Johdanto

Lähdimme ryhmämme kanssa kirjoittamaan soluesseetä kirjasta EXIT, joka kertoo 15 inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä, jotka tekivät omaisuutensa yrityskaupoilla. Eri ikäiset, eri taustaiset yrittäjät puhuvat avoimesti onnistumisistaan ja menestyksestään, mutta myös vaikeista hetkistään ja epäonnistumisistaan. Kirjan tarinat vievät lukijan yrityskauppaneuvottelujen kulisseihin ja avaavat, miten yrittäminen ja omasta yrityksestä irtautuminen ovat vaikuttaneet yrittäjän elämään. Kirjassa on siis jokaisen yrittäjän matka yrityksen alkutaipaleelta siihen asti, kun yritys on myyty, listattu pörssiin tai mukaan on tullut merkittävä sijoittaja.

Tässä esseessä pureudumme syvemmin neljän eri yrittäjän tarinaan, joissa kerromme tarkemmin millaisia ja mitä eri vaiheita yrityksen taipaleella on nähty ennen exitiä. Tarinat tässä esityksessä on vain pintaraapaisu, siksi suosittelemmekin lukemaan tämän mielenkiintoisen teon yrittäjyystarinoista. Kirja on sopivan pitkä, eikä siihen vaadita päiväkausien lukemista. Lukijalle kirja on sopivan pitkä, helppolukuinen ja kiinnostava alusta loppuun. Halusimme avata meidän mielestämme 4 mielenkiintoisinta tarinaa, joilla yrittäjät rikastuivat ja loivat suuret brändit Suomessa. Kaikkia tekstissä esitettyjä yrittäjiä yhdistää yksi asia: työnteko. Kirjassa tulee ilmi, ettei ilman pitkää ja kovaa työntekoa voi saavuttaa mitään, vaikka hyvää tuuria pitää olla aina matkalla menestykseen.

Kirjoitusta miettiessä oli vaikea päättää mitkä tarinat rajata osaksi työtä, sillä jokainen kirjan tarina on omanlainen matka, tarina tai vaihe kohti yritysmaailman halutuinta määränpäätä eli yrityskauppaa. Jokaisessa tarinassa yrittämisestä haaveileva ihminen kokee valtavan motivaatiopiikin, joka on mahtava tunne ja antaa paljon lisää esimerkiksi innovointiin. Jokaisesta meistä kolmesta kirjan lukeneesta huokui motivaatio lähteä työstämään tätä esseetä ja luomaan matkaa kohti samaa päämäärää.

Seuraavaksi kerromme neljä kiinnostavaa matkaa, yrittäjien itsensä kertomana.

EXIT – kirja oli yksi vuoden myydyimpiä ja kuunnelluimpia tietokirjoja Suomessa vuonna 2019.

EXIT – HopLop

Tomi Pulkki perusti sisähuvipuisto HopLopin yhdessä puolisonsa ja toisen pariskunnan kanssa vuonna 2006. It-alalla ja vakuutusyhtiössä työskennellyt pariskunta alkoivat miettiä yrittäjyyttä vuonna 2005. Ajatuksena oli luoda jotakin lapsiin liittyvää liiketoimintaa. Ympäri Suomen ja Saksaan levittäytyneestä Hop Lopista on vuosien saatossa kasvanut perheiden vapaa-ajan paikka, jossa lapset pääsevät toteuttamaan itseään. Perustajat olivat huomanneet, ettei pienille lapsille sopivia vapaa-ajan kohteita juuri ollut. Tarkoituksena oli luoda jotakin hauskaa ja lapsia liikuttavaa. Niinpä he päättivät ottaa ison riskin ja lähteä perustamaan sisäleikkipuistoa.

