Teams -viestintäkanavallemme tulee tasaisin väliajoin ilmoitus, että nyt on taas mahdollisuus hakea tiimimestareihin. Olin kuullut tiimimestareista Proakatemialla aikaisemmin ja olin saanut sellaisen kuvan, että vain harvoille aukeaa mahdollisuus päästä mukaan koulutukseen. Koulutukseen pitää erikseen hakea ja perustella, että miksi tahtoisin päästä mukaan koulutukseen. Tarkistin myös netistä, että stipendin arvo on 3590 € + alv 24 %. Tämän lisäksi itselle jää kustannettavaksi lähijaksojen majoitus ja ruuat 250-350 €/kerta. Pidän tätä siis arvokkaana mahdollisuutena.

Opiskelen yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Minulla on tiimi ja tiimiyritys. Tiimityöskentely on vahvasti läsnä jo nyt arjessani, mutta varmasti myös tulevaisuuden työelämässä. Uskon, että tiimityöskentely on kokoajan lisääntyvä työskentelymalli. Olen todella kiinnostunut tiimidynamiikasta, tiimin toimimisesta ja omasta roolistani tiimissä. Johtaminen ja itseni kehittäminen olivat minulle myös erittäin kiinnostavia aiheita alkusyksystä 2021. Tiimistämme yksi jäsen oli jo aloittanut tiimimestarikoulutuksen ja kaksi muuta olisi myös aloittamassa kyseisenä syksynä. Olin kuullut, että tiimimestartit on jonkinnäköinen johtajakoulutus, mutta muuta en oikeastaan siitä etukäteen tiennyt.

Minulle aukesi huikea mahdollisuus hakea koulutukseen, kun yksi tiimivalmentajistamme Postasi, että yksi peruutuspaikka on auennut tiimimestarikoulutukseen. Hakea kannatti siis nopeasti. Meillä oli paja käynnissä, kun tauolla huomasin juuri tulleen ilmoituksen. Kysyin heti suositusta tiimiläisiltäni, että kannattaisiko minun hakea sinne. En tarvinnut montaa zemppiä, kun jo kirjoitin pikaisen hakemuksen koulutukseen ennen kuin pajamme jatkuisi. Tein siis itselleni tyypillisen nopean impulsiivisen päätöksen hausta ja sitten ei auttanut muuta kuin toivoa, että pääsisin mukaan.

Parin päivän sisällä sain jo vastauksen, että pääsin mukaan tiimimestareihin. Olin tilaisuudesta erittäin onnellinen! Kaikista parasta oli se, että yksi tiimiläiseni oli aloittamassa juuri samassa tiimimestariryhmässä. Olin innoissani siitä, että pääsen jakamaan hänen kanssaan kokemuksen ja voimme yhdessä purkaa siitä syntyneitä ajatuksia. Seuraavana päivänä olikin jo ensimmäinen orientaatiopäivä tiimimestariryhmämme kanssa Ahlmannin tilalla Tampereella. Pääsin tiimikaverini kyydillä tilalle ja yhdessä jännitimme muiden tapaamista. Hänellekään ei ollut täysin selkeää se, että mitä koulutus tulee oikeastaan pitämään sisällään.

Saavuttuamme Ahlmannille huomasin ensimmäisenä dialogiringin ja tapasimme koulutuksen valmentajat. Saimme jokainen oman kangaskassin, josta löytyi kynä, vihko ja kirja kirjoista. Vihon ensimmäiset sivut sisälsivät monia tuttuja työkaluja, mutta myös paljon uutta. Tuttuja oli esimerkiksi oppimissopimus, dialogitimantti ja esi- ja jälkimotorola. Joitain minulle entuudestaan ei niin tutuista työkaluista olin nähnyt jossain akatemian seinällä.  Yllätyin, kuinka paljon samoja elementtejä koulutus sisälsi, mitä meillä oli Proakatemialla käytössä. Esimerkiksi loput vihosta toimii pajavihkona, mikä meillä on akatemialla käytössä. Keskustelua käydään dialogiringissä, valmentajilla on saman tyyppinen rooli, kuin meidän valmentajillamme (eli ei anneta valmiita vastauksia). He eivät ole opettajia eikä puheenvuoroa tarvitse viitata. Puheenvuorot eivät myöskään jakaudu järjestyksessä. Koulutuksen aikana meidän tulee myös lukea kirjoja. Näistä ei tarvitse kirjoittaa esseitä, mutta muistiinpanoja kannattaa ottaa, jotta lopputyön tekeminen olisi helpompaa. Tämä käy onneksi yksi yhteen Akatemian esseepisteiden keräämisen kanssa ja voin hyödyntää molemmissa lukemiani kirjoja ja niistä muistiinpanot hoituvat hyvin esseiden kautta!

Tiimimestareihin osallistuvat muut henkilöt olivat jo käytännössä kaikki muut työelämässä paitsi me stipendiaatit. Koulustamme on meidän lisäksi yksi muu mukana samassa koulutusryhmässä. Suurin osa muista koulutukseen osallistuneista olivat opettajia ja suurin osa heistä vielä Tavastian oppilaitoksesta. Huomasin samoja elementtejä heidän dialogikäyttäytymisessään, kuin meillä oli alkuun koulun aloittaessani. Puheenvuorot alkoivat alkuun lähtemään järjestyksessä vieri vieren ja valmentajaa katsottiin usein kysyvästi. He kuitenkin tottuivat tähän malliin erittäin nopeasti.

Meidät jaettiin ryhmiin, joista jokaisella oli oma ”lilla”. ”Lilla” eli lilla tränare tarkoittaa käytännössä tiimivalmentajaharjoittelijaa. Hän on vetovastuussa tiimistä, mutta rooli on hyvin samankaltainen, kuin akatemian tiimivalmentajalla tai tiimimestarikoulutuksen valmentajilla. Hänen tarkoituksenansa ei ole ottaa suurta roolia vaan antaa tiimin itse suoriutua itselleen parhaalla tavalla. Työkaluja voi hyödyntää, ohjailla saa, osallistua saa, mutta hän ei ole johtaja, joka delegoi tehtäviä. Meillä oli ensimmäinen pienryhmätyöskentely, jossa ensimmäinen henkilö pääsi harjoittelemaan ”lillana” oloa.

Kaikki koulutuksessa mukana olleet vaikuttivat erittäin mukavilta. Yllätyin, kun opettajat monesti saattoivat kysyä minulta mielipidettä ja vaikuttivat pitävänsä minua ja muita Akatemialaisia ammattilaisena tässä tiimityöskentelyn mallissa. Tietenkin jotkut työkalut ovat meille jo entuudestaan tutumpia ja tiimityöskentelystä meillä on varmasti hyvin erilainen ja ehkä enemmän tiimimestarikoulutuksenkin tyylinen tapa työskennellä ja toimia.

Lähdimme hyvällä mielellä takaisin kotiin. Saimme paljon paremman käsityksen tiimimestarikoulutuksesta ja oli mukava tavata muut koulutukseen osallistuvat ihmiset. Oli mielenkiintoista kuulla, miten he olivat päätyneet tiimimestareihin ja millaisessa työyhteisössä he työskentelevät.