Tampere
16 Oct, Saturday
4° C

Proakatemian esseepankki

Globalisaatio, digitalisaatio, ilmastonmuutoksen torjunta? 



Kirjoittanut: Jenna Korpi - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Petteri Lillberg
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Globalisaatio, digitalisaatio, ilmastonmuutoksen torjunta? 

 

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat jokaisen markkinoijan huulilla. Kirjassa kestävä markkinointi- ilmastonmuutos opas brändeille avattiin asia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Mikäli brändit eivät muutu maailma ei muutu. Suistainable marketing termi johtaa aina vuoteen 1994 saakka mutta kestävään kehitykseen osana markkinointia on herätty vasta näinä vuosina. Tulevaisuuden trendi on ilmastonmuutoksen torjunnassa mukana olevien brändien kuluttaminen.  

 

Iso osa muutosta on viherpesu. Se on yritysten harhaanjohtavaa ja pinnallista markkinointia ympäristöystävällisyydestä ilman todellisia tekoja. Viherpesulla yritetään päästä samaan lopputulokseen kuin todellisilla ilmastonmuutoksen torjunta strategioilla. Termi tulee sanasta ”whitewash” joka tarkoittaa virheiden peittämistä tai salaamista. Viherpesun keinot ovat monesti edullisempia ja helpompia toteuttaa mutta vuonna 2021 kuluttaja ei mene enää niin helposti ansaan. Hyvä esimerkki viherpesusta on mm. uudistettu tuotepakkaus neutraaleilla luonnonläheisillä väreillä, itse keksimät sertifikaatit sekä purkin kylkeen painetut lupaukset ”maailma pelastamisesta”. Moni vaatealan toimija on lähtenyt tähän mukaan uusimalla esimerkiksi ympäristöystävällisemmän malliston ilman takeita todellisista teoista ilmaston tai ympäristön eteen.  Viherpesu on iso osa markkinoiden muuttumista mutta ei oikea tapa siihen. 

 

Kirjan kappaleessa ”kestävät brändit ovat arvostettuja brändejä” kerrotaan sustainable brand– indeksistä. Se perustuu kuluttajamielikuviin ja mittaa sosiaalista sekä ympäristövastuuta. Indeksiä organisoi ruotsalainen konsulttiyritys SB Insight. Sen mukaan vuoden 2019 ruotsin kärkisijoilta löytyy ruotsalaisjätti Ikea, joka keskittyy nimenomaan pikamuodin kaltaiseen kulutukseen ja suomen listauksen kärjessä Valio. (Lillberg & Mattila 2020, 131) Voimme olla montaa eri mieltä näiden yritysten vaikutuksesta ympäristöön mutta tiedämme sen että maitoteollisuus sekä pikahuonekalu bisnes eivät ole avain ilmastonmuutoksen torjuntaan. mäkin alat pystyvät tekemään osansa koko maailman yhteisten tavoitteen eteen. Valio on ilmoittanut tavoittelevansa hiilineutraalia maidontuotantoa vuoteen 2035 mennessä. Myös Ikea tavoittelee ”parempaa huomista” mm. kierrättämällä ja valmistamalla tuotteitaan jo olemassa olevista materiaaleista kuten muovipulloista sekä ylijäämä kankaista. Ikean tavoitteet tulevaisuudelle on kunnianhimoiset ottaen huomioon tuotteiden halvan hinnoittelun sekä ostamiseen kannustavan markkinoinnin aiheuttaman kulutuksen. 

 

 

Esimerkkejä todellisesta toiminnasta löytyy myös paljon. Muuttuva maailma sekä kuluttajan valinnat on saanut yritykset heräämään. Yksi ilmastorikolliseksi leimattu teollisuudenala on vaateteollisuus. Tällä teollisuuden alalla on paine uudistua jo valmiiksi ympäristölle haitallisen toiminnan vuoksi.  Erinomainen esimerkki on ulkoiluvaatebrändi Patagonia joka havahtui vasta 1990-luvulla muuttuvaan maailmaan että omin kasvun rajoihinsa.” (Lillberg & Mattila 2020138) Patagonia kävi lähellä konkurssia mutta käänsikin kelkkansa kohti arvopohjaista liiketoimintaa. Brändin arvoihin kuuluu mm. kaikenlaisen haitan välttäminen sekä liiketoiminta vipuvartena ympäristönsuojeluun. Patagonian arvot näkyy yrityksen markkinoinnissa mutta myös laadukkaissa tuotteissa. Yrityksellä tulee olla oma kanta jonka asiakas näkee jokaisella yrityksen toimialueella. Mikäli perustetaan kestävämmän kehityksen puolesta puhuva mallisto mutta samalla vaatteiden käyttöikä on noin yhden vuoden, voidaanko puhua kestävästä kehityksestä? Entä mikäli vähennetään muovin käyttöä pakkausmateriaaleina mutta syntyvää jätettä ei kierrätetä, puhummeko silloin ilmastoystävällisyydestä?  

 

Ympäristöasiat sekä ekologisuus on ehdottomasti trendi nyt ja tulevaisuudessa. Yritysten tulee ottaa nämä asiat huomioon heti tuotekehityksestä lähtien ja sen tulee näkyä jokaisella toimialueella aina markkinointiin asti. Kuluttaja tulee vakuuttaa todellisilla teoilla eikä vain tarinoilla ja mielikuvilla ilman todellista toimintaa. Yritykset voivat olla ratkaisu ja vastaus maailmanlaajuisiin ongelmiin mikäli valtaa osataan käyttää oikein. 

 

Lillberg, P. , Mattila, R. 2020. Kestävä markkinointi ilmastonmuutosopas brändeille. Helsinki, Alma Talent Oy. E-kirja 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close