Alkuinvestointeja varten he myivät omakotitalonsa ja muuttivat vuokralle. Luotto ideaan oli kuitenkin iso ja luottoa kasvatti se tieto, ettei ala ollut silloin vielä juurikaan kilpailtu. Konsepti oli täysin uusi ja he lähtivät kehittämään sitä vaikka tuohon aikaan ei ollut mitään tietoa tai esimerkkejä siitä, miten sellaiselle konseptille on kysyntää. Ensimmäinen sisäliikuntapuisto avattiin Vantaan Tammistoon. Tavarat ja laitteet tilattiin suoraan tehtaalta Kiinasta, joten perustajia jännitti kontin sisältö jo valmiiksi suuren riskin vuoksi. Markkinointiin ei pienen budjetin takia pystytty panostamaan, joten mainoksia kiinnitettiin kauppakeskuksen parkkihalliin ja jakamalla lähiseudun ihmisten koteihin lehtiä. Kirjassa Tomi Pulkki kertoo, etteivät ensimmäisten mainosten ulkoasu varsinaisesti silmiä hivellyt, ja tuuli repi tien varteen ripustetun banderollin lähes päivittäin. Suunniteltu aloitusbudjetti kuitenkin alittui reilusti esimerkiksi oman halvan markkinoinnin takia. Aluksi puistossa ei ollut lähes yhtään asiakkaita, mutta myöhemmin samana vuonna yrityksen pihalla oli jopa pitkä jono odottamassa pääsyä huvittelemaan. Muutaman vuoden aikana HopLopin kasvu jatkui ja vuosina 2008 ja 2009 yritys avasi parhaimmillaan uuden paikan joka kuukausi. Lokakuussa 2009 sikainfluenssa keskeytti monen muun yrityksen tavoin kasvun ja myynnin. Liiketoiminta romahti hetkellisesti, kun ihmiset eivät uskaltaneet käyttää palveluita, jossa riski tartuntaan on suuri. Yrittäjät olivat hyväksyneet franchising-mallin ja se alkoi tuottamaan vaikeuksia. Virheitä oli tehty myös perustamalla pienempiä leikkipaikkoja, joihin ei ollut asiakkaita samalla tavalla. Luonnollisesti jokaisen yrityksen matkaan kuuluu onnistumisia ja epäonnistumisia. Vuosikymmenen vaihde oli yritykselle todella vaikea ja yrityspariskunta laskikin, että rahat loppuisivat vuodessa. He hakivat yrityssaneerausta, joka perustui vasta tulevaan maksukyvyttömyyteen franchising-yrittäjien vuokranmaksuvaikeuksien takia. Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, jonka seurauksena taloustilanne koheni. Vaikean ajan jälkeen talous parani ja yritys jatkoi toimintaansa normaalisti. Vuonna 2012 pari kuitenkin erosi ja se toi lisää vaikeuksia muutaman vuoden sisään Pulkin elämään.

Yritys oli tilanteessa, jossa se tarvitsi lisää pääomaa uuteen kasvuloikkaan ja järkevin ajatus oli myydä enemmistöosuus yrityksestä. Lokakuussa 2015 Pulkin elämä muuttui ja hän saavutti tietynlaisen päämäärän yrityksen kanssa, kun kotimainen pääomasijoitusyhtiö Intera Partners osti yhtiön 80 prosentin enemmistöosuuden. Neuvottelut veivät kaksi vuotta, kun Intera Partners perääntyi kaupasta pariin kertaan. Kaupan ehtona oli, että Pulkki sijoittaisi kaupassa saadut rahat takaisin yrityksen toimintaan. Pulkki ja muu johto jatkoivat yhtiössä toimimista vähemmistöosakkaina. Kauppahintaa mies ei suostunut paljastamaan, mutta omien sanojensa mukaan hän sai vain minuutiksi rahaa, sillä sijoitti sen saman tien takaisin yhtiöön. Hänen tulonsa tuona vuonna oli kuitenkin noin 1.3 miljoonaa euroa, joten voidaan puhua merkittävistä summista. Vuonna 2018 hän jäi pois yhtiön johdosta ja suuntasi kohti uusia haasteita yritysmaailmassa. HopLopista irtautumisen jälkeen hän jäi kotiin lapsiensa kanssa ja keskittyy rakentamaan taloa uuden työn hakemisen ohella. Hän pohti myös lukuisia yritysideoita läpi ja ajatteli sijoittavansa yrityksiin.

