Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Globaali vastuullisuus ja viherpesu



Kirjoittanut: Verneri Halttula - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johtaminen ja globaali talous
Janne Tienari
Susan Meriläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kuva 1, pixabay

Globaali vastuullisuus ja viherpesu

 

 

Johdanto

 

Vastuullisuus yrittäjänä kätkee sisäänsä paljon erilaisia osa-alueita yrittäjien maailmassa ja yhteiskunnassamme. Aina emme kuitenkaan välttämättä edes ymmärrä, mitä vastuullisuudella tarkoitetaan ja miten tulisi toimi yrityksen johdossa vastuullisella tavalla ajatellen esimerkiksi ympäristöä. Tiedämme viherpesua tapahtuvan ympäri maailmaa ja uskon, että rahalla ja maineella pystytään kätkemään nykyään paljon erilaisia epäkohtia pimentoihin johtavien tavaratuotantoon ja liiketalouteen liittyvien yritysten keskuudessa. Vastuullisuus toimii meillä tiimiyrittäjillä myös yhtenä pää arvoistamme, joten uskoisin tämän esseen auttavan lukijaa ymmärtämään kuinka pelkästä sanallisesta termistä vastuullisuus, voi pahimmassa tilanteessa koitua isoa harmia liiketoiminnalle sitä väärin noudattaessa.

Vastuullisuus ympäristöä ja ihmisoikeuksia kohtaan on aina kiehtonut minua ajatuksena ja pohjustan esseeni paria eri lähdettä ja ulkopuolista gurua (paljon viisaampaa kun minä) hyödyntäen ja opin sessioidemme aikana paljon tästä osa-alueesta siihen perehtyen.

 

 

Viherpesu

 

Kuten edellä jo mainitsin, viherpesu on yksi suurimmista vastuullisuuteen liittyvistä ongelmistamme yhteiskunnassa. Lähes joka kuukausi uutisia ponnahtelee isoista yrityksistä ja toimijoista, jotka ovat jääneet kiinni viherpesun, tai sen tapaisen käytännön harjoittamisesta omassa liiketoiminnassaan. Viherpesu tarkoittaa pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa syvemmälle. Sen tarkoitus on puhdistaa mainetta tai ohjata kuluttaja mieltämään tuote vastuulliseksi.

Viherpesu tarkoittaa markkinointiväittämää tai mielikuvamarkkinointia, joka antaa yrityksestä tai sen yksittäisestä tuotteesta tai palvelusta ympäristönäkökulmasta harhaanjohtavan kuvan. Eli toisin saoen esitetään asia ympäristön kannalta parempana kuin se tosiasiassa on. (Ympäristömerkintä Suomi Oy. Luettu 6.11.2022)

Vaikka harhaanjohtava markkinointi on lainsäädännössä kielletty, viherpesua esiintyy joko tietämättömyydestä tai tietoisesta riskinotosta johtuen. Valvovilla viranomaisilla ei ole resursseja vahtia jokaisen yrityksen mainontaa, joten vastuu jää lopulta kuluttajalle. Sehän tässä mielenkiintoisinta onkin, miten pystyn kuluttajana itse tunnistamaan vastuullisen toiminnan ja erottamaan sen viherpesusta. Kuluttaja saa olla koko ajan tuntosarvet kohollaan ja tutkia, mitä viherväittämien taustalla on, löytyykö väitteiden tueksi merkintöjä, tai onko jokin verkkosivu, josta saa tietoa siitä, mihin kyseiset väitteet perustuvat. Jos tällaisia tunnusmerkkejä, tieteellistä tutkimusta tai muita perusteita väittämille ei löydy, kannattaa olla hereillä ja etsiä vaikkapa lisätietoa. Tietyt vastuullisuuteen viittaavat sanat voivat itse asiassa viestiä viherpesusta. (Ympäristömerkintä Suomi Oy. Luettu 6.11.2022)

Viherpesua voi havaita esimerkiksi siitä, että yksittäisessä tuotteessa on saatettu käyttää hieman ekologisempaa materiaalia, mutta sitten taas kyseisen yrityksen toimintamalli ei muuten edistä vastuullista toimintaa ekologisuuden kannalta. Kuluttajana tiedämme, että vihreän kuvan tuotteesta voi luoda jonkin laisella pakkauksella, tarralla, tai värivalinnoilla tuotteessa. (Tienari, Meriläinen. 2021)

