Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Etumatkan Kolme Taitoa



Kirjoittanut: Joonas Kiuru - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Etumatkan Kolme Taitoa
Esko Hannula
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Yritysmaailman edelläkävijöillä täytyy olla loistavat tuotteet sekä palvelut, jotka ovat teknisesti kilpailijoitaan edellä. Kuitenkin tämä etumatka muihin on seuraus oikenlaisten taitojen haalimisesta ja kehittämisestä. Kirjassaan Etumatkan kolme taitoa Esko Hannula esittää kolme olennaista taitoa, joita yrityksen / johtajan täytyy kehittää pysyäkseen askelen edellä kilpailijoitaan.

“Etumatka ei ole asema, jonka voi kerran saavuttaa, ja sitten ylläpitää.” (Hannula, 2016)

Laadun taito

Jokaisella on oma käsityksensä siitä, mitä laatu on. Joillekin laatu on toimivuutta ja kestävyyttä, kun taas toisille se on ylellisyyttä ja tai vaikkapa helppoutta.

Laadun taito on kyky tuottaa jollekin asialle arvoa. Jotta voimme alkaa tuottaa arvoa, meidän täytyy tarkastella itse laadun käsitettä hieman lähempää jotta ymmärrämme mistä laadusta on oikeasti kyse.

Laadun käsite

“Ihmismieli keksi laadun käsitteen kuvatakseen vaikeasti mitattavia asioita.” (Hannula, 2016)

Törmäämme laadun käsitteeseen jatkuvasti jokapäiväisessä elämässämme. Saamme laadukasta terveydenhuoltoa, syömme laadukasta ruokaa, laitamme päälle laadukkaat vaatteet tai käytämme laadukkaita työvälineitä. Arvostamme laadukkaita ihmissuhteita. Puhumme kokonaisvaltaisesti myös elämänlaadusta. Kokemuksemme laadusta linkittyvät vahvasti siihen, minkälaisia asioita arvostamme, ja mikä on suhteemme arvioitavaan kohteeseen. Työelämässä työnkuvamme vaikuttaa siihen mitä pidämme laadukkaana. Havainnollistan asiaa seuraavan esimerkin kautta:

Computers Ltd. valmistaa tietokoneita. Luovan johtajan mielestä laadukas tuote on houkutteleva: materiaalit tuntuvat miellyttäviltä, tietokoneen ulkonäkö ja muotoilu miellyttävät silmää. Käytettävyysasiantuntijalle laadukas tuote on sellainen, jonka käyttö on helppoa: virtakytkin löytyy helposti, ehkäpä näppäimistö on valaistu ja näytön kuva on terävä ja kirkas.
Tuotekehitysjohtaja ymmärtää edellämainitut laatukäsitykset, mutta hänelle laatu on myös yksittäisten komponenttien kestävyyttä sekä älykkäitä suunnitteluratkaisuja..

Kuinka luoda arvoa

Kuinka sitä arvoa voi sitten luoda, kun laatukin on näin monitahoinen käsite? Arvonluonti on ajatuksena yksinkertainen, mutta prosessina haastava. Tätä prosessia tukemaan Hannula onkin luonut kattavan arvonluontimallin:

  • Tunnista kohde, jonka arvonluontia halutaan tutkia
  • Tunnista kohteeseen liittyvät strategiset tavoitteet
  • Tunnista ihmiset ja roolit, joille kukin tavoite on merkityksellinen
  • Tunnista tavoiteltavat hyödyt
  • Tunnista tekijät, jotka mahdollistavat hyötyjen syntymisen
  • Tunnista tekijät, jotka estävät hyödyn syntymistä
  • Ymmärrä eri tekijöiden syy-seuraussuhteet
  • Etsi tärkeimmät arvopolut

(Hannula, 2016.)

Ketteryyden taito

Laadun taidon lisäksi etumatkan säilyttämiseen tarvitaan ketteryyden taitoa. Ketteryys tarkoittaa taitoa luovia nopeasti ja notkeasti riskien aallokossa. Ketteryys tarkoittaa kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin sekä kykyä muuttaa organisaatiota “lennosta”.

