Me (Kia Oilinki ja Moona Annala) tehdään täällä Teneriffalla 10 viikon harjoittelu (5vk + 5vk systeemillä eli vaihdetaan puolivälissä päikseen sairaaloita). Ensimmäiset 3 viikkoa harjoittelua espanjalaisessa sairaalassa on jo takana! Mä (Kia) oon ollut nämä ensimmäiset viikot trauma ja kuntoutus osastolla kahden eri miesfysioterapeutin kanssa. Tällä kolmannella viikolla tosin tuli sairasloma päiviä, jonkin pienen flunssan iskiessä. Sähköterapiaa (TENS), ultraääntä ja punavalolamppuja ja lähi-infrapuna laitteita tuntuu käytettävän tosi paljon ainakin tuolla. Eli huomattavasti enemmän mitä Suomessa oon harjoittelussa nähnyt (ehkä kaksi kertaa suomessa käyttänyt ultraääntä, infrapuna tuttu käsite infrapunasaunana ja Tensistä lähinnä kuullut harjoitteluissa ollessa). Toki voi olla, että mun harjoittelupaikoissa nää ei vaan oo ollut paljoa käytössä. Täällä nuo tuntuu olevan ihan vakio-osa tosi usean fysioterapiaa etenkin kivunlievityksenä, lämmityksenä ja rentoutuksena.

Osalla asiakkaista fysikaaliset keinot ovat laajassa käytössä ja hoitokerta voi toteutua seuraavasti esimerkiksi olkapään ja niskahartiaseudun alueelle: ensin ultraääntä, sitten hierontaa rasvalla, jonka jälkeen TENS päälle ja sitten mobilisointia aktiivisesti tai passiivisesti. Tämä tuntuu olevan aika tuttu kaava, joidenkin asiakkaiden kohdalla. Vaikka tuntuu, että on käytetty todella paljon fysikaalisia keinoja, niin tietenkin tehdään myös muuta. Joillain asiakkailla toki hoitokerta on aivan erilainen ja se sisältää esimerkiksi reiden ojennusharjoituksia laitteessa, TENS mukana vahvistamassa. Sitten vastustettuja lihasharjoitteita ala- sekä yläraajoille, jotta asiakas vahvistuisi ja lopuksi vielä kävelyharjoituksia ramppia pitkin, jossa on toisella puolella kalteva ramppi ja toisella muutama porras. Lisäksi vielä muutamia venytyksiä. Joillakin asiakkailla hoitokerta koostuu monipuolisista kävelyharjoitteista, sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoitteista. Tuolla sairaalassa missä olen harjoittelussa, on iso kuntosali, johon asiakkaat tulevat fysioterapiaan. Tilassa on erilaisia kävelyharjoitevälineitä, kuten lattialla olevat ns. tikkaat, puolat, sekä edellä kuvattu ramppi. Hoitopöytiä, fysikaalisia hoitolaitteita, pari suspensiohäkkiä sekä yksityisempiä hoitohuoneita, joissa on suljettava ovi. Lisäksi on puolapuita, tasapainovälineitä, peilejä ja muita pienvälineitä harjoitteluun. Tila tukee vahvasti niin fysioterapeuttien kuin asiakkaidenkin yhteisöllisyyttä.

Käyntiä varten on usein varattu 30 minuuttia, mutta asiakkaasta riippuen ne usein vievät kauemmin, niin että asiakas harjoittelee osittain itsenäisesti seuraavan jo saapuessa. Toki näissä tilanteissa hyödynnetään myös mahdollisia opiskelijoita. Käytössä on lisäksi kutsusysteemi, eli tullessa sairaalaan asiakas ottaa ns. vuoronumerolapun ja istuu tiettyyn aulaan odottamaan. Fysioterapeutti näkee tietokoneelta, jos asiakas on saapunut ja voi koneelta nappia painamalla kutsua asiakkaan sisään kuntosalille. Tällöin odotustilassa kuuluu kutsuääni ja television näytölle ilmestyy vuoronumero sekä ovi, josta kulkea. Yhtenä päivänä yritin laskea kuinka monta ihmistä oli samaan aikaan salilla ja pääsin noin 25-30 asti laskelmissani. Kuntosali on siis todella iso tila, johon mahtuu paljon asiakkaita ja fysioterapeutteja saman aikaisesti. Lisäksi kuntosalilla työskentelee erillinen siisteydestä ja hygienista vastaava tiimi, jotka jokaisen asiakkaan jälkeen desinfioivat käytetyt välineet sekä hoitopöydän ja vaihtavat puhtaan lakanan hoitopöydälle.

