Tampere
21 Jan, Thursday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Gutenbergin toinen vallankumous



Kirjoittanut: Esa Lappalainen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Gutenbergin vallankumous

Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg oli Saksassa 1400-luvulla toiminut moniosaaja jonka repertuaariin kuului mm. Kultasepän, sepän, ja kustantajan ammateissa toimiminen. Kuitenkin tunnetuksi herra Gutenberg tuli keksinnöllään joka muutti historiankulun kertaheitolla. Tuo keksintö oli mekaaninen painokone, joka mahdollisti kirjojen, lehtien koneellisen tuotannon. Painokoneiden käyttöönottoa pidetään toisen vuosituhannen virstanpylväänä, modernin ajan alkupisteenä. Sitä kutsutaan kansankielellä Gutenbergin vallankumoukseksi, ei ainoastaan sen takia, että keksintö oli teknologisesti merkittävä, vaan myös siksi että se synnytti demokratian. Kansalaiset saivat painetun sanan kautta äänensä kuuluviin tavalla jota ei oltu aiemmin ollut olemassa laisinkaan, ja samalla saivat aikanaan hyvin merkittävän Raamatun luettavaksi omalla kielellään, joka vapautti kansalaiset tulkitsemaan lukemaansa itse sen sijaan että vallanpitäjä tai saarnaaja antaa valmiit tulkinnat. Gutenbergin vallankumous oli avaintekijä Renessanssissa, koska se mahdollisti valtavien tietomäärien nopean levityksen, ja sitä kautta vauhditti kehitystä ennennäkemättömällä tavalla.

”Found time” eli ”löydetty aika”

Found time on englanninkielinen termi jota käytetään kuvaamaan aikaa jota nyt käytämme trendikkäästi hyödyksi, mutta joka on aiemmin ollut lähinnä odottelua. Kyse on siis niistä päivittäisistä minuuteista ja tunneista jotka vietämme busseja odotellen, töihin ajaen, kuntosalilla, yksin kahvitellen tai lenkkeillessä.

Podcastit

Ensimmäinen todellinen askel kohti ”löydetyn ajan” hyödyntämistä otettiin 1997 MP3 soittimen markkinoille tulon myötä. Tämä soitin mahdollisti minkä tahansa nauhoitteen kuuntelun liikenteessä. Toki aiemminkin 1980-luvulta lähtien oli ”audiobloggaamista” (pääasiassa RCS (Radio Computing Services) palvelun kautta), mutta se oli pääasiassa tietokoneiden parissa työskentelevien ammattilaisten omaa kommunikaatiota. Osittain siksi, että kotitietokneet eivät olleet tuolloin vielä yleistyneet, ja jokainen ”jakso” täytyi osata itse hakea internetistä, jota oli huomattavasti vaikeampi navigoida kuin nykypäivänä. Suurin askel kuitenkin otettiin 2004 kun ”podcast” terminä vakiintui – toki silloin sillä tarkoitettiin äänitiedoston automaattista latausta, eikä puheohjelmaa yleisesti kuten nykyään. Nyt 14 vuotta myöhemmin lähes jokainen on kuullut sanan podcast ja osaa yhdistää sen jonkinlaiseen puheohjelmaan, vaikka ei itse seuraisikaan. Internetissä on yli 115.000 erilaista englanninkielistä podcastia. Jopa huippusuositussa musiikin suoratoistopalvelussa Spotifyssa on oma osio podcasteille, ja suomessa Nelonen Media on herännyt kasvavaan kysyntään mobiilisovelluksellaan Suplalla, mutta sen lisäksi myös esimerkiksi YLE tarjoaa podcasteja ladattavaksi mobiililaitteisiin tai kuunneltavaksi suoraan.

Miksi podcastit sitten ovat niin merkittävä juttu?

Aivan kuten ensimmäisen kappaleen Gutenbergin vallankumouksessa, on myös podcasteilla omanlaisensa demokratisoiva vaikutus yhteiskunnassa. Podcastin aloittaminen onnistuu lähestulkoon nollabudjetilla, laitteilla joita lähes jokainen käytämme jo päivittäin – tarvitset vain mikrofonin ja internetyhteyden. Tämä tarkoittaa että podcastia voi pitää kuka tahansa, ja puhua siellä mitä tahansa, lain sallimissa rajoissa. Oletpa sitten poliittinen aktiivi, urheiluhullu tai sarjisharrastaja, voit aloittaa oman podcastin ja puhua aiheista jotka ovat sinulle tärkeitä. Nykyään myös yritykset ovat ottaneet podcastit käyttöön joko rakentamalla omaa podcastia oman asiakaskunnan tarpeisiin kuten F-Secure Suomessa tietoturvallisuuden osalta, tai mainostaa muiden podcasteissa omia tuotteitaan kaupallisella yhteistyöllä.

