Tampere
27 Jan, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Fiction lukemisen hyödyt



Kirjoittanut: Esa Ekholm - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Fiction lukemisen hyödyt

 

”Taasko sä luet”, kuulin usein kaverini kävellessä huoneeseeni. Nostin poissaolevan katseeni sen hetkisestä elämyksestä ja olin itsekseni lievästi harmistunut keskeytyksestä.

 

Lukeminen on osa identiteettiäni. Se ei kuulu harrastuksiini, vaan on osa elämääni kuten ruokailu ja nukkuminen. Luen jatkuvasti ja kaikkialla. Mistä vain tekstiä löytyy, lukaisen ainakin silmäillen, olisiko siinä jotain mihin kannattaisi syventyä.

 

Tarinat ne vasta kiinnostavia ovatkin! Ne ovat kuljettaneet minua historian hämäristä tulevaisuuteen, maankolkista universumiin, seikkailuista rakkausseikkailuihin. Olen oppinut maantieteestä, historiasta, tekniikasta, luonnontieteestä, yhteiskunnista, ihmisestä ylipäätään. Olen myös oppinut erottamaan hyvän kirjallisuuden huonosta. Aihetta voisi pyöritellä pitkäänkin, sillä näkemyksiä on varmasti yhtä paljon kuin lukijoitakin. Mutta yleisesti käytetyt kriteerit ovat melko yksinkertaisia: hyvän kirjan haluaa lukea ja kustantajan näkökulmasta em. lisäksi hyvä kirja ostetaan.

 

Hyvä kirja on jollain tasolla samaistuttava, se ottaa lempeään otteeseensa ja avaa polun hetkelliseen eskapiaan. Todellisuus on toki aina läsnä, mutta mikäpä sen parempi stressinpoistolääke kuin mielenkiintoinen romaani. Kirjaan keskittyminen on mieltä avartavaa ja ajatuksia uudistavaa. Lukemalla on mahdollista työstää omia tuntemuksiaan, jumiutumia ja tunnelukkoja. Hauskanpitoa voi jatkaa lukemalla kohtaa yhä uudelleen ja kuvittelemalla tilanteen mielessään.

 

Kirjaan syventyminen haastaa kognitiota enemmän kuin elokuva. Lukijan on itse kuvitettava ja luotava sisäinen ääni kirjan tapahtumiin ja voi käydä niin, että kirjasta tehty elokuva onkin pettymys, tai päinvastoin. Tapahtumapaikat, henkilöt ja itse tarina saattaa vaikuttaa aivan erilaiselta kuin miten oma mielikuvitus on sen kirjan perusteella luonut.

 

Lukeminen kehittää pitkäjänteisyyttä, ylläpitää muistia, parantaa asioiden omaksumista ja jäsentelyä, sekä lisää empatiakykyä. Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan lukeminen estää myös syrjäytymistä. Lukeminen on mukavaa ajanvietettä, ja sanotaankin ettei lukija ole koskaan yksin, sillä hänellä on aina kirja kaverina.

 

Äänikirjat ovatkin tehneet melkoisen aluevaltauksen kirjallisuusmaailmassa. Alunalkaen ne olivat tervetullut kirjallisuuden muoto näkövammaisille, mutta pandemia-aika nosti äänikirjojen myynnin huippuunsa kirjastojen suljettua ovensa. Äänikirja onkin ollut varmasti monelle suuri yksinäisyyden lievittäjä, sillä tarinan lukija on täyttänyt äänellään ehkä liiankin pitkään vallinnutta hiljaisuutta. Toisaalta äänikirja mukautuu myös hektiseen arkeen, sillä kuuntelemalla romaaniin voi uppoutua myös silloin, kun kirjan lukeminen ei ole mahdollista. Tutkimusten mukaan äänikirjaan syventyminen lievittää stressiä samalla tavoin kuin kirjan lukeminen. Ikääntyneillä romaanien kuuntelu yhdistettynä kevyisiin kotitöihin tai liikkumiseen voi olla kognitiivisten kykyjen ja muistijärjestelmän säilymisen kannalta jopa parempi vaihtoehto kuin kirjan lukeminen istuen tai makuulla. Aivotutkija Seija Kuuluvainen Helsingin yliopistosta kertoo, että äänikirja kuormittaa kielellistä muistia lukemista enemmän, koska lauseen tai kappaleen alkuun palaaminen on lukemista hankalampaa. Ihmisen kognitiivinen eli tiedollinen järjestelmä hyötyy siitä, että lukee tai kuuntelee pitkiä kertomuksia. Kirjaa lukemalla on mahdollista tehdä havaintoja maailmasta ja sen säännönmukaisuuksista sekä ymmärtää paremmin syy-seuraussuhteita. Kuten kirjailija, ohjaaja ja kulttuurin moniottelija aikoinaan kirjakerhon mainoksessa totesi: ”Lukeminen kannattaa aina.”

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close