Tampere
15 Jan, Friday
-26° C

Proakatemian esseepankki

Hakukone näkyvyyden parantaminen – oikeiden hakusanojen löytäminen  



Kirjoittanut: Arttu Hilli - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Olen viimeisen viikon aikana tehnyt ensimmäistä kertaa avainsanatutkimusta yrityksemme nettisivuja varten. Projekti kuulostaa yleisesti aika helpolta – valitse sanat joilla asiakkaasi todennäköisesti etsivät sinua hakukoneesta (esim. Google ja Yahoo!). Kun aloin tekemään projektia käytännön SEO (Search Engine Optimization) -gurujen oppien avulla, huomasinkin että ei se ihan niin helppoa olekaan. Tässä esseessä käsitellään sitä, kuinka hakusanojen valinta tehdään – mitä asioita on tärkeä ottaa huomioon ja mitä sudenkuoppia matkalla tulee vastaan.

 

Prosessin yleiskuva

Hakukoneoptimointi itsessään on prosessi, jossa pyritään saamaan oma nettisivu mahdollisimman ylös hakukoneen tuloksiin hakusanoilla, joilla asiakkaat etsivät tarjoamaasi hakukoneesta. Google on Suomessa selkeä markkinajohtaja, 95,6% markkinaosuudella (Statcounter 11.2020). Kaikki hakukoneet eivät todennäköisesti toimi täysin samalla periaatteella, joten varsinkin tässä esseessä nostetut vinkit edistävät lähtökohtaisesti vain Googlen hakukonenäkyvyyttä.

Mikael Jukarainen (2019) avaa blogissaan polun, kuinka hakusanatutkimus etenee:

  1. Avainsanojen kartoitus
  2. Avainsanojen tarkempi analyysi (kilpailutilanne jne.)
  3. Avainsanojen valinta

Jukaraisen blogiteksti on sinänsä hyvin validi lähde, sillä hänen blogitekstinsä tulevat Googlessa ensimmäisenä vastaan. Hän siis käytännön kautta näyttää, että oikeasti tietää, kuinka hakukoneoptimointia tehdään. Myös muut myöhemmin esseessä lainaamani ammattilaiset ovat saaneet bloginsa Googlen hakutulosten kärkeen.

Avainsanatutkimuksen jälkeen hakukoneoptimointi prosessi etenee seuraavanlaisesti (Jukarainen 2019):

  1. SEO-strategian luominen
  2. Sisällön luominen
  3. Optimointi ja linkkien rakennus

Näissä osioissa keskitytään siihen, kuinka valittuja hakusanoja käytetään ja tehostetaan, jotta optimointiprosessissa päästään lopulliseen tavoitteeseen – nettisivut helposti löydettäviksi relevanteille hakijoille.

 

Miten avainsanoja jaoitellaan?

Avainsanatutkimus aloitetaan kartoittamalla potentiaalinen joukko mahdollisia hakusanoja. Hyvät hakusanat ovat sanoja tai lausekkeita: 1. joita relevantit asiakkaat käyttävät 2. joilla on tarpeeksi hakuja per kuukausi 3. kilpailu mahdollisimman vähäistä. On myös tärkeä selvittää, mikä hakijan tavoite on.

Santeri Kallio jakaa haun syyt seuraaviin kategorioihin (2020):

Tiedonhaku – Haun syynä etsiä tietoa jostakin asiasta.

Liikkuminen – Haun tarkoitus on päästä nopeasti jollekin sivulle.

Ostaminen – Haun tarkoitus on ostaa tietty asia verkossa tai kivijalkakaupassa.

Kaupallinen – Käyttäjä on tekemässä ostopäätöstä tutkimalla eri vaihtoehtoja.

Haun merkitys on tärkeä tietää siinä vaiheessa kun valittujen avainsanojen käyttöä suunnitellaan. Tämän avulla voidaan luoda hakusanojen ympärille sisältöä vastaamaan hakijan tarvetta.

 

Avainsanojen kartoitus

Aluksi kannattaa kerryttää ”avainsana pankki”, josta lopulta karsitaan parhaimmat vaihtoehdot vertailemalla kilpailua ja hakuvolyymejä.

