Tampere
07 May, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Etätyön käännekohta



Kirjoittanut: Kiia Innanmaa - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Etänä
 David Heinemeier Hansson
Jason Fried
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Etätyön käännekohta tulee” kirjoittivat Jason Fried ja David Heinemer Hansson vuonna 2014 kirjassaan Etänä – toimistoa ei enää tarvita. Luulen, että se käännekohta on nyt.

 

Kävin kirjastossa haalimassa opiskeltavaa etäilyjaksolle niiden ollessa viimeistä päivää auki 18.3., ennen hallituksen määräystä valtion ja kuntien kirjastojen, uimahallien, museoiden, teattereiden, nuorisotilojen ja muiden vastaavien tilojen sulusta. Hyllystä pisti silmään kirja, jonka selässä luki sana ”etänä”. Vaikka itse olen jo pitkään tehnyt töitä etänä, tuntui se silti ajankohtaisemmalta kuin koskaan.

 

Elämme tällä hetkellä aivan käsittämättömässä tilanteessa – maailmanlaajuisesti. Kenelläkään meistä ei ollut tästä uudenlaisesta arjesta aavistustakaan vielä puoli vuotta sitten. Nyt arvuuttelemme, kauanko elämme uutta etäarkeamme ja miten pitkälle erilaiset rajoitukset voidaan hallituksen puolesta viedä. Eikä näihinkään kukaan tiedä vastausta. Saatamme olla “kotiarestissa” seuraavat pari viikkoa, pari kuukautta tai kuka tietää vaikka vuoden päivät!

 

Tällä hetkellä iso osa koko maailman väestöstä tekee siis etätöitä, opiskelee etänä tai esimerkiksi omassa tapauksessani hieman kumpaakin. On olemassa tietysti liuta ammatteja, joista ei niin vain jäädä kotiin (tiedän olevani etuoikeutetussa asemassa, kun voin jäädä), mutta keskityn tässä esseessä niihin, joista on nykyteknologian turvin helppo jäädä kotiin etätöitä tekemään.

 

Ethän keskeytä, teen nyt töitä, vaikka makaankin olohuoneen sohvalla

Viimeisten viikkojen ajan olen seurannut keskustelua sosiaalisessa mediassa sekä oman tiimin palavereissa esiin noussutta huolta kotona olevista häiriötekijöistä ja keskeytyksistä. Monet kertovat, että kotona on vaikea tehdä töitä, koska huomio menee keittiöön, joka pitäisi siivota, pyykkeihin, jotka pitäisi pestä tai villakoiriin, jotka pitäisi imuroida. Ja jos näiltä pystyy itsensä sulkemaan, kotona on vähintäänkin puoliso, sisarus, kämppäkaveri tai lapset, jotka jatkuvasti häiritsevät ja keskeyttävät.

 

Itse en täysin ymmärrä tätä keskustelua. En osaa siihen juuri samaistua, koska olen jo kauan sitten opetellut hallitsemaan aikaani niin, että kun teen töitä, teen töitä ja kun pesen pyykkiä, pesen pyykkiä. Kun olen kotona, saatan toki pitää töiden lomassa tauon, jonka aikana esimerkiksi tyhjennän tiskikoneen tai viikkaan pyykkejä kaappiin. Saman tauon pitäisin myös toimistolla (ja siellä saattaisin myös yhtä lailla tyhjentää tiskikonetta). Laitan ajastimen puhelimeen, joka muistuttaa, milloin pitää palata työpöydän ääreen, jotta kotitehtävät eivät muutu aikasyöpöksi, vaan ovat kaivattua, virkistävää vaihtelua ruudun tuijottamiseen.

 

Asun puolisoni kanssa, ja hän toki saattaa keskeyttää minut kesken työnteon. Saatan myös välillä keskeyttää hänet keskellä hänen työpäiväänsä. Samalla tavalla tulemme kumpikin useita kertoja päivässä keskeytetyksi toimistojemme nykyaikaisissa avokonttoreissa. Joku kollegoista kysyy apua, toinen selvittää, mistä jokin tiedosto löytyy ja kolmas käy muuten vain työpöytäsi äärellä kyselemässä viikonlopun suunnitelmista. Oma näppituntumani on, että toimistolla tällaisia keskustelujen aiheuttamia keskeytyksiä on jopa enemmän kuin kotona – lähinnä siksi, että puolisolle on helpompi sanoa: “ethän keskeytä, teen nyt töitä ja minun pitää keskittyä tähän”. Jos saman lauseen sanoisi työkaverille saatika esimiehelle, voisi saada tietynlaisen maineen toimistolla. (Toki keskeytykset ovat vielä asia erikseen, jos kotona on pieniä lapsia, sillä he eivät tällaista lausetta vielä ymmärrä.)