Koronan takia peruutuksia on jonkin verran ja joissain tapauksissa ihmiset ei ole kuulemma tulleet huonon sään vuoksi. Suomi, suomalaisuus ja mun espanjan kielen taidot on iso puheenaihe ainakin vielä. Ihmetystä herättää se, että suomessa voi olla jopa -20 astetta (pahemmasta en viitsinyt edes mainita). Muut harjoittelussa pitää pitkähihaisia ja fleecejä (jopa useita kerroksia), ja itse tarkenee t-paidassa, myös tää herättää paljon ihmetystä. Eräs työntekijä on jopa untuvatakki päällä sisällä, että tarkenee. Näille tää on luonnollisesti talviaikaa ja ulkolämpötilat 10-15 astetta ei oo näille lämpimiä (ei ne mullekkaan oo, mutta suomeen verrattuna täällä on ihan mukava perus syys- tai alkukevään lämpötila.

Espanjan kielen kanssa oon aika usein ihan solmussa, kun sanat meinaa löytyä ennemmin jopa ruotsin kielestä. Hassua keskustellessa on, miten paljon ymmärtää fysioterapeutin selättävän fysioterapiasta, mutta jonkun kysyessä yksinkertaisen kysymyksen esimerkiksi ”kuinka kauan olet ollut täällä” menee ihan solmuun, eikä ymmärrä kysymystä. Se on varmaan noi kysymykset, kun täällä osa kysymyksistä muotoillaan ilman varsinaista kysymyssanaa nostamalla ääntä lauseen loppua kohden merkkinä kysymyslauseesta. Kaikesta on kuitenkin selvitty, onneksi on apuna google kääntäjä, vihkoon piirtäminen ja rakas englannin kieli.

Sitten vähän teoriatietoa edellä mainituista hoitokeinoista.

TENS – transkutaaninen elektrohermostimulaatio

• voidaan käyttää niin akuutin kuin kroonisen kivun hoitoon

• TENS indikaatiot:

• Akuutit (esim. leikkauksen jälkeen, synnytyskivut ja fyysiset traumat, kuten murtumat) ja krooniset kiputilat (esim. alaselkäkipu, niveltulehdus, lihasluustokipu, neuropaattinen kipu esim. amputaation jälkeen). Lisäksi sitä voidaan käyttää esimerkiksi inkontinenssin hoidossa, haavan parantumiseen, verenkierron lisäykseen ja neurologisiin sairauksiin.

• Kontraindikaatiot:

• Tens:n käyttöä ei suositella sydänsairaalle tai tahdistimen omaavalle, epilepsiaa sairastavalle, diagnosoimattomaan kipuun tai jos asiakas on raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Lisäksi ihotulehdus, avoin haava ja voimakas ihottuma sekä alueen tunnottomuus esteävät TENS-hoidon.

• (Karinen, M. & Korhonen, M.)

• Vaikutusmekanismi: sähkösykäykset ihon läpi hermoihin, auttaa kehoa estämään kipuimpulsien pääsyn aivoihin, jolloin elimistö saa paremman mahdollisuuden tuottaa omia kipulääkkeitä, endorfiineja ja muita neuropeptidejä

• porttikontrolliteoria – paksujen sensoristen säikeiden stimulaatio vähentää ohuiden kipua välittävien säikäiden kautta tulevaa aktivaatiota selkäytimen tasolla (Haanpää, M.)

• endorfiiniteoria – tiettyjä kudosalueita käsittelemällä voidaan vapauttaa aivosta ja selkäytimestä kipua sääteleviä ja lievittäviä välittäjäaineita, kuten endorfiinia (Vartiainen, J.)

• Hoidon vaikutukset:
  • Lämpötilamuutokset
  • Kivun lievitys
  • Väsymys/ylipirteys (vain n. 1% ylipirteys)
  • Suorituskyvyn lisääntyminen
  • Kuumotus, migreenikohtaus
  • Kutina
  • Ihon ärtyminen, palovammat
• TENS – laitteen avulla voidaan säätää sen lähettämien elektronisten impulssien intensiteettiä mA, taajuutta (Hz), pituutta (mS) sekä muotoa (epäsymmetrinen/bopolaarinen)
  • Intensiteetti – kuinka voimakas
  • Taajuus – kuinka monta pulssia sekunnissa
  • Pituus – kuinka monta mikrosekuntia yksi pulssi kestää
• Laitteeseen liitetään johdoilla elektrodit. Voidaan käyttää yhtä tai kahta kanavaa. Yhtä kanavaa kohden on kaksi elektrodia. Asettaessa elektrodit iholle, niiden väliin tulee jättää vähintään 1 cm rako. (TENS-käyttöohje.) Omronin ohjeen mukaan 2,5 vm väli tulisi olla. (Omron.)

• Kun TENS on ollut pidempään päällä, asiakas ei välttämättä enää tunne ärsytystä, jolloin intensiteettiä tulee nostaa haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi.