Useissa lähteissä kehotetaan keräämään paljon avainsana ideoita, luokkaa 250. Näistä karsitaan 25-50 parasta. Tutkimukseni perusteella avainsanojen määristä ollaan yleisesti hieman eri mieltä. Osan mielestä yksi sivu kannattaa optimoida vain yhdelle hakusanalle, osa taas on sitä mieltä että kannattaa optimoida useammallekin, jolloin hakusanoja tarvitaan luonnollisesti enemmän. Oli niin tai näin, itse en välttämättä aloittaisi hakusanatutkimusta kerryyttämällä suurta hakusanapankkia. Aloitin yrityksemme nettisivujen avainsanojen etsinnän sillä, että etsin n. 250 mahdollista avainsanaa. Niistä oikeiden valitseminen oli todella työlästä ja aikaa vievää. Parempi tapa voisi olla etsiä ensin n. 20 mahdollista avainsanaa, kartoittaa niiden potentiaali sekä kilpailuaste ja karsia joukosta parhaimmat. Sen jälkeen taas kaivaa lisää mahdollisia hakusanoja ja karsia niistä taas parhaimmat, niin että lopulta kasassa on n. 25-50 parasta.

Avainsanojen ideointiin on muutamia hyviä vaihtoehtoja. Tärkeimpänä on tottakai hypätä asiakkaan saappaisiin ja miettiä, millä sanoilla itse hakisi asiakkaana tiettyjä palveluita. Kannattaa lueskella asiakkaiden kommentointeja aiheesta somessa sekä julkisia artikkeleja, ymmärtääkseen millä sanoilla palveluista/tuotteista puhutaan. Lisäksi kilpailijoiden nettisivuilta saa hyviä avainsanaideoita (Vainio 2020).

Hakusanat voivat olla yksittäisiä sanoja tai lausekkeita (”Long tail -avainsanoja”) tai kysymyksiä. Jukarainen kertoo blogissaan (2019), että varsinkin Long tail -avainsanoja kannattaa käyttää, sillä niillä pääsee helpommin hakutulosten kärkeen. Long tail -sanasta esimerkki juoksukenkiä myyvälle yritykselle: ”parhaat alle 200€ juoksukengät”. Yksittäisissä hakusanoissa on se hyvä puoli, että ne tulevat hakutuloksina myös jos asiakas hakee kysymyksellä tai Long tail -tyylisellä hakusanalla. Kun kerätään hakusanaideoita, on samalla hyvä pohtia jokaisen termin kohdalla, mikä on haun syy (aiemmin käsitellyt: Tiedonhaku, Liikkuminen, Ostaminen, Kaupallinen).

 

Työkalut kartoituksen tukena

Avainsanaideointiin on kehitelty myös useita työkaluja helpottamaan prosessia. Niiden avulla saa vastaavanlaisia sanoja tai lausekkeita. Nämä sanat tai lausekkeet ohjelmistot keräävät usein Googlen datan avulla, joten ne ovat oikein relevantteja vaihtoehtoja.

Hakusanojen ideointiin kannattaa käyttää ainakin kahta eri avainsana työkalua (Jukarainen 2019). Itse käytin ”Keywordtoolia”, ”Ubersuggestia” sekä ”SEMRushia”. Tutkiskeltuani muita vaihtoehtoja, nämä työkalut osoittautuivat parhaiksi. Keywordtoolilla saa etsiä ilmaiseksi niin paljon hakusanoja kuin haluaa, Ubersuggestilla on tietty päivälimiitti käsittääkseni myös maksullisissa versioissa (?). SEMRush on kehutuin sen tarjoamien statistiikkojen ja monipuolisuuden vuoksi. Lisäksi siihen saa ilmaiset 7 päivää käyttöä, jolloin kyllä ehtii tehdä yhden tai useammankin hakusanatutkimuksen.

Yleisesti hakusanojen ideointityökaluiksi ehdotetaan Googlen hakusanatyökalua ja Google Trendsiä. Nämä ovat täysin ilmaisia alustoja, muttei omasta mielestäni läheskään yhtä päteviä kuin esimerkiksi SEMRush. Google Trends näyttää nimensä mukaan hakutrendikäyriä eri hakusanoille. Nämä ovat vajavaisia, sillä hakumääriä ei näytetä ja vähemmän haetuilla hakusanoilla ei näy minkäänlaista statistiikkaa, toisin kuin SEMRushilla (sieltä näkee hakuvolyymit ja trendit vähemmänkin haetuilla sanoilla). Googlen hakusanatyökalu on taas mielestäni todella kömpelö, eikä anna riittävästi vaihtoehtoja. Toki mielipiteeni perustuu todella lyhyeen testaukseen.