Äänikirjat

Kirjoja on aina pidetty sivistyksen kulmakivinä, mutta lukemista kuitenkin harrastuksena. Jokainen on joskus lukenut pulpettikirjaa koulussa, tai päntännyt läpi väkisin jonkun klassikkoteoksen koulutehtävää varten, mutta monilla lukeminen on jäänyt siihen. Kirjat vaativat keskittymistä ja vievät aikaa – kaksi asiaa mitkä ovat modernilta ihmiseltä toisinaan vähissä, tai ainakin siltä tuntuu. Äänikirjat sen sijaan ovat jotain mitä voit kuluttaa kun kävelet töihin, haravoit pihaa, tai tiskaat. Muutama vuosi sitten äänikirjoista ei vielä juuri puhuttu, mutta nyt niistä on räjähdysmäisesti tullut valtava trendi. Esimerkiksi yhdysvalloissa erittäin suosittu äänikirjakauppa Audible on kasvattanut liikevaihtoaan tänävuonna 2018 jo syyskuuhun mennessä yli 36% digitaalisten äänikirjojen myynnissä. Publishers Weeklyn (2018) mukaan kaiken kaikkiaan 20 keskeisimmän palveluntarjoajan myynti äänikirjoissa on noussut yli 22.7% vuonna 2018. Saman julkaisijan kyselyn mukaan 73% äänikirjojen kuuntelijoista on jossain vaiheessa käyttänyt älypuhelinta kuunteluvälineenään, ja 47% käyttää älypuhelinta pääasiallisena kuunteluvälineenään. Lienee turvallista olettaa että äänikirjoja kuunnellaan ”löydetyllä ajalla” myös kodin ja toimiston ulkopuolella. Kirjat eivät myöskään ole pelkkää viihdettä, vaan äänikirjojen yleistymisen myötä on tullut selväksi ihmisten uteliaisuus ja halu kehittyä. Amazonin parhaiten myyvien listalla onkin tällä hetkellä ykkösenä Michelle Obaman ”Becoming” sekä Tim Peaken ”Ask An Astronaut – My Guide to Life in Space”

Opiskelu tulevaisuudessa

Internet on jo nyt puolillaan opetusvideoita ihan kaikesta. Etsitpä sitten neuvoa auton ajovalon polttimon vaihtoon, pullapitkon tekoon tai ompeluun – kaikki löytyy. Youtube on täynnä opetuskanavia, mutta sen lisäksi on olemassa lukemattomia palveluntarjoajia nettikursseineen ja opetusohjelmineen. Fitfarm tekee hyvää tiliä myymällä digitaalisesti dieettiohjeita ja treenivideoita. Korkeakoulut ovat ottaneet verkkokurssit käyttöön. On puhuttu myös suurista hankkeista jotka toisivat yliopistotason opetuksen kaikkien saataville maailmanlaajuisesti. Samat kurssit joita opiskelijat kuulevat paikan päällä, kaikille, ilmaiseksi. Tällä hetkellä tätä tekee mm. Kanadalainen professori Jordan Peterson Toronton yliopistosta. Hän on arkistoinut luentonsa sellaisenaan kaikkien nähtäville 1,5 miljoonan tilaajan youtubekanavalleen mistä kuka tahansa voi koska tahansa käydä niitä kuuntelemassa ja opiskella mukana. Tämä tarkoittaa että työkseen papereita pyörittävä toimistovirkailija Suomessa voi samanaikaisesti käydä läpi vaikka Kanadan huippuyliopiston luentoja aivan kuin olisi opiskelijana paikalla. Siitä puhumattakaan, että maailmassa on paljon lukutaidottomia, jotka kyllä osaavat kuunnella. 1.6 ”Long form discussion” Long form discussion eli pitkämuotoinen keskustelu on ohjelmaformaatti jonka keskiössä on keskustelu osapuolten välillä ns. ”pitkän kaavan mukaan” perusteellisemmin. Tämä eroaa esimerkiksi television keskusteluohjelmista sillä että televisiossa ruutuaika on ollut hyvin rajallinen, kun koko ohjelma on puristettu tuntiin ja välissä on mainoskatkot. Siinä missä ennen haastattelut jouduttiin tai ”jouduttiin” leikkaamaan murto-osaan alkuperäisestä materiaalista televisiossa näytettäviksi, näytetään ne netissä nykyään kokonaisuudessaan alusta loppuun. Tämä tarkoittaa että aiemmin valikoitujen, mahdollisesti tarkoitushakuisesti kontekstista irroitettujen, pätkien lisäksi kuulija pääsee halutessaan kuulemaan kokonaisuuden. Pitkämuotoiset keskustelut ovat hyvin yleisiä erityisesti podcasteissa. Näistä kenties paras esimerkki nykyaikana on Joe Rogan Experience. Joe Rogan on mies joka on aiemmin tullut kuuluisaksi mm. Kamppailulajitaustastaan sekä Pelkokerroin-juontajana. Joe Rogan Experience on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaksi tai kolme ihmistä keskustelemassa rauhallisesti ja perusteellisesti rauhallisessa studioympäristössä. Tyypillinen jakson kesto on noin kolme tuntia, ja siinä ajassa asioihin yleensä ehditään pureutumaan paljon perusteellisemmin, kuin haastatteluissa tai keskusteluohjelmissa perinteisesti – kenties jopa paremmin kuin joissain pidemmissä dokumenteissa. Tällä hetkellä Joe Roganin podcastilla (YouTube 2018) on 4 004 896 tilaajaa ja 2125 julkaistua videota joilla on keskimäärin aina muutamasta sadastatuhannesta yli viiteen miljoonaan katselukertaa per video.

