Oikeat ihmiset ruokkivat oikeita ihmisiä. 

Vanha sanonta ”porukassa tyhmyys tiivistyy” kätkee sisäänsä mielenkiintoisen kierrepallon. Ruokkivatko fiksut ajatukset fiksuuutta samassa suhteessa? Jos olet aina itseäsi fiksumpien seurassa, niin eikö olisi melko loogista, että myös sillon sinusta tulisi edes millin verran fiksumpi?

Olen Proakatemia matkani aikana tarkastellut tiimitoimintaa ja omia mielenmallejani monista eri kulmista. Roolini tiimin sisällä on vaihdellut ulkopuolisesta jäsenestä avainpelaajaksi ja kaikkea siltä väliltä. Olen koittanut oppia, ymmärtää ja parantaa tiimityöskentely taitojani, ja olen oppinut matkalla valtavasti lisää itsestäni. Miten minun toimintani heijastuu muihin? Mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei? Salaisuus tuntuu jälleen kerran piilevän yksityiskohdissa. Kokonasiuudet koostuvat pienistä paloista. Ja minä olen osa suurempaa kokonaisuutta.

Sanotaan vaikka näin, että en ole ollut mikään tiimityöskentelyn velho. Olen tottunut tekemään hommia omassa sopissani. Yksin. Tätä näkökulmaa halusin haastaa matkatessani akatemian pyörteisiin vuonna 2019. Olin nuorena pojankloppina ymmärtänyt sen, että jos halutaan oikeasti tehdä jotain isoja ja merkityksellisiä kokonaisuuksia, on ympärillä oltava myös oikeita ihmisiä. Ihminen tarvitsee ympärilleen muita. Tarvitsemme onnistuaksemme toisiamme. Mitä pidempään tuota mietin, sitä enemmän ajatus vahvistuu pääni sisällä.

Olen kokenut välillä turhautumista siitä, että ihmiset ovat toimineet eri tavalla kuin mitä minä olen olettanut. Kelkka on useaan otteeseen lähtenyt matkaamaan eri suuntaan kuin miten minä olisin halunnut. Mutta onko se oikeasti huono asia? Tunnistan olevani myös itse sokea sille, mikä on ajoittaan tiimille ja minulle yksilönä parasta juuri tiettynä hetkenä. Tuloksille tulee nopeasti ymmärtämättömäksi. Nopeus sumentaa näkökyvyn. Voi hyvinkin olla että todelliset opit, kopit ja arvo koulumme matkan ajalta paljastuu vasta sitten, kun siirrymme talon seinien ulkopuolelle.

Minulle on aina ollut tärkeää nähdä  oikea asenne tekemiseen. Asenne korvaa taidon, asenne korvaa opin, asenne korvaa tulokset. Asioita on kyettävä tarkastelemaan pidemmällä tähtäimellä. Kuulostaa varmaan monenkin korvaan aika villiltä ajatukselta, mutta minä jotenkin nään asian noinkin yksinkertaisena. Jos asenne tekemiseen on timanttia, niin silloin myös kaikki muu tulee siinä mukana. Ammattilainen ei tietenkään voi olla ammattilainen ilman osaamista. Mutta jos asenne on kohdallaan, niin oppiminen tapahtuu yllätävän nopeasti. Kehittyminen on nopeampaa sillon kun haluamme haluamme oikeasti oppia.

Hanki siis itsellesi hyppysellinen uteliaisuutta, ripaus intoa ja saaavillinen asennetta. Pää täytyy oikeasti repiä ulos pensaasta, jos elämässä haluaa päästä eteenpäin. Verkostoidu, Hakeudu oikeiden ihmisten seuraan, ja muista nauttia matkasta.