Lyhykäisyydessään tässä oli Tomi Pulkin tarina 14 vuoden ajalta yrityksen perustamisesta myyntiin ja sen jälkeisiin suunnitelmiin. Yrityskauppa muuttaa elämän hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä täytyy keksiä uutta ja mielenkiintoa herättävä tarkoitus elämälle.

Tomi Pulkki, yrittäjä. Motto: Menestys vaatii positiivista ajattelua ja kovaa uskoa asiaan, mutta se ei synny ilman tehokasta toteutusta

EXIT – HopLopista vuonna 2015, ostajana Intera Partners 

EXIT – Pappila Penkkala Group

Oli tavallinen sunnuntaipäivä ja Matias Mäenpää oli Naantalin kylpylässä, kun kaveri soitti ja sanoi, että sinua etsitään Turun Sanomissa. Lehdessä oli ilmoitus, jossa Pappila Penkkala Group etsii myyntipäällikköä. Matias päätti hakea kyseiseen pestiin. Pappila Penkkala Group oli tällöin vielä pienikokoinen yritys. Yrityksessä oli silloin 15 työntekijää ja liikevaihto oli noin 800 tuhatta euroa. Matias kohtasi rekrytoinnin kolmannessa vaiheessa Jouni Pappilan. Pappilalta hän kysyi, että saako tästä yrityksestä osakkuuden, jos tuo rahaa ja asiakkaita sisään. Pappila vastasi nauraen, no jos tuot miljoonia. Kipinä syttyi heti siltä istumalta ja yhteinen matka alkoi.

Matias Mäenpää on yrittäjähenkisestä suvusta ja hänen isovanhempansa omistivat maatilan. Matias pääsi jo kuusivuotiaana tekemään töitä ja auttamaan muissa hommissa. Matias kokee oppineensa myyntityön perusteet Kustavin torilla mansikoita myydessä. Myyntipuheet karttuivat, kun Mäenpää väitteli muiden mansikkakauppiaiden kanssa siitä, että kenen tilalta tulee laadukkaimmat mansikat. Matias muistelee kokemuksiaan opettavaisina ja hän oppi vastuullisuutta rahoistaan. Sillä hän itse pystyi vaikuttamaan rahoihinsa jo lapsena. Mitä enemmän mansikkaa myi, sitä enemmän myös tienasi. Palkkaus oli mallia provisio. Omilla rahoilla pystyi myös ostamaan asioita vähän vapaammin, kun ne oli itse tienattu. Matiaksen isä sijoitti myös osan rahoista Helsingin pörssiin varallisuutta kasvattamaan. Pörssin tuloksia selattiin joka päivä teksti-tv:ltä. Armeijassa Matias oli myös vaikutusvaltainen henkilö. Puolustusvoimissa harrastettiin paljon ”simputusta” eli esimiesaseman väärinkäyttöä ja tätä tapahtui paljon. Silloin tähän ongelmaan ei ollut otettu kantaa, vaikka kaikki tiesivät, että sitä tapahtui. Mäenpään aloitteesta kerran yksi asia vietiin aina eversti luutnantille saakka ja kyseinen henkilö siirrettiin sitten muihin tehtäviin. Armeijassa Matias myös lupasi kavereilleen, että on miljonääri ennen kuin täyttää 30 vuotta.

Armeijan jälkeen Matias aloitti sijoitusyrityksessä työt. Yritys myi neuvontaa. Kyseisessä yrityksessä oli taulukko, mihin merkattiin aina viimeisen kahden viikon aikana sovitut asiakastapaamiset. Silloinen keskiarvo oli 25 tapaamista. Kaikkien aikojen ennätys oli 42 tapaamista. Matias sanoi kyseisestä ennätyksestä, että aikoo pyyhkiä entisellä ennätyksellä lattiaa, kun pääsee tositoimiin. Puolen vuoden kuluttua Matias teki uuden ennätyksen, joka oli 63. Mäenpään mukaan pitää olla suuret tavoitteet ja ne pitää myös uskaltaa sanoa ääneen. Matias ei aina ollut samaa mieltä kyseisen firman tavasta myydä. Se saattoi olla välillä harhaan johtavaa. Tästä hän mainitsikin yrityksen johdolle muutaman kerran ja se oli myös syy, miksi Mäenpää lähti yrityksestä. Pappila Penkkala Grouppiin Matias siirtyi 20-vuotiaana. PPG:tä Matias oli sitoutunut kasvattamaan ja omistautui siihen täysin. Vuonna 2013 Matias sai ostaa osan yrityksestä ja hänestä tuli osakas 10% -osuudella.

