Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Graafisen viestinnän tehokeinot



Kirjoittanut: Nuppu Laaksonen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Essee on kirjoitettu osana graafisen viestinnän kurssia, eikä ole hopsattu osana ns. pakollisia kirjapisteitä. Jaan sen tässä esseenä siksi, jotta joku muukin aiheesta kiinnostunut voisi oppia alla esitetyistä tehokeinoista.

 

Ennen graafisen viestinnän tehokeinoihin pureutumista, on hyvä ymmärtää, mitä graafinen viestintä tarkoittaa käsitteenä. Kyseessä on kuvallisen viestinnän synonyymi, jonka tarkoituksena on antaa viestillä ulkoasu. Graafisen viestin suunnittelijan päämääränä on auttaa viestin vastaanottajaa käsittämään välitettävä viesti mahdollisimman tehokkaasti. Kyseessä oleva käsite keikkuukin taiteen ja kaupallisuuden välissä, mutta isoin ero on se, että graafisen viestinnän toimeksiantaja on yleensä jokin taho, kun taide syntyy sen tekijän ehdoilla.

Graafinen suunnittelu on laaja aihe, joka käsittää mm. mainonnan, painotuotteiden, kuvituksien, yritysilmeiden, animaatioiden, pakkauksien, opasteiden suunnittelun. Lista on loputon, mutta fakta on se, että me kohtaamme graafisten suunnittelijoiden työn tuloksiin joka paikassa, joka päivä ja sadoissa, ellei jopa tuhansissa eri yhteyksissä. Hyvän graafisen suunnittelijan ominaispiirteitä ovat luova-ajattelu ja ongelmanratkaisukyky. Näiden piirteiden lisäksi on roppakaupalla erilaisia tehokeinoja, joita graafinen suunnittelija voi kehittyäkseen harjoitella. Alaluvuissa esittelen näistä kolme, typografian, sommittelun sekä värien käytön.

 

Sommittelu

Sommittelu tarkoittaa työn kokonaisrakennetta, jonka avulla ryhmitellään työn erilaiset kuvalliset elementit, kuten muodot, värit ja tekstit. Sommittelun pyrkimyksenä on hakea tasapainoa ja harmoniaa, mikä tekee työn silmäilystä esteettisesti miellyttävää.

Esimerkiksi kultainen leikkausperustuu matemaattisiin suhteisiin, mikä tarkoittaa kuva-alan jakamista vaakasuunnassa, sekä pystysuunnassa kolmeen osaan, niin että osien suhde on 8:13, eli 2:3. Tämän mukaan pyritään sijoittamaan kohteet näihin diagonaalien leikkauspisteisiin. Tämä sääntö on kuvataiteiden käytetyn ja yleisin, joka juontaa juurensa jo Antiikin Egyptistä ja Kreikasta. Se perustuu siihen, että ihmissilmää miellyttää tietyt perusmuodot, kulttuuritaustasta riippumatta ja on näin sovellettavissa lähes kaikessa kuvataiteissa, kuten piirtämisessä, maalaamisessa, kuin myös valokuvauksessa. Kuvauksessa sommittelua kuvaillaan erääksi vaikeimmista asioista, koska siinä on huomioitava suuri määrä erilaisia asioita.

 

 

Typografia

Terminä typografia tulee kreikan kielen sanoista typos (muodostaa) ja graphein(kirjoittaa. Se on ikivanha tekniikka, jonka tarkoituksena on kuvata tekstuaalista informaatiota helppolukuisella ja esteettisellä tavalla. Käsite tarkoittaa kirjasintyyppien, kirjainten asetteluun ja väriin, sekä ylipäätään tekstiin liittyvää sommittelua. Tämän suunnittelun päämääränä on helpottaa tekstimuotoisten viestien oikeanlaista välittymistä, ja se antaa kielelle valitun visuaalisen muodon ilman muita graafisia ominaisuuksia. On myös huomioitava, että se mikä näyttää paperilla hyvältä, ei aina toimi internet-sivuilla.

