Tampere
01 Dec, Wednesday
-10° C

Proakatemian esseepankki

Eturistisidevammat



Kirjoittanut: Jussi Saariaho - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Anterior cruciate ligament (acl) eli eturistiside on nivelsiderakenne, joka sijaitsee polven sisällä. Se kulkee keskeltä polvea, sääriluun etuosasta reisiluun takaosaan viistosti. Sen säikeet muodostavat viuhkamaisen rakenteen, jolloin säikeet eivät kulje nivelsiteessä samaan suuntaan. Eturistiside voidaan jakaa kahteen osaan. Osat ovat anteromediaalinen kimppu sekä posteromediaalinen kimppu. Eturistisiteen tehtäviä on mm. sääriluun eteenpäin liukumisen estäminen, yliojentumisen estäminen, säären kiertymisen kontrolloiminen reisiluuhun nähden sekä polven sisäänpäin vääntymisen estäminen yhdessä mcl-nivelsiteen eli sisemmän sivusiteen kanssa. Se on myös polvelle tärkeä proprioseptinen elin eli asentotuntoa aistiva elin. Eturistiside ei kuitenkaan tunne kipua. Kipu, joka polvesta tulee, on peräisin muista kudosrakenteista, kuten nivelkapselista tai luisista rakenteista. Vammamekanismista riippuen luiset rakenteet eli sääri- ja reisiluu saattavat kolahtaa yhteen ja muodostaa alueelle näin luukontuusion eli luuruhjeen. Tämä on usein tekijä, joka aiheuttaa polveen kipua. Mitä kovempi isku alueelle kohdistuu, sitä suuremmat ovat todennäköisesti myös vauriot ja kipu. Kovissa iskuissa myös luiden rustopinnat saattavat vaurioitua.

Polven eturistisiteen vauriot ovat yleisiä alaraajoihin kohdistuvia liikuntavammoja. Yleisimmin acl-vammoja tavataan urheilijoilla tai muilla liikunnallisesti aktiivisilla henkilöillä. Suurin osa vammoista, jopa 70 %, on ilman kontaktia syntyneitä. Tällaisessa tapauksessa tyypillisesti vamman aiheuttaa nopeasuunnanmuutos hidastuneesta liikkeestä samanaikaisesti, kun jalkaterä on lukkiutunut maata vasten. Tämä saa aikaan kiertoliikkeen säären yläosaan, joka saattaa aiheuttaa eturistisiteeseen niin kovan voiman, että se repeää. Eturistisiteen vaurio voi syntyä myös kontaktitilanteessa, jossa polveen kohdistuu isku ulkopuolelta. Joskus myös kovaenergiset yliojennukset saattavat aiheuttaa eturistisiteen repeämän. Tyypillisesti eturistisiteet repeävät kerralla kokonaan, mutta harvinaisemmissa tapauksissa on myös mahdollista, että repeämä on vain osittainen. Eturistisiderepeämän yhteydessä polven muut rakenteet saattavat myös vaurioitua. Tämä vaikuttaa yleensä huomattavasti polven vakauteen. Muita vaurioita mahdollisesti ottavia rakenteita ovat mediaalinen tai lateraalinen nivelkierukka ja sisempi sivuside. Jos mediaalinen nivelkierukka, sisempi sivuside ja eturistiside hajoavat kaikki kerralla, tilannetta kutsutaan ns. ”unhappy triadiksi”. Tällaisessa vammassa polvessa on todennäköisesti merkittävää epävakautta, koska kaikki nämä rakenteet vaikuttavat polven stabiliteettiin eli tukevuuteen.

Eturistisidevammoja voidaan hoitaa pelkästään kuntouttamalla tai leikkaamalla ja sen jälkeen kuntouttamalla. Acl- vammalle on tyypillistä, että polvi turpoaa eikä se mene suoraksi. Tämän johdosta myöskään reisilihas ei usein aktivoidu kunnolla ja saa polven tuntumaan epävakaalta. Tukevuuden arviointi tulisi tehdä vasta sen jälkeen, kun polvesta on saatu ylimääräinen turvotus hävitettyä ja liikeradat palautettua. Leikkauspäätöstä ei tulisi myöskään tehdä ensimmäisten viikkojen aikana juuri näistä syistä. Lähtökohtaisena ajatuksena eturistisidekuntoutuksessa on siis ensin kuntouttaminen. Mikäli polvessa on huomattavaa ja toistuvaa epävakauden sekä pettämisen tunnetta hyvän kuntouttamisen jälkeenkin, joudutaan polvi todennäköisesti leikkaamaan. Suoraa johtopäätöstä heti vamman jälkeen ei siis voida tehdä, koska kaikkien polvet eivät välttämättä tarvitse leikkausta. Polven tulevaa stabiliteettia vamman jälkeen ei voida etukäteen ennustaa, mutta siihen vaikuttavat mm. muut anatomiset rakenteet polvessa. Polven eturistisideleikkauksen eli acl-rekonstruktion tarkoituksena on hoitaa polven instabiliteetti- eli epävakausoiretta. Mikäli tätä oiretta ei ole, ei leikkauskaan ole perusteltua. Instabiliteetti oireella tarkoitetaan polven muljahduksen tai pettämisen tunnetta vamman jälkeen. Eturistisideleikkauksessa polveen tehdään käytännössä ”uusi” eturistiside. Tämä eturistisiteen siirrännäinen tehdään joko patella-, quadriceps- tai gracilis ja semitendinosus jänteestä. Siirrännäinen kiinnitetään polveen eturistisiteen paikalle ruuveilla.

