Soluessee Jenna Tirkkonen & Aune Lampinen

Aloitimme graafisen viestinnän kurssin vailla minkäänlaista ymmärrystä juuri mistään liittyen graafiseen suunnitteluun tai juuri muuhunkaan visuaaliseen asetteluun. Saimme tehtäväksemme selvittää muutamien termien tarkoitusta. Tämä on siis ikään kuin graafisen viestinnän tehokeinoja for dummies, sillä ennen tämän esseen kirjoitusta kummallakaan ei soittanut kelloja esimerkiksi sellaiset termit kuin typografia tai kompositio. Graafinen suunnittelu eli kuvallinen viestintä on ulkoasun suunnittelua annetulle viestille. Graafisen viestinnän tarkoituksena on tehdä viestistä helposti ymmärrettävä. Graafiseen viestintään kuuluu kuvataidetta sekä kaupallisuutta. Nämä kaksi kuitenkin erottuvat toisistaan riippuen siitä, onko viestin suunnitteluun annettu tietyt rajat vai saako suunnittelija toteuttaa vapaasti itseään. Itse valitsimme kurssin, sillä toimimme tulevan kahvilamme visualisoijina, markkinointitiimissä ja teemme mainoksia. Jotta pystymme toteuttamaan graafista suunnittelua, on hyvä ymmärtää visuaaliset suhteet, osata käyttää eri graafisen viestinnän ohjelmia sekä tietää mitä tiedostomuotoja on käytettävä. (Graafinen.com, Graafinen suunnittelu pahkinänkuoressa, 17/01/2015.) 

Typografia 

Typografia tarkoittaa tekstin ja kirjainten asettelua ja tavoitteena sillä on helpottaa viestin perillemenoa ja sillä voidaan vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi jonkun tekstin ulkoasuun ja visuaaliseen ilmeeseen. Typografiaan kuuluu muun muassa kirjasintyypin valinnat, tekstin väri, kirjainkoko, rivin pituus ja tasaus, sekä riviväli. (Wikipedia, Typografia, 19.8.2019.) Sana typografia tulee kreikan kielen sanoista typos, joka tarkoittaa iskua ja sanasta grafia joka tarkoittaa kirjoittamista tai piirtämistä. Typografian merkitys on kasvanut viimeaikoina, sillä yhä useammat ihmiset ovat hyvinkin tarkkoja visuaalisuuden suhteen. Haasteensa kuitenkin tuo esimerkiksi sukupuolten ja sukupolvien väriset mieltymyserot, kaikki typografian muodot eivät miellytä kaikkia. (Idealistdigital.fi, Typografian merkitys graafisessa viestinnässä, 10/2017.) 

Sommittelu 

Sommittelu, eli kompositio on yhtä kuin teoksen kokonaisrakenne. Teoksen kuvalliset elementit ryhmitellään sommittelun avulla ja kuvan tekemisen kannalta sommittelu onkin välttämätön taito hallita. Sommittelun avulla saadaan luotua yhtenäisiä kokonaisuuksia. Harmonia on saavutettu silloin, kun ei tee mieli poistaa tai lisätä teokseen mitään. Sommittelumallit kuten kontraposto ja kultainen leikkaus ovat luotu sommittelun tueksi. Kultainen leikkaus on sommittelusääntö, jota sovelletaan kaikessa kuvailmaisussa. Kultainen leikkaus eli kultainen suhde saadaan, kun jana jaetaan kahteen osaan niin, että lyhyemmän osan suhde pidempään osaan on sama kuin pidemmän osan suhde koko janaan; suhde on pitemmän ja lyhemmän jako-osan pituuksien suhde. (Graafinen.com, Sommittelu, 17.01.2015.) 

Värien käyttö 

Värien käyttö on graafisessa viestinnässä tärkeää, sillä tekijän täytyy jatkuvasti miettiä eri värien merkityksiä, sitä, mitä ne viestivät ja kuinka saadaan parhaalla mahdollisella tavalla juuri haluttu viesti esille ja perille. Väreillä saadaan myös esimerkiksi yhtenäistettyä ulkoasua, pystytään vetoamaan tunteisiin ja luomaan vaikutelmaa tilasta. (Graafinen.com, Värien käytön tarkoitukset 17.01.2015.) Värit voidaan luokitella yleisesti perusväreiksi, punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Päävärejä ovat punainen (magenta), keltainen ja sininen (cyan). Päävärejä ei saada sekoittamalla muita värejä keskenään. Värien avulla voidaan luoda mielleyhtymiä johonkin tiettyyn asiaan, kuten esimerkiksi värien brändäys tuotteeseen (jokaiselle tuttuna esimerkkinä Fazerin sininen), palveluun tai yritykseen markkinoinnissa.  

