Soluessee Aune Lampinen & Jenna Tirkkonen

Flow-tila ja sen elementit 

Flow 

Flow (virtauskokemus) on tila, jonka Mihaly Csikszentmihalyin on nimennyt yli 50 vuotta sitten. Csikszentmihalyin mukaan flowssa on tavoitteiden kanssa tasapainossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio. Flow-tilassa kaikki psyykkinen energia käytetään vain ja ainoastaan omien tavoitteiden saavuttamiseen. Kun ihminen pääsee flow-tilaan, hän paneutuu tavoitteeseensa niin paljon, että sulkee kaiken muun ulos tietoisuudestaan. Flow-kokemuksen syntyessä ihmisen kokema haaste ja hänen omat taitonsa ovat sopivassa tasapainossa. Useimmiten flow-tilaan liittyy tavoite, jota saavuttaessa toiminnan haaste kasvaa ja ihmisen on mahdollisuus kehittyä. Flow–tilaan on hankala päästä, mikäli taidot ja haaste eivät ole sopivassa tasapainossa, eikä ihminen pääse kehittymään. Flow–tilassa ihminen menettää ajantajun ja haluaa päästä tavoitteeseensa mahdollisimman pian. On myös tutkittu ihmisten olevan onnellisempia kokiessaan flow-ilmiön. Samalla aivojen dopamiinirata aktivoituu. Flow–tilaa voidaan kuvailla tilanteeksi, jossa ihminen ymmärtää jonkin asian, ja pääsee eteenpäin kehityksessä jolloin asia tuntuu hetken aikaa helpolta. Flow–tilan löytämistä helpottaa oma oppimisen halu sekä uteliaisuus uusia asioita kohtaan. Flow tilan voi kokea kuka vaan ja se voi myöskin olla koukuttava tunne. Omien tunteiden käsittely työskentelyn ohessa on tärkeä elementti flow-tilaan pääsemisen kannalta. On tärkeä osata tiedostaa omat tunteet ja osata hallita niitä. Kun omat tunteet osataan käsitellä, osataan myös kokea empatiaa ja tuntea muiden tunteet. Tämä auttaa motivoitumisessa ja vuorovaikutustaidoissa. Kun omat tunnelukot on selvitetty, työn laatu paranee. 

Omat kokemuksemme flow–tilasta 

Omana kokemuksena voimme kertoa, että olemme molemmat kokeneet flow–tilan monta kertaa. Parhaiten Aune muistaa kokemuksen urheilun kautta, kun harjoittelu on sujunut mutkitta ja aika kuluu eteenpäin. Lisäksi olemme kokeneet flow-tilan mm. kirjaa lukiessa sekä matematiikkaa laskiessa. Flow–tila todellakin on koukuttava ja esimerkiksi silloin, kun harjoittelu ei ole sujunut, toivoo pääsevänsä takaisin virtaustilaan. Olemme huomanneet myös oman kehittymisenhalun olevan suuri tekijä flow-tilan kokemiseen. Muutamaan vuoteen emme kumpikaan kuitenkaan ole kokeneet flow-tilaa moneen kertaan. Varmasti yksi suuri tekijä on se, että on kova halu oppia ja kokea uutta monella osa-alueella jolloin keskittyminen ja kehityksen halu vain yhteen asiaan on hukassa. Toinen tekijä on puhelin ja sosiaalinen media, joka on usein läsnä tekemisissä. Se keskeyttää usein mielenkiintoisetkin asiat, joita olemme tekemässä, jolloin flow-tilaan pääsemisestä tulee entistäkin hankalampaa. 

Unelmat ja flow–tila 

Omat unelmat ovat yhteydessä flow–tilaan. Kun unelmien saavuttamiseen on tarpeeksi haastava matka, on flow–tila mahdollista saavuttaa. Lisäksi unelmien tulee olla selkeytettyjä itselle, jotta omien valintojen tekeminen on helpompaa. Mitkä tukevat sinun kestounelmaasi? Toni Lehtimäki käytti pajassaan esimerkkiä unelmaa tukevasta toiminnasta, esimerkiksi jääkaapin ovessa kuva unelmasta (kestävä kunto). Kun kuva ja vaikkapa sohvan vieressä odottavat lenkkitossut muistuttavat sinua unelmasta, saatat seuraavan iltana pukea lenkkarit jalkaan sen sijasta, että istuisit sohvalle katsomaan televisiota.  

Tavoite ja elementit 

Useimmat ihmiset tykkäävät asettaa tavoitteita eri elämän osa-alueille. Flow-tila ohjaa ja auttaa ihmisiä pääsemään omiin tavoitteisiinsa nopeammin, kevyemmin ja helpommin. Kun olemme asettaneet tavoitteen esimerkiksi urallemme, on hyvä tutkia mitkä elementit ovat auttaneet meitä aiemmin pääsemään tavoitteisiin. Näin ollen tavoitteeseen pääsy on helpompaa ja balanssi haasteen ja taitojen välillä on helpompi löytää.  