Portinvartijat ovat täällä edelleen – muurit eivät

Median portinvartijoiksi on kutsuttu suuria mediayhtiöitä jotka ovat käytännössä tähän asti päättäneet mitä julkaisuun menee, mitä ihmiset saavat nähdä ja mitä jätetään pois. Suomessa meillä on YLE, MTV, Nelonen, jotka pääasiassa valikoivat mitä televisiosta näkyy ja radiosta kuuluu, sekä tietysti painetussa mediassa lehdissä sama juttu. Nyt kuitenkin elämme murrosta, joka ei välttämättä ole ihan niin itsestäänselvä kaikille, mutta jonka vaikutukset näkyvät jo nyt vahvasti. Yleisradion televisiomaksuista luovuttiin, ja siirryttiin veroon jota kaikki maksavat, omistivat televisiota vai ei, kun huomattiin että televisiota ei enää katsota samassa mittakaavassa kuin aiemmin. (Verohallinto 2018) Nyt meillä on Netflixit, HBO Nordicit, ja muut suoratoistopalvelut elokuvia ja tv-sarjoja varten. Kun elokuvia katsotaan, ne saatetaan vuokrata digitaalisesta kirjastosta suoratoistoon. Elokuvavuokraamot lopettavat toimintaansa asiakaskadon vuoksi yksi toisensa jälkeen, kanavat laajentavat toimintaansa tai myyvät toimintansa osaksi suurempaa liiketoimintaa (Elisa ostanut Nelosen, Telia MTV3) toisella alalla. (MTV Uutiset, 2018) Ihmisillä on tapana vähätellä asioita joita eivät ymmärrä tai halua ymmärtää. Kukaan ei vuosia sitten osannut ennustaa että valtamedian asema olisi uhattuna ihmisten toisilleen tuottaman materiaalin toimesta. Uutta mediaa ei ollut edes käsitteenä vielä kymmenen vuotta sitten, vaikka puitteet oli teoriassa jo olemassa.