Ei ole yhdentekevää millaista fonttia käytetään sisällön ilmaisemiseksi, sillä eri fontit ovat suunniteltu erilaisia tarkoiutksia varten. Ne voivat olla jämäköitä, virallisia, juhlallisia, koristeellisia, taiteellisia, moderneja, hauskoja, tai jopa futuristisia. Kirjasintyyppi yhdistettynä grafiikkaan muodostavat yhdessä dokumentin visuaalisen ilmeen, oli kyseessä sitten sähköinen viestintä tai paperille painettu.

Kirjasintyypit jaetaan päätyyleihin ominaisuuksien mukaisesti. Painetuista teksteistä ja sanomalehdistä on monelle tullut tutuksi päätteellinen ja virallinen serif-fontti. Päätteellisissä fonteissa yhteistä on se, että kirjainten pienet väkäset auttavat katsetta soljumaan kirjaisimesta toiseen, mikä helpottaa lukemista. Päätteetön, eli sans-serif fontti on tasainen kirjaisintyyppi, jossa ei ole paksunnoksia, eikä koukeroita. Tämä on avara, myös helppolukuinen, sekä näytöllä tarkempi lukea. Näiden kahden tyypillisimmän päätyylin lisäksi fonttityyppejä ovat muun muassa tasainen monospace, jota käytetään esim. ohjelmakoodin esittämisessä, sekä kaikille tuttu vinokirjasin, eli kursiivi.

On olemassa muutamia varmoja valintoja, eli turvallisia perusfontteja, joita ydinfonteiksikin kutsutaan. Näissä fonteissa on se hyvä juttu, että ne löytyvät yleisyytensä vuoksi useimmista järjestelmistä, eli todennäköisesti näitä sisältävä internet-sivu näkyy käyttäjälle typografian suunnitelmien mukaisena. Näitä ydinfontteja ovat mm. Arial, Arial Black, Comic Sans MS, Courier New, Georgia, Impact, Times New Roman jne…

 

Värien käyttö

Sopivien värien valitseminen, (tai valitsemattomuus) ovat suunnittelijan yleisiä pohdinnan kohteita, sillä kyseessä on yksi graafisen viestinnän keskeisimmistä asioista. Mitkä värit sopisivat yhteen, tai mikä väri toimisi juuri kyseisen viestin kanssa parhaiten yhteen? Onnistuessaan värivalinnat vahvistavat haluttuja mielleyhtymiä, kuvaavat syvempiä ideologioita ja tuovat viestejä entistä paremmin esille. Värien erilaisiin tarkoituksiin sisältyvät tekstin elävöittäminen, yhtenäisen ulkoasun tuottaminen, tilavaikutelman aikaansaaminen, mielentilan ilmaiseminen, esteettisen mielihyvän tuottaminen, tunteisiin vetoaminen, liikkeen vaikutelman antaminen, imagon vahvistaminen, sekä symboliarvon hyödyntäminen. Symboliarvolla tarkoitetaan tässä asiayhteydessä esimerkiksi lempeydestä, ystävällisyydestä, hälytyksestä, hyökkäävyydestä tai ilosta viestimistä.

Yrityksen määrittelevät omat värisävynsä usein hyvin tarkasti, sillä niiden käyttö on vahva keino luoda mielleyhtymiä. Niiden symboliikkaa pohdittaessa on hyvä muistaa, että mikä tahansa väri saa kuitenkin merkityksensä vasta käyttötilanteesta, eli siitä missä sosiaalisessa, kulttuurisessa tai esim. historiallisessa kontekstissa se tulee esille. Keltainen väri esimerkiksi viittaa aurinkoon, joka on rinnastettu monessa kulttuurissa Jumalaan. Se toimii huomiovärinä, joka viestii vaarasta. Fyysisiä oireita, mitä keltainen saa aikaan, ovat verenpaineen kohoaminen, aivojen stimulointi, hikoilun kiihtyminen jne. Kyseessä ovat samat vaikutukset kuin punaisella, mutta lievemmät. Eikö olekin mielenkiintoista, kuinka moninaisesti värit meihin vaikuttavat? Sininen väri puolestaan viestii seesteyttä, harmoniaa ja rauhaa. Erilaisia värejä ja niiden yhdistelmiä hyödyntämällä on mahdollista tukea viestin sanomaa erittäin tehokkaasti halutulla tavalla.