Flow– tilan tärkeimmät elementit: 

• Kasvu & kehitys  

• Tavoite 

Itselleen tulee asettaa tavoitteita. Tavoitteet voivat olla joko pienempiä matkan varrella tai päätavoitteita. Tavoitteiden asettamisen kanssa tulee olla tarkka, sillä tavoitteen tulee olla sellainen, johon pääset juuri ja juuri. Kun tavoitteiseen pääsy on haastavaa ja kehityt samalla, on helpompi päästä flow–tilaan. Tavoitteiden asettamisen kanssa pitää myös miettiä, viekö oma käyttäytymisesi lähemmäs vai kauemmas sinua tavoitteestasi. 

• Autonomia 

Autonomia eli itseohjautuvuus, on yksi flow–tilan tärkeimmistä elementeistä. Itseohjautuvuuden tunne on tärkeä motivaatiotekijä, joka kasvattaa merkityksellisyyden tunnetta. Jos ihminen on pakotettu työtehtävään, josta hän ei pidä tai koe saavansa hyötyä, on hänen lähes mahdotonta päästä flow–tilaan. Mikäli työntekijä ei saa itse päättää työtehtäväänsä on tärkeää, että työnjohto seuraa työntekijän kehitystä ja tietää hänen vahvuutensa. Näin työntekijän on helpompi päästä flow–tilaan ollessaan sopivalla ALUEELLA sille. Osa burnouteista johtuu siitä, ettei henkilö koe tekevänsä itsellensä merkityksellistä työtä. Siispä on tärkeää, että ihminen saa itse vaikuttaa tekemisiinsä ja tämän kautta pääsee flow–tilaan siinä, mitä ikinä tekeekään. 

• Vahvuudet 

Vahvuuksia on helppo hyödyntää flow–tilaan pääsyssä. Kun olet tietoinen tekijöistä, jotka ovat johtaneet aiempaan menestykseen, on helpompi kokea onnistumisia uudelleen. Tekijöitä kutsutaan vahvuuksiksi. Omista onnistumisista pitää muistaa olla onnellinen! Vahvuudet liitetään myös tavoitteeseen pääsyyn. 

Tavoite 

Π

Elementit 

(tekijät, jotka ovat johtaneet 

aiempaan onnistumiseen) 

Π

Tavoitteen asettaminen 

• Palautuminen 

Tärkeää flow–tilan kannalta on myöskin palautuminen. Esimerkiksi hengitysharjoitteiden tekeminen, jotta pää tyhjentyy päivittäisistä asioista, jolloin valmistautuminen tavoitteisiin pääsyyn on helpompaa. Palautuminen on helpompaa työstä, johon olet saanut itse vaikuttaa tai jonka koet merkitykselliseksi. Siksi sanotaankin “tee lisää työtä, niin palaudut”.  

Purjevenemalli 

Palaten palautteeseen, olisi kaikkien hyvä muistaa minkälainen on hyvä palautemalli. On tärkeää että ihminen saa niin positiivista kuin rakentavaakin palautetta kehittyäkseen. On tärkeä muistaa antaa palautetta muille, mutta myös pyytää sitä omasta tekemisestä. Purjevenemalli on hyvä malli palautteen antoon: 

Purje > positiivinen palaute 

Köli > rakentava palaute  

Kun molemmat palautteet ovat tasapainossa, pääsee purjevene eteenpäin, eli kehityt. 

Toiveikkuusteoria 

Toiveikkuusteoria (Hope theory) on Snyder:in suunnittelema teoria, jonka mukaan korkea toiveikkuus on yhteydessä parempiin suorituksiin. Kun suoritukset ovat parempia ja kehittäviä, toiveikkuus kasvaa ja on mahdollista päästä flow–tilaan. Toiveikkuusteoria jakautuu kahteen haaraan: tahdonvoima sekä keinovoima. 

TAHDONVOIMA    

• Sopusuhteessa tahdonvoima sekä tietotaito 
• Realististen tavoitteiden asettaminen 
• Arvot (myös tavoitteet asetetaan näiden mukaan) 
• Mielikuvaharjoittelu (vahvistetaan itseluottamusta, iloitaan niin omista kuin muidenkin onnistumisista, palkitaan itsensä onnistumisista, kiitollisuus) 

KEINOVOIMA 

• Etsitään mahdollisimman monta reittiä kohti tavoitetta 
• Mietitään mitä esteitä reitillä on                
• Mitä strategioita löydämme/voimme käyttää päästäksemme esteistä yli 
• Valitaan paras reitti tavoitteeseen pääsemiseksi 

= TOIVEIKKUUS NOUSEE                                                                                    

Lähteet: 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/flow-tila-syntyy-kun-taidot-ja-tehtavan-haastavuus-ovat-tasapainossa 

https://blogit.metropolia.fi/hyvinvoinnin-muodonmuutos/2017/05/12/positiivista-psykologiaa-lapinlahden-lahteella-toiveikkuus-anonyymi-opiskelija/ 

Toni Lehtimäki – Positiivinen psykologia ja flow tila (Paja)