Väriopit ja teoriat  

Kuinka monelle meistä onkaan tuttu tunne se, kun valitset jonkun värin työhösi, tulostat sen ja toteat, ettei väri vastaa lainkaan sitä, millaisena olit juuri hetki sitten sen ruudulla nähnyt?  

ICC-profiili 

=International Color Consurtium 

– ICC-profiili on laiteprofiili, joka on kuvantuotannossa käytettävän laitteen mitattu värintoistokyky. Jokaisen laitteen laiteprofiili on yksilöllinen ja se toistaa värit omalla tavallaan. Värit toistuvat kuitenkin kunkin laitteen suurimmalla värintoistokyvyllä ICC-profiilia käytettäessä. 

 
RGB 

=red,green,blue 

-RGB on väritila, jossa eri värit muodostetaan sekoittamalla punaista, vihreää ja sinistä valoa keskenään. Kyseistä mallia käytetään mm. tietokoneessa ja televisiossa värien esittämiseen (laitteiden näyttöpikselit muodostuvat kolmen päävärin valonlähteistä). 

CMYK 

=Cyan, Magenta, Yellow, Key   

-CMYK on eräs väritila, jota käytetään kuvatiedostoissa sekä painotuotteissa. Väriavaruus tarkoittaa sellaisia värejä, joita käytetään valokuvia sekä piirrustuksia tulostettaessa, tallennettaessa ja painettaessa. 

PMS 

=Pantone Matching System 

-PMS eli pantone-värijärjestelmä on tarkempi kuin edellä mainittu CMYK, sillä se sekoitetaan erivärisistä musteista ennen painamista, joten väristä tulee tasalaatuinen. Tätä käytetään useimmiten painoteollisuudessa. Pantone-värejä käytetään myös spottiväreinä, jotka sekoittuvat CMYK väreistä. 

Harmaasävy  

=grayscale 

–Harmaasävy-värijärjestelmää käytetään yleisesti mustavalkokuvissa. Harmaasävyisten kuvien värisyvyys on noin 8 bittiä. 

Graafisessa viestinnässä käytettyjä lyhenteitä, sekä niiden käyttötarkoituksia/merkityksiä:  

.psd 

=photoshop document 

-PSD-tiedostoa käytetään pääasiassa Adobe Photoshopissa tietojen tallentamisen oletusmuotona. Osa .psd tiedostoista sisältää vain yhden kuvan, mutta osa niistä sisältää muutakin, kuten suodattimia, tekstiä sekä esineitä. 

 
.jpg 

=joint photographic (experts) group 

 -.jpg on häviöllinen kuvanpakkausformaatti. Tämä on erittäin yleinen kuvien tallentamiseen ja se on myöskin monissa digitaalisissa kameroissa ainoa tallennusformaatti. Tallennusformaatti tekee kuvista 24-bittisiä. 

.tif 

=tagged image file (format) 

-Kuvien tallenukseen käytetty häviötön tallennusmuoto, etuna esimerkiksi kyky tallentaa kuvia samaan tiedostoon, joka helpottaa kuvasarjojen ja monisivuisten asiakirjojen käsittelyä 

.eps 

=Encapsulated PostScript 

– .eps on sekä grafiikan että tekstin tulostamiseen ja painamiseen soveltuva (PostScript) tiedostomuoto. Tätä muotoa suositaan mm. kirjapainossa sekä julkaisutyössä. 

 
.gif 

=Graphics Interchange Format 

– .gif on yleisesti käytössä oleva häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti. Kyseinen tallennusformaatti voi sisältää vain 8-bittisiä harmaansävyjä tai 8-sävyisiä värikuvia. Kyseinen muoto on siis hieman rajoittunut. 

.png 

=Portable Network Graphics 

– .png on myöskin häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti. Se on kehitetty korvaajaksi .gif-formaatille sen rajoittuneisuuden sekä vanhentuneiden ominaisuuksien takia. 

.pdf 

=Portable Document Format 

– .pdf on siirrettävä tiedostomuoto, joka on PostScript-kieleen pohjautuva. Tätä muotoa käytetään pääsääntöisesti tulostamiseen, painamiseen sekä sähköiseen julkaisemiseen. Tämä tiedostomuoto on tulostimen ja näytön tarkkuudesta riippumaton. 

Edellisistä lyhenteistä tutuimpia ja useimmiten käytettyjä ovat varmasti: .jpg, .png sekä .pdf. On hyvä ymmärtää eri lyhenteiden käyttötarkoitukset, jotta tiedostomme sekä kuvamme pysyvät mahdollisimman hyvälaatuisina ja värit säilyvät oikeina. Graafinen viestintä saattaa aluksi vaikuttaa hankalalta, sillä siinä on monta eri osa-aluetta ja paljon opeteltavia tiedostomuotoja, lyhenteitä ja ohjelmia. Kuitenkin, kun perusteet on hallussa, alkaa työ huomattavasti helpottumaan.