Hoitopäätökseen vaikuttavat useat eri tekijät ja kummallakin hoitolinjalla on hyvät ja huonot puolensa. Eturistisiteen kuntouttaminen on kriteeriperustaista, mikä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kun saadaan jokin asia tehtyä, siirrytään eteenpäin progressiivisesti helpoimmasta vaikeaan. Aikatauluja on acl- kuntoutuksen kohdalla vaikea määritellä, koska kaikki prosessit ovat yksilöllisiä. Leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa on kuitenkin otettava huomioon myös biologinen paranemisprosessi, mitä ei tarvitse huomioida pelkän kuntoutuksen kohdalla. Biologisella paranemisprosessilla tarkoitetaan eturistiside siirrännäisen kudosparanemisprosessia. Tämän johdosta liian aikaisessa vaiheessa ei voida tehdä liian vaikeita juttuja leikattujen polvien kohdalla. Tämä saattaa olla joskus haastavaa muistaa, jos kuntoutus on muuten sujunut hyvin. Lisäksi leikkauksiin sisältyy muutenkin aina riskitekijöitä, joten myös näiltä vältytään ei-operatiivisen linjan kohdalla. Pelkän kuntoutuksen kohdalla polvista saattaa tulla nopeallakin aikataululla hyviä, eikä voimaominaisuudetkaan parhaassa tapauksessa pääse heikentymään.

Päätös hoitolinjasta tehdään yhdessä potilaan, ortopedin ja fysioterapeutin kanssa. Hoitava ortopedi on hoidosta vastuussa, joten loppukädessä päätös on yleensä hänen ja potilaan välinen. Hyvän moniammatillisen yhteistyön kautta myös fysioterapeutti voi olla oleellisessa osassa tässä prosessissa hoitolinjan valitsemisen yhteydessä. Hoitolinjaa valitessa on tärkeää ottaa myös huomioon polven käyttöön liittyvät vaatimukset tulevaisuudessa. Polveen kohdistuu erilaiset vaatimukset riippuen siitä, tuleeko henkilön palata koripalloon huipputasolle vai normaaliin arkeen ilman sen suurempia vaatimuksia. Valintaan voi vaikuttaa myös mm. perussairaudet, nivelrikko tai ikä. Esimerkiksi akuutissa nopean kasvun vaiheessa olevien nuorten kohdalla, leikkauspäätöstä tehdessä tulee käyttää harkintaa.

Tämä essee syntyi mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Itselläni kokemus on toistaiseksi vielä vähäistä tästä aiheesta, mutta tulevaisuudessa haluaisin työskennellä alaraajavaivojen parissa. Olin harjoittelujaksolla paikassa, jossa pääsin tutustumaan hyvin läheisesti alaraajojen fysioterapiaan ja etenkin polvivaivojen kuntoutukseen. Kyseisessä paikassa hoidetaan todella paljon polvivammoja ja nimenomaan eturistisiteen repeämiä. Näitä hoidetaan sekä operatiivisesti, että ei-operatiivisesti. Moniammatillisuus toteutui äärimmäisen hyvin, ja oli hienoa nähdä kaikkien rooli tässä prosessissa. Opintojen alkuvaiheessa itselläni on ollut käsitys, että eturistisidevammat leikataan lähes poikkeuksetta. Sain kuitenkin harjoittelujaksolla todeta, että asia ei ihan näin olekaan.

Lähteet:

Aho, J. & Kurittu, E. ACL:n ei operatiivinen kuntoutus. Omakuntoutus.fi – Jännettävä podcast.

Kallio, T. 2016. Polven ristisiteen repeämät. https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Urheilijat-ja-aktiiviliikkujat-Sport/Tietoa-urheiluterveydesta/Polven-ristisiteen-repeamat/

Harjoittelujakson kokemukset

Suomalainen, P., Sillanpää, P. & Järvelä, T. 2014. Eturistisiderepeämän hoito. https://www.duodecimlehti.fi/duo11538

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close