 

Toimiston ja kotitoimiston erilaisista keskeytyksistä Fried ja Heinemer Hansson kirjoittavat mielestäni osuvasti: “voit itse kontrolloida näitä keskeytyksiä. Ne ovat pasiivisia eivätkä sido sinua.” Kotona voit valita, keskitytkö töihin vai kotitöihin ja voit valita, keskitytkö töihin vai puolison kanssa höpöttelyyn. Unohtamatta työkavereiden tai esimiehen aiheuttamia keskeytyksiä kesken työpäivän! Vaikka teemmekin etänä töitä, emme silti tee yksin töitä. Nyt kollega tai esimies ei vain tule nykäisemään sinua hihasta, vaan laittaa meiliä tai viestin esimerkiksi Teamsissa. Ja mikä parasta, voit vastata siihen, kun sinulle sopii! Ei toki kannata venyttää meileihin vastaamista päiväkaupalla, mutta voit valita tunnin tai kaksi keskittyä tiettyyn tehtävään ja sen jälkeen siirtää huomiosi muilta tulleisiin viesteihin.

 

Mitä tapahtuu pandemian jälkeen?

Fried ja Heinemer Hansson kertovat kirjassaan yrityksestä nimeltä American Fidelity Assurance (AFA). Osa kyseisen yrityksen työntekijöistä tekevät tavallisestikin etätyötä ja niitä, jotka tavallisesti tekevät töitä toimistolta käsin, kehotetaan tekemään etätöitä vähintään 1-2 kertaa kuussa. Tästä oli hyötyä, kun yrityksen oli suljettava Oklahoma Cityn pääkonttori myrskyn vuoksi – asiakaspalvelijat pystyivät jatkamaan etätöitä kotoa käsin, eivätkä asiakkaat huomanneet mitään!

 

AFA:n työntekijät olivat siis harjoitelleet etätyötä tulevaisuutta varten. Luulen, että tässäkin valtaosalle yllätyksenä tulleessa tilanteessa, jossa yhtäkkiä nekin, jotka ovat tottuneet joka aamu kruisailemaan toimistolle, tekevätkin töitä omalta kotisohvalta, etu on yrityksillä ja työntekijöillä, joille tilanne on ainakin jollain tasolla tuttu. Aiemmin mainitsemani keskustelut kotona työskentelyä häiritsevistä kotitöistä ja puolison aiheuttamista keskeytyksistä ovat pääsääntöisesti nouseet esiin henkilöiltä, jotka eivät ole tottuneet tekemään töitä kotona.

 

Mutta mitä tapahtuu pandemian jälkeen? Mitä tapahtuu, kun tilanne joskus normalisoituu, tehtaat käynnistetään, ravintolat ja kirjastot avataan ja voimme palata normaaliin arkeemme ennen koronavirusta? Sitä on mahdoton ennustaa.

 

Näen tilanteessa kuitenkin mahdollisuuden – pakon aiheuttaman tilanteen, jossa monet oppivat uusia tapoja työskennellä, uusia keinoja itsensä johtamiseen sekä jopa uusia taitoja alaisten johtamiseen etänä. Opimme käyttämään uusia työkaluja ja ohjelmia, opimme viestimään eri tavoilla, opimme itsestämme ja yrityksestämme. Hyödynnetäänkö etätyön potentiaalia pandemian jälkeen siitäkin huolimatta, että voimme mennä taas toimistolle? Arvostammeko kasvokkain pidettyjä tapaamisia ja palavereita eri tavalla? Osaammeko toimia tehokkaammin ja saada enemmän aikaan huolimatta niistä erilaisista häiriötekijöistä, joita niin kotona kuin toimistollakin tulee eteemme?

 

Lähteet:

Fried, J. & Heinemer Hansson, D. 2014. Etänä. Toimistoa ei tarvita. Suomentanut Mia Heiskanen. Viro.

 

Helsingin sanomat. 2020. Tässä ovat kaikki hallituksen poikkeukselliset toimet koronaviruksen hillitsemiseksi, vaikuttavat lähes jokaisen kansalaisen arkeen – tiedotustilaisuus katsottavissa kokonaisuudessaan. [Artikkeli]. Julkaistu 16.3.2020. Päivitetty 16.3.2020. Luettu 27.3.2020. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006441020.html

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close