Nopeuden ekonomia

Nopeuden ekonomialla tarkoitetaan nopeuskeskeistä kilpailutaloutta. Tässä mallissa menestymisen avain löytyy tekemällä jatkuvasti jotain sellaista, joka luo asiakashyötyä joko suoraan tai välillisesti. Kuitenkin suurenkin suoritusnopeuden hyödyt jäävät kuitenkin osittain käyttämättä, ellei suoritusnopeuden vastaparina toimi reaktionopeus. Reaktionopeus mittaa kykyä muuttaa ratkaisevasti suuntaa mikäli niin vaaditaan ja vastata toimintaympäristön muutoksiin. Tämä on ketterien organisaatioiden elinehto. Nopeuden ekonomiassa luoviminen suoritus- ja reaktionopeuden taitoja käyttämällä on juurikin ketteryyden taitoa.

Päätöksenteon taito

“Riskien välttäminen voi olla selviytymisen tie, mutta se ei ole menestyjän tie.” (Hannula, 2016.)

Kolmas etumatkan taito on päätöksenteon taito. Organisaatio, joka ei ole optimoinut päätöksentekoaan, ei ole oppinut hallitsemaan kaikkia olennaisia etumatkan taitoja.

Päätöksentekoa ohjastamaan organisaatio käyttää arvoja, missiota ja visiota. Näiden suuntaviivojen puitteissa päätöksenteko helpottuu sekä häilyväisyyden ja epävarmuuden läpi näkee selkeämmin. Organisaatio voi jatkuvasti peilata toimintaansa kysymällä: “Onko tämä toiminta vision mukaista?”

Aivotutkijoiden mukaan teemme päätöksiä ainakin kahdella tavalla: tietoisesti sekä automaattisesti. Tietoinen päätöksenteko tarkoittaa, että olemme tietoisia valintatilanteessa, ja harkitsemme vaihtoehtojamme. Automaattinen päätöksenteko taas tarkoittaa tilannetta, missä teemme tiedostamattoman valinnan, ja emme edes välttämättä jälkikäteen ymmärrä tai huomaa tehneemme minkäänlaista valintaa.

Mitä useammin teemme tiettyjä tiedostettuja valintoja, on suuri mahdollisuus että ajan mittaan niistä muodostuu tiedostamattomia eli automaattisia valintoja. Henkilökohtaisen tehokkuuden kannalta tämä on hyvä asia, sillä se parantaa tuottavuutta. Tämä rutinoituminen tekee arjesta sujuvampaa, ja jättää ajattelutilaa tärkeämmille ja vaativimmille päätöksille.

Päätöksenteko itsessään on menetelmällinen taito, joita jokainen voi harjoitella.

Hannula kuvaa kirjassaan päätöksenteon vaiheita seuraavasti:

“Päätöksenteossa on viisi vaihetta. Ensin pitää havaita päätöksen tekemisen tarve. Toiseksi pitää ymmärtää, mistä asiasta on päättämässä. Kolmanneksi on tunnistettava päätösvaihtoehdot. Neljänneksi on valittava niistä yksi. Viidenneksi on varmistettava, että päätöksen seuraukset toteutuvat.” (Hannula, 2016).

Nämä päätöksenteon vaiheet kuvaavat prosessia osuvasti. Kahden ensimmäisen vaiheen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Mitä selkeämpi päätöstä vailla oleva kysymys on, sitä rajatumpia ovat päätösvaihtoehdot ja prosessi sujuvampi. Kolmas kohta tarvitsee avukseen tiedonhakua; summanmutikassa heitetyt vaihtoehdot eivät auta, vaan kohta organisaatio löytää itsensä saman kysymyksen äärestä mikäli taustatutkimusta ei suoriteta huolella.

Pohdinta

Hannulan havainnot kolmesta tärkeästä etumatkan taidosta ovat hyvin perusteltuja. Näitä kolmea taitoa kehittämällä organisaatiot pystyvät varmasti kasvattamaan etumatkaansa ja edelläkävijyyttään suhteessa muihin, ja tällaisten taitojen omaaminen peilaantuu varmasti myös henkilökohtaisen elämän onnistumisiin.

Lähteet:
Hannula, E .2016. Etumatkan kolme taitoa. Qentinel. Helsinki.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close