Proakatemialla lienee alusta asti ollut käytäntö, että pajojen aluksi pidetään niin sanottu fiiliskierros tai check-in ennen varsinaiseen asiasisältöön siirtymistä. Välillä tässä kohtaa ohjeistetaan kertomaan omia odotuksia tulevasta pajasta tai sen aiheesta, mutta usein myös kerrotaan kuulumisia ja päivän fiiliksiä, kuten sana ‘fiiliskierros’ antaakin ymmärtää. Onhan niitäkin kertoja ollut, kun fiiliskierros venähtää tai muuttuu yhteisissä tunteissa vellomiseksi. Mutta minkä takia tämä käytäntö pitää pintansa vuosi toisensa jälkeen ja mikä rooli sillä on tiimioppimisessa?

Lähdin tutustumaan siihen, miten muut ovat aloittaneet pajatyyppisiä tilanteita. Monessa lähteessä toteutustapa on hyvin samankaltainen kuin Proakatemiallakin; jokainen saa kertoa sen hetkiset fiiliksensä ja kertoa millaisessa mielentilassa on tänään saapunut paikalle. Perusteiluna nimettiin muun muassa se, että kun jokainen pääsee ääneen, ihmiset sitoutuvat paremmin käsillä olevaan tilanteeseen. Toinen selitys mallin toimivuudesta oli se, että saa mielen päällä olevat asiat jaettua, jolloin ne eivät painaisi mielessä yhteisen hetken aikana. Muutamat kuitenkin hyödynsivät myös esimerkiksi herätteleviä kysymyksiä sekä erilaisia visuaalisen työskentelyn keinoja, kuten fiiliskuvien valitsemista.

No millainen sen aloituksen sitten pitäisi olla? Piritta Kantojärven mukaan hyvä työpajan tai kokouksen aloituksessa kannattaa olla kolme osaa: tutustuminen, virittäytyminen ja fokusointi. Käytännössä tutustuminen tarkoittaa psykologisen turvallisuuden mahdollistamista, virittäytyminen mielen tuomista tähän hetkeen ja fokusointi tekemisen merkityksen kirkastamista. Virittäytymisessä myös kehon kautta tehtävät tilanteeseen orientoitumisharjoitukset voivat olla ajoittain paikallaan. Etenkin, jos porukka on erityisen levotonta tai flegmaattista, voi pieni rauhoittava- tai aktivoiva harjoitus tehdä terää. Edellisenkaltaista runkoa aloitukselle suosittelee myös Tiina Lakkaneva sillä erolla, että fokusoinnin sijasta kolmas osa on motivointi. Molemmissa tavoite on kuitenkin samanlainen: koko ryhmälle on selkeää, miksi täällä ollaan ja mihin tulevalla toiminnalla pyritään.

Mekin voisimme ottaa oppia näistä ja tuoda mukaan myös luovempia ratkaisuja tapaamistemme aloituksiin. Check-in toteutetaan Proakatemialla usein siten, että jokainen osallistuja kertoo vuorollaan asiansa, kunnes kaikki ovat ajatuksensa kertoneet – lähes aina samalla tavalla, vaikka mahdollisuudet olisivat RAJATTOMAT! Miksei pajaan virittäytymistä toteuteta esimerkiksi pistämällä aiheeseen liittyvä biisi käyntiin ja annetaan rytmin viedä? Tai luovuudesta puhuttaessa voisi muotoilla vaikkapa muovailuvahasta tilanteeseen sopiva luomus? Ja miksei tällaista virittäytymistä voisi hyödyntää myös työelämän palavereissa. Etenkin kun monet palaverit pidetään iltapäivän sumussa viimeisenä ennen kotiin lähtemistä. Pieni virittäytyminen asiaan voisi saada tapaamiset kulkemaan tehokkaammin, tuottoisammin ja huomattavasti mielekkäämmin. Ota siis ensi kerralla pääsi pois laatikon sisältä ja vie tiimisi virittäytymisen kautta voittoon!

Kirjoittaja: Ilona Mali

Lähteet:

Elokapina. 2019. Fasilitointiohjeet ja suositeltu kokousten rakenne. 6.2.2019. https://base.elokapina.fi/t/wiki-fasilitointiohjeet-ja-suositeltu-kokousten-rakenne/57

Hänninen, T. 2019. Dialogi. 28.5.2019. http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/dialogi-3/

Kantojärvi, P.,  Kuure, E. mukaan. 2011. Huonoja kokouksia? Fasilitointi auttaa! 8.6.2011. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/elavalappi/2011/06/08/huonoja-kokouksia-fasilitointi-auttaa/

Kuopion kaupunki. 2020. MoMo -valmennukset tiimille. 22.4.2020. https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/peh2/edvin-laineen-koulu2222222222/mvt

Lakkaneva, T. 2020. Etävalmennuksen ABC. [PDF]. 22.9.2020. https://hameenraitti.fi/wp-content/uploads/2020/09/Etavalmennuksen-ABC.pdf