Tampere
27 Jan, Wednesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Soluessee: Etätyö



Kirjoittanut: Tuomas Aro-Heinilä - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johanna Sauvula  & Tuomas Aro-Heinilä

 

Vuosi 2020 jää varmasti muistiin koronakriisistä, mutta myös siitä seuranneesta etätyö(kriisi)stä. Työelämä on suuren mullistuksen vallassa, kun työn tekeminen vaihtuu työpaikalta kotitoimistoihin ja onlinepalavereihin. Mistä tässä kaikessa on kyse, ja ennenkaikkea, miten tässä etätyössä selvitään? 

 

Etätyö

Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kiinteän työpaikan ja -ajan ulkopuolella (Työterveyslaitos, 2020). Työtä voi tehdä etänä missä ja milloin vain: junassa, kotona, rannalla, hotellissa, yöllä ja päivällä. Etätöitä tehdään koko ajan enemmän ja enemmän. Vuonna 1990 palkansaajista vain kaksi prosenttia teki etätöitä. Nykyään etätöitä tekee joka kolmas – ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet. (Valkama, 2020.) Jo ennen koronakriisiä monet yritykset ovat pyrkineet lisäämään etätyön määrä. Etätyön uskotaan tuottavan parempaa tulosta, houkuttelevan parempia työntekijöitä. (Chen, 2020.)

 

Etätyön haasteet

Etätyö koskettaa monia meistä tällä hetkellä. Jopa puolet suomalaisista on nyt etätöissä koronaviruksen vuoksi (Turunen, 2020). Kaikille aloille etätyön tekeminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi kaupan kassatyö ja hyllytys eivät onnistu etänä. (Rahko, 2020). Monilla työpaikoilla kuitenkin mietitään, miten etätyön voisi mahdollistaa kaikille. Yksi vaihtoehto olisi työkierrot. (Valkama, 2020.) Etätyö sisältää kuitenkin myös omat haasteensa.

 

Biohakkerin käsikirjassa (Sovijärvi, Arina ja Halmetoja, 2017, 382) työhön liittyvä ergonomia jaetaan kolmeen sektoriin: fyysiseen ergonomiaa, kongnitiiviseen ergonomiaan ja organisatoriseen ergonomiaan. Ergonomian tavoitteena on säilyttää työ- ja toimintakyky mahdollisimman pitkään pyrkimyksenä minimoida fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus. 


Fyysinen ergonomia

  • työvälineet, työpisteet ja työympäristöt
  • fysiologia, työasennot ja työtauot
  • äänimaailma, sisäilma, lämpötila ja valaistus (Sovijärvi, Arina ja Halmetoja, 2017, 382)

 

Kaikilla ei ole etätyöpistettä kotonaan. Jotkut ovat nyt koronakriisin aikana rakentaneet omia viritelmiään etätyöpisteiksi. Mielikuvitusta riittää. Yksi on kasannut pitsalaatikoista itselleen korokkeen työpöydälleen korottaakseen näyttöään paremmalle korkeudelle. (Turunen, 2020.) Tämän rivin kursorin tanssi toteutuu pehmeällä sängyllä läppäri sylissä istuen, mikä ei monestakaan vinkkelistä ole ergonominen ratkaisu. 

 

Biohakkerin käsikirjassa (Sovijärvi, Arina ja Halmetoja, 2017, 386) kerrotaan istuma-asennon itsessään jo olevan epäsuotuisaa verenkiertoelimistön ja hermoston toiminnan kannalta. Yläruumiin painomme litistää istuessa suuren määrän hermoja ja verisuonia tukkoon reisistä, pakaroista, lantion alta ja genitaalialueelta. Epäergonimosen asennon vaikutus selän rasitukselle ja rappeumasairauksille on huomattava. 

 

Biohakkerin käsikirjassa (2017, 388) esitellään seuraavat vinkit istumatyön kuormituksen minimoimiseen:  

  • Pidä istumapäiväkirjaa tai käytä aktiivisuusranneketta istumisen määrän seurantaan ja vaikuttamiseen
  • Tee enemmän töitä seisaaltaan ja vaihtele työasentoja aktiivisesti päivän aikana
  • Käytä sovellusta, joka määrittää tietokoneen käytölle lyhyet ja pitkät tauot
  • Mikäli teet istumatyötä, liiku taukojen aikana reippaasti (esim. haarahypyt, kyykyt, punnerrukset)
  • Käytä säädettävää satulatuolia istuessasi
  • Liiku puhelimeen puhuessasi

 

Biohakkerin käsikirjassa (Sovijärvi, Arina ja Halmetoja, 2017, 383) viitataan niin sanottuun tekstariniskaan: kännykkään puhuminen, sosiaalisen median selaaminen ja erityisesti tekstiviestin näpyttely aiheuttavat usein luonnottomia asentoja niskaan, joista johtuvia kaularangan muutoksia on havaittu jo 7-vuotiailla lapsillakin. Kuinka paljon sinun päivittäinen ruutuaika on kännykällä ja onko seuraavat niksit hyödynnettynä siinä yhteydessä?

 

Sovijärven, Arinan ja Halmetojan (2017, 383) vinkit parempaan ergonomiaan kännykän käytön yhteydessä ovat seuraavat: 

  • Käytä näppäilyn sijaan ääniohjausta
  • Älä käytä kännykkää pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti
  • Vältä selailua ja sähköpostien lukemista kännykästä
  • Vastapainona kännykän käytölle suorista nista, rentoutua olkapäät, käännä peukalot ulospäin ja hengitä syvään
  • Panosta jatkuvasti hyvään ryhtiin ja optimoi asentosi, jossa käytät puhelinta. 