Vuonna 2016 Pappila Penkkala laittoi Norjalaiselle Vismalle viestiä, että haluavat ostaa Visman liiketoiminnan. Vismalta vastattiin suoraan, että ei missään nimessä, mutta miltä kuulostaisi toisin päin. Siitä sitten lähti vuoden kestävät yrityskauppaneuvottelut. Jo alusta asti PPG toi mukaan translinkin, joka hoiti neuvottelut. Kerran kun Matias oli Powerpoint esitystä pitämässä, saattoi hänellä olla Visman jokaiseen kysymykseen heti vastaus. Eli ei tarvinnut vastata, että hyvä kysymys palataan siihen ensikerralla. Tämä oli translinkin ansiota, koska hän tiesi millaisia kysymyksiä Visma halusi kysyä. Tämä myös toi arvoa yritykselle, koska oltiin ammattimaisia.

Yhdessä vaiheessa PPG:llä oli edessä kolme ostotarjousta. Yhtenä iltana Matias istui terassilla puhelimessa Visman kanssa ja neuvotteli kauppahintaa. Seuraavana päivänä Matias sai sähköpostin, jossa Visma oli tullut hinnassa niin lähelle haluttua hintaa, että se otettiin. Kauppakirjasta puuttui enää yksi allekirjoitus, kun Matias sai puhelun ja sanottiin ettei saa allekirjoittaa. Kilpailija oli tarjonnut enemmän kuin Visma. Matias soitti heti Vismalle ja sanoi, että peli muuttui mutta tänään clousataan. Visma korotti tarjoustaan ja se otettiin. Matias jatkoi toimitusjohtajana vielä kaksi vuotta ja vei Visman ja Pappila Penkkala Groupin fuusion loppuun. Näistä syntyi nykyinen Visma Financial Solutions Oy.

Kauppahinta kilahti tilille kaksi päivää ennen kuin Matias täytti 30 vuotta. Eli lupaus siitä, että on miljonääri ennen kuin täyttää 30 vuotta toteutui. Kauppahinta ei ole julkinen, mutta luotettavat lähteet kertovat sen olleen muutaman miljoonan. Nykyään Matias on enkelisijoittaja, Leap Investorin perustaja ja yksi tämän kirjan kirjoittajista.

Matias Mäenpää, enkelisijoittaja. Motto: Hyvä tulee hyvän luo

EXIT – Pappila Penkkala Groupista vuonna 2017, ostajana Visma

EXIT- Jungle Juice Bar

Noora Fagerströmin idea Jungle Juice Barista syntyi todellisen tarpeen kautta. Noora Fagerström huomasi, että pikaruokalaketjut tarjosivat vain epäterveellisiä vaihtoehtoja, pizzoista hodareihin, vaikka hyvinvointi ja ihmisten innostus liikuntaan ja terveelliseen elämäntapaan oli trendinä nostamassa päätään. Muualla maailmassa oli täysin normaalia, että näiden epäterveellisten vaihtoehtojen rinnalla löytyi terveellisiä mehu/smoothie kojuja. Hän näki Dubaissa mehubaarin, josta sai ostettua mukaan proteiinipitoisen juoman, ja Noora oli miettinyt, miksei tuollaista ole suomessa.

Noora on nuoruudesta asti omannut yrittäjämäisen asenteen ja pystynyt seuraamaan ihaillen sukulaistensa yrittämistä ja yrityksien kehitystä. Hän jo nuoresta iästään tiesi, että hänestä tulee yrittäjä. Hän lukion jälkeen tajusi, että hän ei ole pänttääjä vaan käytännön kautta oppija, ja haki kauppakorkeakoulun sijaan Haaga-Heliaan ammattikorkeakouluun yrittäjyyslinjalle. Hän koulun ohella teki töitä baarissa, Blantagenilla, promootiotöitä, myyjänä Suomalaisella kirjakaupassa ja kuljetusliike Kovasella. Hän keräsi rahaa tulevaa yritystään varten. Silloinen työnantaja oli kysynyt Nooralta, “Miksi olet aina töissä”, johon Noora oli vastannut; “minusta tulee vielä yrittäjä, perusta oman kahvilan tai ravintolan”.