 

Avainsanojen potentiaalin vertailu

Kun avainsana ideoita on jonkin verran, on aika karsia ”jyvät akanoista”. Tässä vaiheessa tutkitaan: Paljonko hakuja sanalla/lausekkeella tehdään kuukaudessa? Millainen kilpailu-aste sanan käytössä on? Minkä suuntainen trendi sanan käytöllä on (nouseva – laskeva)? Sekä kuinka potentiaalinen ostajakunta avainsanan takana on?

Nämä kaikki selvittää kätevästi SEMRushin työkalun avulla. Kilpailun taso näkyy %-yksikköinä, hakumäärät myös vähemmän haettujen sanojen kohdalla kuin myös haun trendin. SEMRush esittää myös hakusanan CPC:n (cost per customer), joka antaa osviittaa siitä, kuinka paljon relevanttia ostajakuntaa haun tehneet ovat – termillä kilpaillaan ostajista (Kallio 2020).

Kilpailun tasosta

Itse pidin kilpailua liian kovana, jos SEMRush näytti tasoksi yli 80%. Päätin tämän täysin mututuntumalla. Toki aina parempi, mitä vähemmän kilpailua on. Toki tärkeiden hakusanojen kohdalla voi olla järkeä ”lähteä taistoon hakutulosten kärjestä”. Kilpailun tasoa voi myös tutkiskella manuaalisesti. Siinä tutkitaan linkkien määriä, jotka johtavat hakutuloksen sivuille sekä hakusanojen käyttöä sivun otsikoinneista.

Hakuvolyymit

Jos hakuvolyymi on 10-100/kk on se Suomessa melko haettu termia, 100-1000/kk säännöllisesti haettu termi ja 1000/kk on todella paljon haettu termi (Kallio 2020). Jos siis hyvällä hakusanalla on vain 10 hakua / kk, ei sitä kannata saman tien heivata pois.

Trendi

Jos trendi on nouseva, voi olla kannattavaa panostaa hakusanaan. Kun taas päinvastoin, jos trendi on laskeva. Trendejä tutkiessa kannattaa ottaa huomioon alan kausi vaihtelut, jos tarkailee trendin muutosta vain vuoden aika välillä. Trendi saattaa vaikuttaa heikkenevältä vain sen takia, että kevät on ollut sesonki aikaa aihealueelle.

CPC

Avainsanatutkimuksessa korkea CPC on merkki maksavista asiakkaista (Kallio 2020). Mitä korkeampi CPC, sitä enemmän huutokauppaa sen käytöstä on käyty Googlessa, Search Engine Marketingin (SEM) kautta. Korkean CPC:n erotat vertaamalla sitä muihin hakusanoihin, yleensä korkeana se on n. 1,5-2€:n luokkaa.

 

Pohdinta

Niin kuin aluksi totesin, on avainsanatutkimus ideana helppo, mutta kokonaisuudessaan haastavahko (varsinkin tällaiselle keltanokalle). Kun avainsanat on saatu valittua on aika siirtyä itse hakukoneoptimointiin laatimalla ensin strategia, luoda sisältö ja lopuksi boostata luotua materiaalia esimerkiksi linkkien avulla. Näistä seuraavista vaiheista saisi varmasti myös täysimittaisen esseen kasaan. Luultavasti palaan aiheeseen myös esseen kautta, jahka pääsen omassa hakukoneoptimoinnissa eteenpäin. Siitä kun on muodostunut itselleni pieni muotoinen peikko. Viimeisenä vinkkinä: Tee avainsanatutkimus kerralla loppuun, eikä avainsanojen valintaa kannata miettiä aivan liikaa. Itse tein sen virheen, ehkä osaan ensi kerralla vetää ”löysin rantein ja kerralla purkkiin”.

 

 

 

Lähteet:

Jukarainen, Mikael. ”Avainsanatutkimus – Näin selvität parhaat avainsanat helposti!” https://mikaeljukarainen.com/avainsanatutkimus/. Julkaistu 20.11.2019. Luettu 10.12.2020.

Kallio, Santeri. ”Avainsanatutkimus opas – 4 vaihetta parhaisiin avainsanoihin”. https://santerikallio.com/avainsanatutkimus/#hakutulokset. Julkaistu 2020. Luettu 10.12.2020.

Statcounter – GlobalStats. https://gs.statcounter.com/search-engine-market-share/all/finland. Päivitetty 11.2020. Luettu 10.12.2020.

Vainio, Sampsa. ”Avainsanatutkimus: näin teet sen oikein”. https://sampsavainio.fi/blogi/avainsanatutkimus/. Muokattu 15.6.2020. Luettu 10.12.2020.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close