Hyvä paha uusi media – pohdintaa vaikutuksista nyt ja tulevaisuuessa

Youtube ja lukuisat vastaavanlaiset alustat ovat mahdollistaneet kilpailun näiden ennen valtavina monopoleina pidettyjen jättiläisten rinnalle katsojien suhteen, mikä horjuttaa perinteistä mediaa entisestään. Ajankohtaiset tapahtumat voidaan käsitellä niin monesta näkökulmasta, että asenteellisimmat vääristelijät jäävät aina valheistaan kiinni, ja katsojat liikkuvat vapaasti paikasta toiseen. Suurien sisällöntuottajien nousut ja laskut, eräänlaiset tähdenlennot, on nyt arkipäivää. Informaation ennennäkemättömän vapaa liikkuvuus on noussut keskeiseksi yhteiskuntaamme muovaavaksi voimaksi. Sen vaikutuksia on mahdotonta tässä vaiheessa mitata tai tarkasti arvioida kokonaisuudessaan, mutta jokainen meistä on varmasti kuullut valeuutisista, valtamedoista, siitä ja tästä salaliitosta, sekä nähnyt kuinka yksittäiset twiitit ovat ottaneet paikkansa iltapäivälehtien otsikoissa. Siinä missä informaation vapaa liikkuvuus helpottaa huomattavasti korruption kitkemistä ja avoimuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, se tuo myös mukanaan suuria vastuita ja negatiivisia lieveilmiöitä, kuten esimerkiksi vihapuhe, mustamaalauskampanjat, ja muut epäasiallisuudet mitkä ovat nousseet jatkuvasti esille. Selvää on kuitenkin se että kuten 1400-luvulla Gutenbergin painokoneet, on internet, ja nyt vielä katalyyttina ääniviestintä sekä löydetty aika, vauhdittamassa kehitystä ja ohjaamassa sen kulkua. Ihmiset oppivat nopeammin kuin koskaan ennen, ja enemmän kuin koskaan ennen. Potentiaali lisääntyy niin hyvässä kuin pahassa. Pitkään omaan hyvään maineeseensa tottuneet ja tuudittautuneet instituutiot joutuvat kovan paikan eteen kun maallikot alkavat kyseenalaistamaan hyvin korkealle arvostettujen koulutusten tosiasiallisia sisältöjä. Tutkimuslaitokset jäävät kiinni liian lepsuista kriteereistä ja valetutkimusten julkaisuista erilaisten temppujen kautta yhtä enemmän – kuten jo näimme kolmen ansioituneen tutkijan tekemästä kokeesta jossa arvostettuihin tiedejulkaisuihin syötettiin tekaistua ideologista höttöä tieteenä. (Tekniikan Maailma 2018) Internetin alkuaikoina yksi suurista ongelmista oli nollatutkimukset joista nostettiin kärjistettyjä sensaatio-otsikoita, vaikka tieteellinen painoarvo olisi ollut hyvin mitätön. Tämä trendi kuitenkin on hyvin nopeasti lähtenyt laskemaan, ja niitä torjumaan on kehitetty erilaisia projekteja kuten Virginian yliopiston Centre for Open Science joka pyrkii lisäämään tieteellisten tutkimusten toistettavuutta ja avoimuutta. (Tekniikan Maailma 2018) Tämänlaista kehitystä on oletettavissa monella osa-alueella lähitulevaisuudessa. Jotain vanhaa aletaan tarkastelemaan uusin silmin uuden tiedon valossa, jotain hajotetaan, jotain rakennetaan uudelleen. Vanhat mallit kaatuvat, uudet nousevat tilalle. Muutos aiheuttaa monille ahdistusta, mutta toisaalta antaa myös toivoa. Enemmän kuin koskaan voimme yhdessä vaikuttaa siihen miltä huominen meille näyttää, mutta uusi vapaus ja valta tuo myös vastuuta jota ei olla vielä totuttu käsittelemään. Suurin haaste lieneekin siinä, että teknologia kehittyy huomattavasti nopeammin kuin mitä me ihmiset viisastumme, ja omat heikkoutemme tulevat periytymään mahdollisesti mittaamattoman voimakkaaseen tekoälyyn. LÄHTEET Ylevero. Luettu 19.11.2018 https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/ylevero/ MTV – Telia -kauppa. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/telia-ostaa-mtv-n-tanaan-tehdaan-historiaa-mtvvoi-kilpailla-televisiojatteja-vastaan/7000686 YouTube, Joe Rogan Experience. Luettu 19.11.2018 https://www.youtube.com/user/PowerfulJRE Audible, liikevaihdon kasvu. Luettu 19.11.2018 https://ebookfriendly.com/ebook-audiobook-sales-united-states-so-far-2018/ Publishers Weekly, äänikirjamyynnin kasvu. Luettu 19.11.2018 https://www.publishersweekly.com/pw/by-topic/industry-news/audiobooks/article/77303-audiobook-revenue-jumped-22-7-in-2018.html Amazonin myydyimmät äänikirjat. Luettu 19.11.2018 https://www.amazon.com/Best-Sellers-Books-AudibleAudiobooks/zgbs/books/2402172011 Valetutkimuskoe, Tekniikan Maailma Luettu 20.11.2018 https://tekniikanmaailma.fi/hitlerin-taisteluni-feministisena-manifestina-ruokkivatkokoirapuistot-koirien-raiskauskulttuuria-valetutkijat-tehtailivat-tiedejulkaisuihinpaattomia-tutkimuksia-ja-lapi-meni/ Nollatutkimukset, toistettavuus, Tekniikan Maailma. Luettu 20.11.2018 https://tekniikanmaailma.fi/tutkittu-suuri-osa-tutkimuksista-satunnaista-kohinaa/
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close