 

 

 

kuva 2, pixabay

Vastuullisena globaalissa yhteiskunnassa

 

Kun mietimme ympäristön näkökulmasta, vastuullisen yrityksen tärkein tunnusmerkki on, että se huomioi suorat ja epäsuorat ympäristövaikutuksensa ja pyrkii edistämään toimintaansa siten, että pyrkii kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Näin voi toimia esimerkiksi hyödyntämällä luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Vesien, ilman ja maaperän suojelemista ja tottakai ilmastonmuutoksen torjumista. Tulee myöskin muistaa koko tuotteen elinkaaren ympäristöllisten vaikutusten minimointia.

Kuluttajaliitolta ja Ympäristömerkinnältä saadaan selvät ohjeet kuluttajalle:

  1. Tutustu viherväittämän perusteluihin.
  2. Ota yhteyttä yritykseen, sekä vaadi perusteluita.
  3. Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita.

 

Uudenlaiset käsitykset vastuullisuudesta kohtaavat maailman, jossa talous on hivuttautunut kaiken toiminnan ytimeen. Nykyisin vallalla oleva taloutta ja kilpailua korostava yhteiskuntamalli kiteytyy kuitenkin kasvuun. (Tienari, Meriläinen. 2021)

Ajatus ja puhe talouskasvun välttämättömyydestä on jo pitkään ollut länsimaisten yhteiskuntien kehityksen perusta, niin kuin aiemmissakin esseissäni olen tuonut ilmi. Maailman luonnon ja elinympäristöjen tilan heikentyminen sekä ekologinen jälleenrakennus haastavat kuitenkin meitä kaikkia pohtimaan suhdettamme kulutukseen ja kasvuun. Monet kyseenalaistavat oletuksen talouskasvun ensisijaisuudesta yhteiskuntien kehityksessä. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen kaltaisissa länsimaissa laajojen ihmisjoukkojen uskoa talouskasvun välttämättömyyteen on vaikea horjuttaa.

Olen itse pallotellut ympäristöön ja siihen liittyvien haittavaikutuksien lopputulemaa. Olen näet itse kiinnostunut paljon jälleenmyymisestä ja jälleenmyyntiin liittyvien kansainvälisten yhteistyökumppanien hyödyntämisestä. Tuotteiden rahtilaivoilla kuljettaminen ei kuitenkaan kovin ekologista ole, joten olen ottanut asiakseni perehtyä hyvin tarkasti yhteistyökumppanieni tavarantuotantoon, ja siihen, että se on mahdollisimman ekologista ja kulkee käsikädessä omien arvojeni kanssa. Uskoisin, että suurin osa epäekologisista tavaran jälleenmyyjistä kuitenkin joutuu turvautumaan aluksi näihin ratkaisuihin siksi, että kotimaisesti ja ekologisesti tuotettuja tuotteita on yrityksen alkuvaiheessa erittäin vaikea saada itselleen pienellä alkupääomalla tuottavaksi.

 

 

Kuva 3, pixabay

Proakatemian näkökulma

 

Kirjassani ”Johtaminen Ja Globaali Talous” otettiin vastuullisuuden näkökulmaa ja luin osiota hyvinkin Proakatemian näkökulmasta.

Bisneskoulut ovat olleet keskeisessä asemassa tietynlaisten vastuullisuutta koskevien käsitysten ja käytäntöjen institutionalisoitumisessa (Ghoshal, 2005).

Lainsäädäntöön perustuva kanta siitä, että osakeyhtiö on ensisijaisesti vastuussa osakkeenomistajilleen voi pitää sisällään oletuksen siitä, että sen ainoa tehtävä on tuottaa lain määrittelemissä puitteissa omistajilleen niin paljon voittoa kuin mahdollista. Vaikka Proakatemialla suositellaan osuuskunnan perustamista suurimmaksi osaksi, on kuitenkin tilanne ja sen realiteetit tunnistettava myös vastuullisuuden osalta. Vaikka tällainen yksioikoisuus voi vaikuttaa arveluttavalta, se on ollut yleisesti lähtökohtana bisneskoulutukselle globaalin talouden oloissa. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen että vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota Proakatemialla ja jokainen koulua käyvä opiskelija ymmärtää ainakin pääperiaatteet sen noudattamisesta.

