Tampere
24 Nov, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Fake it till you make it



Kirjoittanut: Ville Pajala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tämän vuoden alussa netin suoratoistopalveluissa ilmestyi samoihin aikoihin kaksi mielenkiintoista yritysmaailman huijauksista tehtyä dokumenttia. Netflix julkaisi dokumentin Fyre, joka kertoo samalla nimellä markkinoidusta festivaalista, joiden piti järjestäjien suunnitelmissa olla kaikkien aikojen övereimmät luksusbileet, mutta kaikki ei mennytkään ihan niin kuin siellä kuuluisassa Strömsössä. HBO palveluun sen sijaan ilmestyi dokumentti The Inventor: Out for Blood in Silicon Valley, joka kertoi paljon kohua herättäneen Elizabeth Holmesin ja hänen johtamansa, uudenlaisen verikokeen kehittäneen, Theranos yhtiön tarinan.

Käydään lyhyesti läpi mistä näissä tapauksissa oli kyse. Nuori yrittäjä Billy McFarland sai mielestään mahtavan bisnesidean järjestää kaikkien aikojen ökybileet asuttamattomalla saarella Bahamalla. Paikan päälle piti luoda luksustason puitteet ja saada useampi maailmanluokan artisti esiintymään. Rikkaille nuorille kohdennettujen juhlien liput olivat halvimmillaankin tuhansien dollarien hintaisia, joten kyse ei todellakaan ollut mistään tavallisista rahvaan kansan festareista. Muutaman kumppaninsa kanssa Billy juoni markkinointitempauksen, jossa huippumalleja ja tunnettuja sosiaalisen median vaikuttajia hyödyntäen festivaalin ympärille luotiin ennakkohype, jonka johdosta tapahtuman kalliit liput myytiin loppuun viidessä minuutissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti vielä hyvältä ja järjestäjien suunnitelmat vain jatkoivat kasvamistaan yhä överimmiksi. Ongelmana vain oli se, etteivät järjestäjät olleet tajunneet kuinka valtava logistinen haaste on järjestää yhtään minkään tasoiset festivaalit asumattomalla saarella keskellä Atlantin valtamerta. Tämä selvisi myös festarikävijöille, mutta vasta liian myöhään juhlapäivänä paikan päällä. Luksustason tarjoilut olivatkin todellisuudessa juustosämpylä ilman juotavaa, eikä kaikille vieraille ollut edes telttamajoitusta tarjolla, vaikka heille oli luvattu omat huvilat. Billy kumppaneineen salasi viimeiseen asti järjestelyjen olleen täydellisen kesken ja vasta vieraiden pettymyksen muuttuessa täydelliseksi kaaokseksi he peruuttivat tapahtuman kokonaan.

Elizabeth Holmes perusti startup yrityksen vain 19-vuotiaana ja lopetti opintonsa yliopistossa keskittyäkseen täysillä yritykseensä. Hänen yrityksensä Theranos tarjosi uutta teknologiaa, jolla vain muutamasta sormenpäästä otetusta veripisarasta saatiin samat tulokset kuin perinteisestä paljon verta suonesta vaatineesta verikokeesta. Nopeasti Holmes sai sijoittajat vakuuttumaan keksintönsä tärkeydestä ja toimivuudesta ja keräsi yritykselleen valtavan satojen miljoonien rahoituspotin. Moni klinikka ja jopa suuri kansallinen apteekkiketju otti uudenlaisen verikokeen myyntiin. Theranosin arvon laskettiin parhaimmillaan olleen yhdeksän miljardia dollaria ja Holmesista itsestään tuli samalla nuorin omalla työllään rikastunut naismiljärdööri. Häntä alettiin Piilaaksossa jopa vertaamaan hänen paljon ihailemaansa Steve Jobsiin. Huomion arvoista oli se, että Holmes sai houkuteltua mukaansa useita vaikutusvaltaisia sijoittajia, joutumatta koskaan todistamaan kuinka Theranosin kehittämä teknologia todellisuudessa toimii. Ylipäänsä yhtiön ympärillä oli alusta asti leijunut salaisuuden verho. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että sijoittajien olisi kannattanut olla hieman epäileväisempiä yhtiötä ja Holmesia kohtaan. Paljastui nimittäin, että Theranos oli tehnyt vain murto-osan testeistä uudella tekniikallaan ja todellisuudessa mullistava laite ei toiminutkaan. Vuosien nousukiito olikin perustunut valheelle ja yhtiön arvo suli nollaan.

Tarinoista on helppo löytää muutamia yhtäläisyyksiä. Ensinnäkin molemmissa päähahmona on nuori ja karismaattinen menetystä palavasti haluava yrittäjä, jolla on lähes psykoottinen usko omaa tuotettaan kohtaan. On helppo sanoa, että molempien usko asiaansa kohtaan ylitti selvästi tason, jolla tavallinen yrittäjä olisi varmasti jo hyvissä ajoin heittänyt hanskat tiskiin. Molemmat selvästi uskoivat, että hommat saadaan kyllä vauhdissa kasattua toimivaksi kokonaisuudeksi eli feikataan, että kaikki on kunnossa ja toimii, siihen asti, että kaikki todella joku päivä olisi kunnossa ja toimisi.

Molemmat myös osasivat taitavasti hyödyntää pois jäämisen pelkoa eli fomoa. Fyre festivaalista saatiin ennakkomarkkinoinnilla luotua niin ainutlaatuinen kuva, ettei yksikään rikkaan perheen kakara halunnut jäädä paitsi kaikkien aikojen bileistä, maksoi mitä maksoi. Theranos taas nousi Holmesin johdolla yritykseksi, johon sijoittajien oli pakko päästä osalliseksi sen enempää kyselemättä, koska kaikki merkittävät sijoittajat haluavat salkkuunsa menestystarinan, jossa he voivat kertoa olleensa mukana sen alkuvaiheista asti.

Vaikka molempien yritysten tarinat osoittautuivatkin huijaukseksi, täytyy heitä silti kehua mielettömistä myynti ja brändäys taidoista. Ongelmaksi vain muodostui se, että molempien valheiden seuraukset muodostuivat liian isoiksi, jotta niistä olisi voinut jotenkin selvitä pois seurauksitta. Voi myös miettiä millaiset menestystarinat molemmista olisi voinut ihan oikeasti tulla, jos hommat olisi saatu hyvissä ajoin kuntoon. Kyllähän moni aloitteleva yrittäjä myy suuria lupauksia ilman sen kummempia näyttöjä siitä, että ne todella saadaan lunastettua. Kyse onkin lähinnä asioiden mittakaavasta ja siitä, että hahmottaa milloin liiallisilla lupauksilla voi olla haitallisia seurauksia, jos niitä ei pystykään toteuttamaan. Eli on mielestäni ok feikata sen verran, että myy asiaa mitä ei vielä täysin osaa, mutta jonka pystyy oppimaan itse työtä tehdessä, jotta asiakkaalle tai sijoittajille annetut lupaukset pystytään lunastamaan sellaisena kuin ne on annettu.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close