• (Fysioline DigiTENS HOITOLAITE käyttöohjeet.)

Uutta mulle TENS:ssä oli, kun harjoittelussa sitä käytettiin lihasharjoittelun tukena. Asiakas teki reiden ojennusta laitteessa ja hänelle asennettiin kaksi TENS-laitetta, yksi molempaan reiteen. Kummastakin laitteesta kaksi kanavaisena, jolloin elektrodit laitettiin toinen kanava etureiden etuosan sisäreunalle toinen elektrodi proksimaalisesti ja toinen distaalisesti. Toinen kanava taas laitettiin samoin, mutta reiden etuosan lateraalireunaan. Intensiteetti asetettiin niin korkealle, että reisilihas supisteli. Ohjelmana käytettiin valmis ohjelmaan, jolla impulsseja tulee 10 sekunnin välein. Harjoituksen tavoitteena oli kasvattaa asiakkaan lihasvoimaa, joten hän teki 6 toiston sarjoja 3-5 kappaletta.

Mun harjoittelupaikassa ainakin niillä asiakkailla ketä oon nähnyt, on kaikilla omat elektrodit käytössään. Joko fysioterapeutti säilyttää niitä tai asiakas tuo mukanaan, mutta elektrodit on henkilökohtaiset. Tuolla on käytössä itsekiinnittyvät elektrodit, joissa on geeliä itsessään ja ne asetetaan käytön jälkeen takaisin muovialustalle ja sitten muovipussiin.

Ultraääni

• ultraääni hoitokeinona on syvälämpöhoito, jonka avulla lämpö saadaan syvemmälle kuin esimerkiksi lämpöpakkauksilla.

• ääniaalto on värähtelevä paineaalto

• ultraäänilaitteen päässä oleva kide värähtelee sähkön avulla, värähtelyn taajuus on liian suuri ihmiskorvalla kuultavaksi

• laitteen toiminnan voi testata laittamalla esimerkiksi hyvin nestemäistä (ei geelistä) desinfiointiainetta laitteen ihoa vasten menevälle pinnalle (äänipää), jotta näkee ”värähteleekö” aine. Nestemäisessä aineessa värähtelyn voi nähdä. (Espanjalainen fysioterapeutti.)

• Indikaatioita: Ultraääntä voi esimerkiksi käyttää artsoosiin, bursiittiin, epikondyliittiin, nyrjähdyksiin, venähdyksiin, hartia- ja olkaseudun kiputiloihin, reumaattisiin kipuihin, neuralgioihin, kivuliaisiin arpiin sekä amputaatiotyngän aavekipuihin. Toki myös moniin muihin.

• Kontraindikaatioita on esimerkiksi sydämen tahdistin, akuutti tulehdus, ihomuutokset, kuume, osteoporoosi, pahanlaatuiset kasvaimet, raskas, tunnottumuus sekä jotkin lääkitykset

• • Vaikutus: kudoslämpötila nousee:
    • verenkierto vilkastuu
    • kollageenisäikäiden joustavuus lisääntyy jänteissä ja nivelpussien seinämissä
    • kipukynnys nousee
    • lihaskouristukset laukeavat
    • ääreishermojen johtonopeus nopeutuu tai hermon toiminta salpautuu annostukseesta riippuen
    • solukalvojen läpäisevyys muuttuu, aineiden kulkeutuminen niiden läpi helpottuu ja nopeutuu

• Aallon taajuus

• • • 1 MHz – syvät vammat, kuten lihakset, jänteet
    • 3 MHz – pinnallisempiin vammoihin

• Intensiteetti

• • • W / Cm2

• Pulssin tyyppi:

• • pulsoiva: akuuteille vammoissa, joissa ei haluta tuottaa lämpöä
    • tulehdus vähenee,
  • jatkuva: krooniselle, joissa halutaan lämpöä
    • lisää verenkiertoa ja parantaa kudosten ravinnehuoltoa
    • histamiinia vapautuu, sympaattinen hermotoiminta vaimentuu, veren viskositeetti pienenee ja lihaskouristus laukeaa
• Käyttösykli:
  • 1:2 (50%) – subakuutti faasi
  • 1:5 (20%) – akuutti vaihe, kudoksen korjaus
• Ultraääntä voidaan käyttää myös vedenalla

• käytetään väliainetta, kuten vettä, geeliä

• äänipäätä tulee liikuttaa

• (Mannisenmäki, L.)