Kirjani osiossa tuli myös ilmi, että bisneskouluissa näyttää vuosien varrella unohtuneen se, että voiton tavoittelu ja sen maksimointi ovat eri asioita. Yrityksissä on monia liiketoimintaan liittyviä tavoitteita, jotka eivät ole ensisijaisesti rahallisia, kuten tuotteiden ja palvelujen laatu tai asiakkaiden tyytyväisyys. Proakatemialla yritystoiminnassa isona osana on myöskin oppimisen näkökulma, mihin osuuskunta muoto onkin erittäin toimiva. Voiton tavoittelun ja maksimoinnin kysymyksissä myös aikajänne on tärkeä. Millä perusteilla opiskelijat ja tiimiläiset päättävät, milloin riittävä tuotto pääomalle on saavutettava?

Poliittisen taloustieteen uranuurtaja ja markkinatalouden teoreetikko Adam Smith (1723–1790) puhui voiton tavoittelun puolesta. Mahdollisuus tavoitella voittoa motivoi Smithin mukaan omistajia myös yhteiskunnan kannalta hyödyllisiin toimenpiteisiin, ja markkinatalous oli hänen mielestään siksi lähtökohtaisesti vastuullinen järjestelmä. Voittojen maksimointia hän ei korostanut (Northrop, 2013).

Bisneskoulut näyttävät kuitenkin tehneen ajatuksellisen ja toiminnallisen siirtymän voiton tavoittelusta sen maksimointiin (vrt. Alajoutsijärvi, Juusola ja Siltaoja, 2014).

Kun maailma ympärillä muuttuu, bisneskoulujen on kyettävä vastaamaan niiden vastuullisen liiketoiminnan koulutusta ja tutkimusta koskevaan kritiikkiin. Niiden on muutettava toimintaansa ohjaavia käsityksiä ja käytäntöjä aivan niin kuin yritysten ja pitkäaikaisten toimijoiden on tehtävä maailman muuttuessa. Suomessa on kuitenkin koulutus niin laadukasta, että yrittäjyyteen ja tiimijohtamiseen liittyvät tutkinto-ohjelmat ja eri yrittäjyyskurssit painottavat vastuullisuutta ja maailman kehittymistä vihreämpään suuntaan.

Uskon että myös Proakatemialla on suuri vastuu omalla opetustyylillään siihen, millaisia elämänkatsomus tietotaitoja opiskelijat hallitsevat koulun päätyttyä ja millaisia arvoja he noudattavat. Omaa kuvaa maailmasta ja bisneksestä, on kuitenkin aika vaikea muuttaa enää jälkikäteen, jos se on vääristynyt tai yhteiskunnallisesti epäkorrekti. Olen itse kuitenkin havainnut hyviä peliliikkeitä omassa tutkinto-ohjelmassani kouluni opettajien ja yhteisön tuesta kehittää kestävää ja vastuullista yritystoimintaa. Elämme muuttuvassa maailmassa, jonka tarkoituksena on pyrkiä tekemään kestävää yritystoimintaa globaalisesti, niin vastuullisesti, kuin rehellisesti. Uskon ja toivon tämän esseen lukijoiden, sekä kanssa opiskelijoideni ajattelevan samalla tavalla, sillä harhaan johdettu markkinointi ja omakuva/brändi yrityksestä pitkässä juoksussa osuu vain omaan nilkkaan.

 

 

Lähteet:

Tienari, J, Meriläinen, S. Johtaminen Ja Globaali Talous, 2021, Alma Talent Oy

Ympäristömerkintä Suomi Oy, 14.10.2021 Viherpesua vai ympäristövastuuta?. (viitattu 6.11.2022). Saatavissa: https://joutsenmerkki.fi/viherpesua-vai-ymparistovastuuta/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close