Petteri Fagerströmin kanssa Balin reissu sai Nooran toimintaan. Singaporen kentällä hän asioi saman ketjun mehubaarissa, “silloin tajusin, tämä se on”. Nooralla oli vuosi opintoja jäljellä ja hän alkoi tehdä liiketoimintasuunnitelmaa, ja alkoi haastatella kauppakeskusten johtajia siitä, millainen uuden ravintolan konseptien pitäisi olla. Pariskunta suunnitteli kaiken yhdessä tukaanilogosta, brändin väreihin, mutta Noora oli vastuussa omasta yrityksestään.

Vaikka Noora on nostettu useasti sukupolvensa kiinnostavimpien suomalaisten yrittäjien listoille, tähän pisteeseen on kuljettu pitkä tie. Ensimmäiset laajentumisyritykset eivät onnistuneet. Ensimmäisen vuoden aikana avattiin neljä toimipistettä, Itikseen, Kamppiin ja lentoasemalle. Ensimmäinen Jungle Juice Bar perustettiin Vantaalle kauppakeskus Jumboon 2011. Itiksen toimipiste ei saanut tuultaan alle, ja pariskunnan tilanne kiristyi taloudellisesti tiukalle. He eivät voineet nostaa itselleen enää palkkaa, koska Jumbon piste oli ainoa, joka teki tuottoa. Heillä oli koko elämä kiinni Jungle Juice Barissa. Petteri oli myynyt osuutensa turvabisneksestä Jungle Juicen takia.  He saivat esikoisen samaan hullunmyllyn aikaan. Lapsi oli kaikkialla mukana. He päättivät silti, että eivät aikoneet luovuttaa missään vaiheessa. He olivat päättäneet, että he eivät aikoneet ottaa sijoittajia pienenä yrityksenä mukaan. He kuitenkin 2012 osallistuivat Leijonan luolaan ja saivat vakuutetuksi mukaansa kaksi kovan luokan tekijää, Riku Asikaisen ja Ari Lahden. Fagerströmit saivat yhteensä viisi sijoittajaa vauhdittamaan yritystään. Sittemmin Jungle Juicesta tuli yksi pohjoismaisten menestynein sijoituksista. Sijoituksista suurin osa meni ostovelkoihin mutta sijoittajista oli hyötyä myös ihan verkostoihin, tietämykseen, talouden suunnitteluun ja tukkuhintoihin.

Kun bisnes alkoi sujumaan kotimaassa, Jungle Juice Bar kokeili ensimmäistä kansainvälistä loikkaansa Espanjaan, he avasivat pisteet Malagaan ja Madridiin. Fagerströmit matkustivat espanjaan avaamaan pisteet. Ongelmia tuli kuitenkin siitä, että espanjan juoksevat kulut olivat liian suuret ja paikalliset eivät olleet vielä valmiita kyseiselle palvelulle. Espanjan mehubaarit pyörivät vain puolitoista vuotta. Kansainvälistyminen oli tehtävä Ruotsin kautta. Se haluttiin tehdä isosti. Teollinen ostaja ei ollut heidän mieleensä, ja ensimmäiset neuvottelut eivät sujuneet odotetusti. Kaikki muuttuivat, kun Vaaka Partners otti heihin yhteyttä. Vaaka Partnersilla oli jo näyttöä onnistunut Ruotsin operaatiosta, sillä Vaaka Partnersin ansiosta Musti ja mirri oli laajentunut Ruotsiin. Vaaka Partnersin kanssa sopimus syntyi sujuvasti, heidän tarjouksensa miellytti ja he olivat täysin samalla aaltopituudella.