Punavalo ja lähi-infrapuna

Punaisen valon aallon pituus on 600-700 nm ja lähi-infrapunan 700-1000 nm. Myös näillä aallonpituuksilla on fysiologisia vaikutuksia. 600-1100 nm aallonpituudet läpäisevät ihon kerroksia paremmin kuin lyhytaaltoisempi näkyvä valo tai pitempiaaltoinen infrapuna. Soluissa valo aktivoi nykytiedon mukaan mitokondrion hengitysentsyymiä nimeltä sytokromioksidaasi, joka saa solun energia-aineenvaihdunnan tehostumaan. (Heiskanen, V & Partonen, T.) Tällöin esimerkiksi ATP:tä muodostuu nopeammin, jolloin solu saa enemmän ravintoa ja alkaa toimimaan tehokkaammin. Lähi-infrapunan on todettu myös kiihdyttävän ihon verenkiertoa, jolloin kuona-aineet poistuvat nopeammin. (Partonen, T.)

Aiheesta on tehty paljon tutkimuksia sisältäen ihmis- sekä eläinkokeita. Näistä on tietoa ja linkkejä ”Valtsun terveysblogi”:ssa, mikäli joku haluaa lukea lisää!

Eräässä uudessa opinnäytetyössä (Huittinen, J. & Keitaanniemi, T.) puhutaan fotobiomodulaatiosta, josta kerrotaan näin “Fotobiomodulaatio (eng. photobiomodulation ”PBM”), joka esiintyy myös muilla termeillä kuten matalateholaserhoito (eng. low-level laser therapy ”LLLT”), käsittää valon terapeuttisen käytön aallonpituuksilla 400 – 1100 nanometriä. Fotobiomoduaatiossa on perinteisesti käytetty puna- ja lähi- infrapunavaloja, joiden aallonpituudet esiintyvät 600 – 1100 nanometrin välillä. Fotobiomodulaation on osoitettu vähentävän tulehdusta sekä lievittävän kipua. Vaikuttavuus on riippuvainen käytetyistä parametreista.” Fotobiomodulaation indikaatioita on esimerkiksi: kipu, tendinopatiat, hermovauriot, nivelrikko sekä haavat. Kontraindikaatioita on historia pahalaatuisesta karsinoomasta, kaulan alueen hypertyreoosista, epilepsiasta sekä vatsan alue raskauden aikana.

Myös heidän opinnäytetyössä esitellään useita tutkimuksia aiheiseen liittyen.

Harjoittelussa punavalon käyttöä on perusteltu lähinnä lämmittävänä ja rentouttavana keinona.

Lähteet: 

Haanpää, M. Neuropaattisen kivun hoito-opas. 18.6.2017. Luettu 11.2.2022. https://www.kaypahoito.fi/nix00086

Heiskanen, V. Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa. 2018. Valtsun terveysblogi. Luettu 12.2.2022.

http://valtsuhealth.blogspot.com/2016/05/kirjoitukseni-erikoislaakari-lehdessa.html

Heiskanen, V. & Partonen, T. Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa. Erikoislääkäri 2/2016. Luettu 12.2.2022. https://drive.google.com/file/d/0B1ming8_i64HZE1PWW1SdEM4ekE/view?resourcekey=0-KT8EfbryeLfYsaV5MO1XMA

Kauhala, A. Tulevaisuudessa punavalolla voidaan ehkä hoitaa lihas- ja nivelkipuja, kaljuuntumista ja jopa kilpirauhasvaivoja. Nyt laitteita voi jo hankkia kotiinkin. Onko valohoito kaiken hehkutuksen arvoinen? 16.6.2020. Terve.fi. Luettu 12.2.2022. https://www.terve.fi/artikkelit/punavalo

Karinen, M. & Korhonen, M. 2015. Elektroterapian opas. Opinnäytetyö. Fysioterapian tutkinto-ohjelma. Oulun Ammattikorkeakoulu. Luettu 13.2.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/103117/Karinen_Miia_Korhonen_Maarit.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mannisenmäki, L. 2020. Ultraääniterapia. Luentodiat. Luettu 12.2.2022.

Huittinen, J. & Keitaanniemi, T. 2021. Fotobiomodulaation käyttö tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen hoidossa. Opinnäytetyö. Fysioterapeuttikoulutus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Luettu 13.2.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/501451/Huittinen_Jonna_Keitaanniemi_Tuomas.pdf.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Omron. Miten OMRON TENS kivunlievittijää käytetään. 1/2020. Luettu 12.2.2022. https://www.omron-healthcare.fi/fi/terveys-ja-elintavat/kivunhoito/kivunhoito/how-to-use-omron-tens-machines.html

Vartiainen, J. 2015. Kiinalaisen Tuina-hierontaterapian kahdeksan hoitokerran vaikutus polven nivelrikkoa sairastavan nivelliikkuvuuteen, koettuun kipuun ja koettuun toimintakykyyn. Opinnäytetyö. Fysioterapeutti AMK. Lapin AMK. Luettu 11.2.2022.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98812/Vartiainen_Jarmo.pdf?sequence=1&isAllowed=y