 

 

Bonuksena lyhenteiden merkitykset

.psd, Photoshop-ohjelmiston kuvatiedostonmuoto. Tähän tiedostomuotoon tallennettaessa tiedoston käsittelyä voi jatkaa PhotoShopilla niin, että layerit säilyvät ja muokkauksia voi tehdä jo edellisiin muokkauksiin.

.jpg, Joint Photographic Experts Group. Tähän tiedostomuotoon tallennettaessa kuvan layerit pakkaantuvat yhdeksi kerrokseksi, eli kuvasta poistetaan informaatiota niin, että kuva näyttää ihmissilmin mahdollisimman samanlaiselta kuin alkuperäinen kuvatiedosto.
.tif, Tagged Image File. Kyseinen häviötön tiedostomuoto on kehitetty kuvien tallennukseen. Nämä tiedostot voivat sisältää monentyyppistä järjestettyä tietoa, kuten jpeg- ja rle-pakattuja kuvia, ja tietoa vektoreista ja rajauksista.

.eps, Encapsulated PostScript. Tämä tiedostomuoto on julkaisu- ja kirjanpainotyön ammattilaisten suosima. Se sisältää tietoa kuvan koosta, kirjasimista, tulostustarkkuudesta, sekä muista tulostustiedoista, joista on hyötyä grafiikkaa painaessa ja tulostaessa.

.gif ,Graphics Interchange Format. Tämä tiedostomuoto on häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti. Tällaiset tiedostot voivat sisältää vain 8-bittisiä harmaasävy- tai värikuvia, joiden värit ovat valittavissa 24-bitin paletista. Tämä formaatti sopii myös pienimuotoisten animaatioiden esittämiseen, toisin kuin jpeg tai png.

.png, Portable Network Graphics. Tämä tiedostomuoto on häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti, joka korvaa patenttien rajoittamaa gif-formaattia. Tämä kaikkien vapaasti käytettävissä oleva tiedostomuoto on suositus web-sivuilla. Png-kuvissa voidaan käyttää jopa 48-bittistä värisyvyyttä.

.pdf, Portable Document Format. Tämä tiedostomuoto on siirrettävä, eli sitä käytetään pääasiallisesti sähköiseen julkaisemiseen, tulostamiseen ja painamiseen. Tämä on tulostimen ja näytön tarkkuudesta riippumaton.

ICC-profiili on kuvatuotannossa käytettävän laitteen mitattu värintoistokyky, eli laiteprofiili. Jokainen laite toistaa värit omalla tavallaan, mutta ICC-profiilia käytettäessä värit toistuvat kunkin laitteen suurimmalla värintoistokyvyllä ja mahdollisimman samanlaisena eri laitteissa. Tämän avulla voidaan nähdä varsin luotettavasti, miltä lehteen painettu kuva tulee lopulta näyttämään.
RGB, red green and blue. Tämä värimalli on väritila, jossa erilaisia värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään mainittuja värejä.

CMYK, cyan (syaani), magenta (magenta), yellow (keltainen), key (avainväri, eli musta). Tämä väriavaruus tarkoittaa värejä, joita käytetään valokuvia tallennettaessa, esittäessä, tulostettaessa ja painettaessa.

 

Lähteet:

www.wikipedia.com

https://www.graafinen.com/suunnittelu

Saavutettavaa typografiaa – Osa 1

http://digikuvaus.medianurkka.com/?p=159

Graafinen suunnittelu ja värit

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close