Vaaka Partnertista tuli kesäkuussa 2017 solmitussa yrityskaupassa Jungle Juice Barin enemmistöomistaja, Vaakan Mika Sutinen on hallituksen puheenjohtaja. Hänellä on hyvä ruotsin kielen osaaminen, ja heidän seuraava valloitusideansa onkin pohjoismaiden valloitus.

Noora Fagerström, toimitusjohtaja. Motto: Jos ei ota riskejä, ei juuri mitään voi saavuttaakaan

EXIT- Jungle Juice barista vuonna 2017, ostajana Vaaka Partners

EXIT- Bioferme

Merja sai ja joutui ottamaan vastuuta heidän perheyrityksessään, Hybridipalvelu Oy. Myöhemmin tämä yritys myytiin ja Merja sai pientä pesämunaa tulevia yritystä varten. Merja ei ollut koulumaailmassa akateeminen, mutta hän oli voimakastahtoinen. Tuohon aikaan ei ollut normaalia, että nainen meni oppikouluun, mutta Merja meni oppikouluun ja sitä kautta lukioon. Hän olisi halunnut opiskella kotitalouden opettaja. Näiden lisäksi myöhemmin hän opiskeli Helsingin yliopistossa elintarviketiedettä ja heräsi biodynaamiseen viljelyyn. Professori puhui kasvinsuojelu aineiden mahdollisuudesta maantaloudesta, mutta Merja kuului toisinajattelijoiden joukkoon, ja kannatta ekologista viljelyä. Merja oli itse nähnyt, miten kasvinsuojeluaineet lisääntyivät maataloudessa, ja niiden haitoista alettiin puhua. Graduun liittyen hän oli eräässä kasvihuoneessa Ruotsissa ja siellä hän tajusi, että kaikki kasvoivat siellä hyvin vaikka maahan ei laitettu myrkkyjä.

Yrityksen hän perusti omaan autotalliinsa, missä hän pyöritti mehubisnestään. “Minulla oli juuri sen verran rahaa, että ostin mehupuristimen ja siitä se lähti”, Merja hymyilee. Scharlin brändäsi tuotteensa Isoäidin mehuiksi ja luontaistukku myi niitä maailmanlaatuisesti. Bioferme alkoi tehdä tuontihapankaalille kotimaista vaihtoehtoa. Bioferme oli opittu 90-luvulla tuntemaan luonnonmukaisena luomuharrastajien keskuudessa. Ja sitten iski lama. Merja näki, että hänen yrityksensä ei kasva.

Merja lähti etsimään uutta suuntaa. Hän sai idean yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan, kauran leseen alakerroksella on tietyssä määrin käytettynä kolesterolia alentava vaikutus. Hän oli sillä hetkellä yrittäjyyskurssilla, jossa rohkaistiin tekemään sitä missä on hyvä. Merja ajatteli tuolloin, että ei tässä auta muu kuin mennä eteenpäin. Maidottomille välipaloille oli paljon kysyntää, joten Merja päätti, että hapattamalla valmistettu auratuote olisi seuraava askel. Hannu Salovaara oli jatkanut tutkimuksia kauran kolesterolia alentavaa vaikutuksesta, mutta isommat jättiyritykset eivät uskoneet hänen visioonsa. Merja päätti ottaa tuumasta toimeen ja otti Salovaaraan yhteyttä. Silloin liikevaihto oli1.5miljoonan luokkaa. Kaurasta hapattamalla ja maitohappobakteereita sisältävää jogurttia lähdettiin kehittämään Turun, Helsingin ja Kuopion yliopistojen sekä Biofermen yhteistyössä. Kuluttaja tuotteen luominen jäi Merjan vastuulle. Jos he siinä onnistusivat, olisi tuote ensimmäinen maailmassa.

