta. Kasvuyrityksen hallitus keskittyy sananmukaisesti kasvun hakemiseen yrityksen kaikilla toiminnan osa-alueilla priorisoimalla näitä, kasvun esteiden poistamiseen sekä ennakointiin ja skenaarioiden rakentamiseen. Yhtä lailla ennen kaikkea hallitus on ratkaisemassa akuutteja ja joskus viheliäisiä ongelmia, joita myös kasvuyhtiö matkallaan kohtaa. Kaikessa tässä hallituksen on merkittävää tukea sekä toimitusjohtajaa, että yrityksen ydintiimiä eli johtoryhmää, jotta heillä olisi parhaat mahdolliset eväät menestymiseen. Kasvuyhtiössä hallitustyön tukena käytetäänkin usein myös muita ammattilaisia ja asiantuntijoita, kuten lakimiehiä, konsultteja sekä mentoreita. (Keränen & Nokso-Koivisto 2023.)

Startup ja kasvuyrityksiä verrattaessa esimerkiksi vakiintuneisiin pk-yrityksiin sekä korporaatioihin toiminnan syke sekä aktiivisuus ovat merkittävästi erottavat osat sekä se, miten hallitustyötä tehdään. Kaikissa vaiheissa olevissa yrityksissä hallitus käsittelee lopulta samoja asioita, mutta vain esimerkiksi käytettävissä olevat työn organisoinnin mallit, aika sekä muut resurssit ovat aivan toista luokkaa esimerkiksi isossa korporaatiossa kuin selviytymistaistelua käyvässä startupissa

Onnistuminen hallitustyössä

Viimeisen varsinaisen kokonaisuuden vieraina olivat pitkän linjan hallitusammattilainen Sari Vaajanen-Ärrälä sekä Future Boardilta nuoremman sukupolven edustaja Klaus Breitholtz ja aiheena oli hallitustyössä onnistuminen.

Luennolla nousi vahvasti esiin se, miten hallitustyön tekemiseen ja ylipäätään yrittämiseen tulla olla paloa. Sarin näkemysten mukaan hallitustyössä onnistuminen lähtee siitä, että kaikki ovat samassa veneessä oli hallitus, työntekijät sekä omistajat, jotka kulkevat yhdessä kohti yksinkertaisen ja ymmärrettävän strategian päämäärää. Hallituksen työtä rytmittää hyvin rakennettu vuosikello, jossa merkittävin asia on strategian johtaminen jatkuvasti. Jotta tämä toteutuu, täytyy puheenjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistyön olla aktiivista ja toimivaa. Hallitus onnistuu ennen kaikkea tiiminä eikä yksilöinä. (Breitholtz & Vaajanen-Ärrälä 2023.)

Klaus puhui erilaisista hallitusrooleista ei ainoastaan yrityksissä. Hallitustyötä voi treenata erilaisissa ympyröissä politiikasta yhdistyksiin ja taloyhtiöihin. Jos tavoitteellisesti tähtää esimerkiksi hallitusammattilaiseksi kaikki kokemus kasvattaa ja kaikkea tekemistä pitää tarkastella oppimisen linssin läpi. Merkittävää on, miten onnistuu pitämään erityisesti nuorille avautuvilla hallituspaikoilla operatiivisen toiminnan riittävän kaukana, sillä hallituksen jäsen saattaa olla esimerkiksi osa yrityksen perustajatiimiä. Klaus puheenvuorossa tuli lisäksi esiin esimerkiksi hallituksien diversiteetti sekä ikäjakauma tulevaisuudessa, onhan Future Boardin tarkoituksena myös saada nuoria osaajia suomalaiselle hallituskentälle. Itselle pitää kyetä rakentamaan henkilöbrändi myös hallitustyöskentelyssä, se avaa Klausin mukaan eniten ovia. (Breitholtz & Vaajanen-Ärrälä 2023.)

Lopuksi

Hallitustyön kurssilla käsitellyt asiat tukevat erinomaisesti opintoja Proakatemialla sekä tiimiyrityksen liiketoimintaa. Meillä on osuuskuntien hallituksissa loistava paikka opetella hallitustyöskentelyn perusteita ja vastuun ottamista. Kurssi vahvisti taas ajatusta siitä, että olemme oikeiden asioiden äärellä. Ennen kaikkea kurssi antoi myös työkaluja tulevaisuuden yritystoimintaa silmällä pitäen ja haastoi ajattelemaan miten omassa liiketoiminnassa hallitustyöskentelyä voisi kehittää. Tämä essee on hyvä lopettaa muutamaan nostoon, siitä millaisin ajatuksin nuorena kannattaisi lähteä hallitustyöskentelyn pariin kurssin upeiden vieraiden pohjalta:

1. Tekemiseen pitää olla liekki, puolilla valoilla on turha lähteä
2. Mitä minä tuon mukanani hallitukseen. Ilmapiiriin, substanssina, verkostoina, tietona, tiimiläisenä. Luo oma karaktääri, josta sinut tunnetaan.
3. Uskalla olla omat itsesi, kysyä ja olla haavoittuvainen. Mahdollista psykologisesti turvallinen ilmapiiri.
4. Ole valmis ottamaan ja kantamaan vastuu.
5. Ole valmis taklaamaan ajattelusi esteitä. Yritä ajatella isosti, analyyttisesti, systeemisesti ja keskustele ihmisten kanssa.
6. Luota intuitioon kaiken saatavilla olevan tiedon ohella.

Breitholtz, K & Vaajanen-Ärrälä, S. 2023. Onnistuminen hallitustyössä. Luento 14.2.2023. HUBS. Tampere.

HUBS. 2023. Tulevaisuuden hallitusosaaminen. Verkkosivu. Viitattu 22.4.2023.
https://hubs.fi/opinnot/opintokalenteri/tulevaisuuden-hallitusosaaminen/

Keränen, R. & Nokso-Koivisto, A. 2023. Startup- ja kasvuyritysten erityispiirteet. Luento 7.2.2023. HUBS. Tampere

Kolunsarka, A. 2023. Tulevaisuuden hallitusosaaminen. Luento 10.1.2023. HUBS. Tampere.

Kilpinen, P. Inhimillinen strategia. Helsinki: Alma Talent.

Luoma, T. 2023. Tulevaisuuden hallitusosaaminen. Luento 10.1.2023. HUBS. Tampere.

Mörö, A. 2023. Tulevaisuuden hallitusosaaminen. Luento 10.1.2023. HUBS. Tampere.

Osakeyhtiölaki. 21.7.2006/624. Viitattu 22.4.2023.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624#O2L6P2

Paananen, I. & Gylling, M. 2023. Hallitus liiketoiminnan kehittäjänä. Luento 17.1.2023. HUBS. Tampere.

Pursiainen, P. & Urrila, A. 2023. Oivaltava ja vastuullinen hallitus. Luento 24.1.2023. HUBS. Tampere.

Salminen, I. & Rantanen, T. 2023. Hallitus ja käytännön strategiatyö. Luento 31.1.2023. HUBS. Tampere.

Siilasmaa, R. 2018. Paranoidi optimisti. Helsinki: Tammi.

Suomen YK-liitto. 2023. Kestävä kehitys. Verkkosivu. Viitattu 22.4.2023.
https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys
Kuva: Simonen, S. 2022.