Tampere
29 Jun, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Etätyön hyvinvointi vaatii opettelua



Kirjoittanut: Emilia Mäkelä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Etätyön hyvinvointiopas
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo
Riikka Ilmivalta
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Huomasin väsyväni aivan valtavasti etätyöskentelyssä ja ihmettelin syitä sille. Löysin onneksi Kati Boijer-Spoof Heikinheimon ja Riikka Ilmivallan kirjoittaman Etätyön hyvinvointioppaan, jossa annetaan vinkkejä parempaan jaksamiseen etätyössä ja kerrotaan sen hyödyistä sekä kuormitustekijöistä.

Olin päätynyt siihen lopputulokseen, ettei etätyö vain oikein sovi minulle, pohtimatta enempää syitä sille ja vannoen samalla itselleni olevani jatkossa kaikki mahdolliset ajat läsnä. Olisi kumminkin syytä miettiä, mitkä riskinpaikat etätyössä ovat niitä kuormittavia, sillä se on toisinaan välttämätöntä ja jopa tehokkaampaa työskentelyn kannalta. Arvelisin hybridimallin muuttuvan uudeksi standardiksi useissa työyhteisöissä eli etätyöskentelyn jaksamiseen panostaminen omalta osalta olisi tarvittava taito tulevaisuudessa.

Itselle korostui erityisesti etätyön sosiaaliset vaikutukset. Koin yksinäisyyttä voimakkaammin ja arkeni alkoi muistuttaa sosiaaliselta rakenteeltaan aikoja, jolloin olin voinut todella huonosti pitkän sairastamisen vuoksi. Onneksi en asu kumminkaan yksin, joka teki tilanteesta hieman erilaisen.

Pelkästään voimakkaat yksinäisyyden kokemukset voivat johtaa alisuoriutumiseen, luovuuden vähenemiseen ja huonoon päätöksentekoon (Boijer-Spoof Heikinheimo 2022). Etätyön sosiaaliset vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta erityisesti ulospäinsuuntautuneet persoonat kokevat etätyössä puuttuvien kohtaamisten arkea köyhdyttävän vaikutuksen. Joillekin introverteille taas etätyö voi jopa helpottaa työskentelyä ja lisätä tehokkuutta häiriötekijöiden puuttuessa.

Virtuaalisessa yhteydenpidossa on valitettavasti vaikeampaa havaita toisen voivan huonosti ja yleensä esimerkiksi masennus ei tule muille ilmi ennen kuin tilanne on vakava. Tietynlainen rajattomuus etätyöskentelyssä voi myös suistaa orastavan päihdeongelman pois hallinnasta. Näistä kummaltakin olisi helpompi välttyä totuttua rohkeammalla kuulumisten kyselyllä silloin kun ollaan paljon etänä. Kommunikaation vaara kaventua etätyössä tehtäväkeskeiseksi ja tiettyjen henkilöiden väliseksi tekee tällaisessa tilanteessa haastavaksi huomata jonkun jäävän sivuun yhteisöstä.

Etätyöstä voi tulla sen kaltainen tunne, kuin olisi joutunut erilleen laumasta. Heikko epämääräinen viestintä ja kehittymätön psykologinen turvallisuus vahvistavat turvattomuuden tunnetta. Psykologinen turvallisuus osoittautuikin yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä etätiimien onnistumiselle. Tiimien muodostaminen alun alkaen etäpainotteisesti hidastaa mielestäni psykologisen turvallisuuden muodostumista, vaikken itse olekaan kokenut omalla kohdallani juuri tätä kuormittavaksi tekijäksi. Toisaalta jo valmiilla yhteisöllä olevat ongelmat yhtenäisyyden löytämisessä voivat kärjistyä täysetätyön aikana.

Etäilypainotteinen tiimien muodostus vaikeuttaa toimivien viestintätapojen luomista. Kynnys jakaa tai kysyä neuvoa kasvaa ilman kohtaamisia. Luottamuksen luomiseen tärkeät tekijät kannustaminen ja palautteen antaminen ovat helpompia läsnä. Suora täysetäilyyn hyppääminen kylmiltään oli itselle selvästi liikaa ja pelkkään yhteisön toimintakulttuurin opetteluun meni korona-aikana aivan liikaa energiaa. Vaikka olenkin työskennellyt aiemmin osittain etänä, niin työpaikassani oli jo luodut raamit etätyön säännöistä ja viestintä toimivaa. Uusien etätyön käytäntöjen opetteleminen oli raskasta siihen tottumattomassa porukassa. Huomasin omien etätyötaitojeni olevan hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta olemattomat ja toisaalta tietokoneen äärellä luontaisia taukoja karsiutui fyysisten siirtymien puuttuessa. Etätyössä juuri tauotuksen tärkeys on vaarassa unohtua. Yksinäisyydentunteen tuoman stressin lisäksi tauottomuus lisää stressiä. Yksin ollessa lounaskin on helppo jättää väliin, mikä tuskin parantaa hyvinvointia.

Täysetätyöstä puuttuvat epämuodolliset kohtaamiset, jotka edistäisivät yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Itse osallistuin huonosti vapaa-ajalla järjestettyihin tutustumistilaisuuksiin, jonka huomasin myöhemmin olleen virhe. Tiiminjakoon tultaessa en juurikaan tuntenut ketään meidän tiimistämme kovin hyvin, mutten mielestäni ollut ainoa. Tiimin ilmapiiri tuntui pienen sulattelun jälkeen myönteisen seesteiseltä ja arvelin olevani oikeassa paikassa. Järjestimme hyvin pian muutaman lähikohtaamisen, vaikka saimmekin hieman kuulla siitä närää. Ainakin itselle nuo olivat todella tärkeitä luottamuksen muodostamiseksi.

Etäily tuntui jatkuvan aivan liian kauan ja huomasin kokevani ”Zoom-uupumusta”. Virtuaalisessa vuorovaikutuksessa aivot joutuvat nimittäin kovemmalle ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen tulkinnassa. Väärinymmärryksiä on mahdoton välttää, mutta muiden tunteminen auttaa vähentämään niitä. Etäyhteyksien yli kommunikoidessa oma ilmeiden tuottaminen ymmärrettävästi vie myös enemmän energiaa. Kameran edessä istuminen rajoittaa liikuskelua. Tästä syystä olemattomat tauot ja loputtomat päivät yksin kotona tyhjensivät kyllä tehokkaasti tankkini.

Jatkossa osaan pitää paremmin huolta omasta ja muiden etätyöhyvinvoinnista. Tärkeää on järjestää palautumisaikaa kokousten välille, viestiä muutakin kuin työasiaa ja pitää huoli liikkumisesta etätyöpäivien aikana.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close