Yosa kokeiluiden aikaan, moni nauroi Merjan kokeiluille maitohappobakteerien kanssa. Merja kertoo olevansa niin väsynyt, ja summanmutikassa oli tehnyt viimeisen erän lähes vahingossa tulokselliseen lopputulokseen. Hän meni näyttämään kaurapohjaan yliopistoon ja siitä lähdettiin kehittämään yosaa. Syksyllä 1995 lanseerattiin kaksi ensimmäistä makua luumu ja metsämarja. He saivat suurta media näkyvyyttä, että tämänkaltainen innovaatio on luotu Suomessa. Monet kaupat soittelivat Merjalle, että haluavat kyseisen tuotteen hyllyihinsä. Merja päätti tällöin laajentaa tuotantoaan ja perustaa tehtaan. Yosa, joka sai kansainvälistä tunnustusta, sen liikevaihto vaihtui 1.5 markasta 3miljoonaan euroon. Ensimmäiset ostajaehdokkaat olivat jo 2000-luvun alussa. Kaurabuumi oli kasvussa ja Fazer oli päättänyt luoda uuden liiketoiminta alueen ja Biofermen asema kasvipohjaisten välipalatuotteiden markkinajohtajana, teki houkuttavan ostokohteen. Fazer kosiskeli pitkään Biofermeä, ja lopulta Biofermen kasvu oli liikaa pienelle perheyritykselle. “Yritys pitää ymmärtää oikeaan aikaan, ja Fazerin arvostus oli oikealla tasolla”

Merja Sharlene, Yrittäjä. Motto: Pyri aina olemaan paras, mitä ikinä teetkin.

EXIT-Bioferme vuonna 2017 ostajana Fazer

Pohdinta

Kirjan luettuamme ja 15 menestyksekkään tyhjästä rakennetun yrityksen tositarinan jälkeen kehossa virtaamamme adrenaliinin määrä kasvoi hengenvaarallisen suureksi. Olimme motivoituneita. Kaikkien näiden tarinoiden jälkeen, halusimme vain siltä istumalta ryhtyä tuumasta toimeen. Perustaa oma yritys, tehdä töitä yötä myöten ja tuoda omalle yritykselle arvoa. Jonka kautta mennä kohti sitä ensimmäistä yrityskauppaa ja kauppalehden etusivua otsikolla ”Yrityskaupalla miljoonia tehneet kolme nuorta kertovat nyt tarinansa menestykseen”.

Kirjasta myös opimme paljon uutta hyödyllistä tietoa. Opimme tarinoista esimerkiksi sen, että mikään näistä yrityskaupoista ei ole tullut ilmaiseksi. Jokaisessa tarinassa on ollut omat ylä- ja alamäet. Monissa on oltu niin lähellä konkurssia, että on myyty omaa omaisuutta, jotta on saatu pidettyä yritys pystyssä. Tämä on vaatinut sekä rohkeutta, että uskoa siihen omaan ideaan. Kiteytettynä, jos itse uskoo siihen ideaan ja sen toimivuuteen ei ikinä kannata lakata uskomasta siihen, vaan vie sen niin pitkälle kuin vain on mahdollista. Kirjasta muita oppeja on myös se, että kaikkea ei voi hoitaa itse. Kannattaa aina olla hyvä porukka kenen kanssa lähtee tekemään.

Hämeen Laaturemontin tarinassa Kimmo Riihimäki kärsi alkoholismista ja oli niin pohjalla yhdessä välissä, että hänen kaikki toverinsa irtisanoutuivat. Kimmo oli ihan yksin ja kärsi vakavasta ongelmasta. Silloin hän tajusi miten huonosti asiat olivat, kun kaikki olivat lähteneet ympäriltä. Loppuen lopuksi Kimmo ryhdistäytyi ja sai konkurssivalmiin yrityksensä taas nousuun. Vanhat kollegat tulivat takaisin töihin ja yritys myytiin hyvällä hinnalla. Tästä opimme sen, että yrittäjän polku saattaa olla kuoppainen. Tulee onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta ikinä ei saa luovuttaa tuli kuinka vaikeata tahansa.

Kirja on hyvä tulevaisuutta ajatellen pitää visusti kirjahyllyssä. Kun tulee sellainen hetki elämässä, että ei tiedä mitä tehdä tai ajatella. Silloin tulee lukea tämä kirja muistutuksena siitä, että kaikki on mahdollista ja ikinä ei saa lopettaa uskomista siihen omaan tekemiseen. Asenne ratkaisee.

Lähteet:

Anssi Kiviranta & Matias Mäenpää, EXIT, 2019, Leap Investors, Turku