Tampere
19 Mar, Tuesday
-10° C

Proakatemian esseepankki

Fysiikkavalmennuksen vallankumousta luomassa



Kirjoittanut: Iina Pirhonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ammattitaitoiseen fysiikkavalmennukseen panostaminen on suomessa vähäistä, vaikka sen merkityksestä ja tarpeellisuudesta on noussut pinnalle keskustelua jatkuvasti viime vuosina. Etenkin nuorten urheilijoiden parissa tarve osaavalle fysiikkavalmennukselle on kasvanut huomattavasti, mutta ongelman vähättelyä jatketaan silti edelleen. Tosiasia on kuitenkin se, että nuorten urheilijoiden rasitusmurtumat erityisesti lannerangan ja alaraajojen alueella ovat viikoittainen näky urheilulääkärien vastaanotoilla.

 

Mistä tämä rasitusvammojen yleistyminen sitten johtuu ja miksi ne ovat nimenomaan viime vuosien aikana lisääntyneet merkittävästi? Uskon, etten ole väärässä, kun väitän etteivät nuoret ole fyysisesti yhtä aktiivisia kuin ennen. Nykynuorten elämäntyyli on melko passiivinen. Kouluun ja treeneihin mennään vanhempien kyydillä tai julkisia kulkuneuvoja käyttämällä. Kavereiden kanssa hengataan ostareilla tai kotona, mutta missä ikinä ollaankaan, aikaa vietetään istuen ja elektroniikan äärellä. Harrastukset ovat suurimmilta osin ainut rako päivässä, jonka aikana nuori haastaa hengitys ja verenkiertoelimistöään ja pistää lihakset töihin. Tämänkaltainen passiivisuus aiheuttaa sen, ettei pohjalla oleva peruskunto ole riittävä tuki haastavalle ja rankalle lajikohtaiselle harjoittelulle. Huono pohjakunto ja passiiviset elämäntavat eivät kuitenkaan yksinään ole syy lisääntyneille rasitusvammoille. Nuorten urheilijoiden valmennustiimi koostuu yleensä vapaaehtoisista ja vanhemmista, joilla ei ole alan koulutusta eikä syvempää ymmärrystä harjoittelun kokonaisvaltaisuudesta. Lajivaatimukset saatetaan tuntea varsin hyvin, mutta harjoittelussa ei muisteta ottaa huomioon lepoa, palautumista ja huoltavia harjoitteita. Kun huono pohjakunto ja puutteellinen valmennusosaaminen yhdistetään, syntyy lopputuloksena mm.  lihasepätasapainoa, rasitustiloja, suorituskyvyn heikentymistä ja loukkaantumisia

 

Minulle on tämän syksyn aikana tarjoutunut mahdollisuus toteuttaa omaa intohimoani. Olen saanut olla kehittämässä nuorten jalkapalloilijoiden fysiikkavalmennusta ja päässyt näkemään toteutuksen tuottamia tuloksia. On ollut ilo huomata miten paljon vanhemmat ovat olleet valmiita panostamaan harjoittelun laatuun ja maksamaan asiantuntemuksesta, jota me fysioterapeuttiopiskelijat olemme heidän lastensa harrastukseen tuottaneet. En vähättele lainkaan, kun sanon valmennustiimimme astuneen kuvioihin viimetipassa. Joukkue, jota olemme kerran viikossa valmentaneet viimeisen 3 kuukauden ajan koostuu noin kahdestakymmenestä 13 vuotiaasta pojasta. Heillä kaikilla on ollut enemmän tai vähemmän ongelmia joko liikkuvuuden, kehonhallinnan, koordinaation, lihasepätasapainon tai jo syntyneiden vammojen kanssa. Ilman fysiikkavalmennusta osa heistä olisi jo joutunut lopettamaan kauden kesken.

 

Fysiikkavalmennus on suomessa vielä lapsen kengissä, mutta tämänkaltaisten yhteistöiden ansiosta tieto ja ymmärrys kasvavat sekä seuroissa, että vanhempien keskuudessa. Toivon että olemme omalla toiminnallamme sysänneet alkuun jotain merkittävää. Oma tavoitteeni on kehittää ammattitaitoisen fysiikkavalmennuksen roolia ja merkitystä suomessa. Kuka tietää, ehkä jatkossa jokaisessa urheiluseurassa panostetaan osaavaan valmennustiimiin? Se on unelma, joka ansaitsee olla tavoittelemisen arvoinen. Jokaisen nuoren tulisi saada harrastaa turvallisesti ja heille tulisi taata ympäristö, jossa heillä on mahdollisuus kehittää itseään yli omien odotustensa.

 

 

Teksti julkaistu:LinkedIn Iina Pirhonen

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close