 

Näin nuorena ihmisenä helposti ajattelee, ettei minulla mitään hätää ole oman fyysisen terveyteni kanssa. Selkä kestää ja taipuu vaikka mille mutkalle, mikä on tullut näin kotitoimistolla sängyssä, nojatuolissa, sohvalla ja työpöydänkin ääressä testattua. Ratkaisevaa kuitenkin olisi kiinnittää asiaan huomiota pitkällä tähtäimellä. Jokapäiväinen kuormitus vuosien saatossa on varmasti merkittävä tekijä oman hyvinvoinnin kannalta tulevaisuudessa. 

 

Ergonomisen etätyöpisteen rakentaminen kotiin auttaa asiaa varmasti niin fyysisen kuin psyykisenkin hyvinvoinnin näkökulmasta. On selkeä tila, missä tehdään töitä ja tila on tähän tarkoituksenmukainen. Kotona voi helposti järjestää työpöydän täyteen viherkasveja ikkunan eteen, jolloin pitkät päivät mahdollistavat työnteon päivänvalossa ja kasvit puhdistavat sisäilmaa (esim. viirivehka ja anopinkieli) ja ilostuttavat mieltä viihtyisyydellään. Mikäli etänä on mahdollista, reipas ja virkistävä ulkoilu puistossa tai metsässä kävellen auttaa taatusti, eikä tätä tai ainakaan kotimetsään kahville kirmaamisen mahdollisuutta kaikilla työpaikoilla ilman etätyötä olisikaan. 

 

Kognitiivinen ergonomia

  • Mielen virkeys ja toiminta 
  • Järjestelmien ja käyttöliittymien toiminta
  • Stressinhallinta ja palautuminen
  • Ajattelua tukeva ravitsemus ja liikunta (Sovijärvi, Arina ja Halmetoja, 2017, 394)

 

Biohakkerin käsikirjan (2017, 394) mukaan mielemme kykenee käsittelemään kerralla 5-9 asiaa. Mitä vähemmän häiritseviä ärsykkeitä ilmenee, sitä helpompaa on asioiden aikaansaaminen. Tästä syystä rutiinien kehittäminen, parempi keskittyminen, ulkoisten tekijöiden minimoiminen sekä oman mielen tietoinen rauhoittaminen helpottavat asioiden tekemistä ja loppuunsaattamista. Etukäteen suunnitellut ja toistojen kautta tavoiksi muodostuneet rutiinit auttavat keskittymään, sekä parantavat päätöksentekokykyä. 

 

Sovijärven, Arinan ja Halmetojan (2017, 394) mukaan kokeilemisen arvoisia kognitiivisen ergonomian työkaluja ovat muun muassa: 

  • Päivän päätavoitteiden (1-3 kpl) asettaminen aamulla
  • Not-to-do -listat (päätös siitä, mitä ainakaan ei aio tehdä työpäivän aikana)
  • Laajojen kokonaisuuksien purkaminen osatavoitteisiin
  • Ajanhallintamenetelmien käyttö
  • Säännölliset tauot ja mikrotauot työskentelyn yhteydessä
  • Työpisteen siivoaminen ennen työskentelyä ja sen jälkeen
  • Illalla mielessä pyörivien asioiden kirjaaminen ylös

 

Elämän ja hyvinvoinnin perusedellytyksinä usein pidetään unta, ravintoa ja liikuntaa. Etätyössä näilläkin osa-alueilla on huomattava vaikutus mielen hyvinvoinnin rinnalla. Illalla on helppo katsoa kotona elokuvaa myöhään, herätä vähän myöhemmin, juoda vähän pidempään aamukahvia ja äkkiä huomaa päivärytmin heittäneen aivan häränpyllyä. Rytmissä pysyminen helpottaa etätyöskentelyä ja ennakkosuunnittelu vähentää stressiä siitä, mitä huomenna pitäisi tehdä. Oletko suunnitellut oman työviikkoaikataulusi niin, että se epidemian aikana ennättää muodostua jo rutiiniksi? Rutiinit automatisoi toimintojamme ja sillä tavoin voi helpottaa omaa työskentelyä.

 

Näin etänä ei enää ole myöskään samalla tavalla ravintolalounaiden läheisyydessä, joten arjen sankareiksi tänä aikana on noussut Sannan Ruokakassi, Feelia ynnä muut kotiin toimitettavat ruokapalvelut ravintoloiden nouto- ja toimituspalveluiden lisäksi. Ruokapalvelut nopeuttavat kokkaamisen ja keittiössä häärimisen taakkaa, vähentävät kauppareissuja (ja altistumista koronatartunnan saamiselle), sekä monipuolistavat ruokavaliota ja kutkuttelevat mukavasti makunystyröitä. 

 

Organisatorinen ergonomia

  • Toiminnan rakenteet
  • Säännöt ja prosessit
  • Yhteistyö ja resursointi
  • Työajat ja työnteon paikat

 

Etätöissä voi olla vaikea irrottautua töistä. On vaarana, että työpäivät venyvät. Työntekijä ajattelee, että voisi hoitaa vielä tuon asian ja ehkä tämänkin. Monet asiantuntijat ovat jo siinä asemassa, että kannettava tietokone kulkee kaikkialle mukana, eikä illallakaan saa rauhaa jatkuvilta sähköposteilta, kertoo Vilkman. (Valkama, 2020.) Ongelmallista voi olla myös työn aloittaminen ja päivärytmin säilyttäminen, nyt kun töitä voi tehdä milloin vain, missä vain. 

 

Eventassa olemme jo alkuvuonna sopineet yhteiset aikataulumme pitkälle kevääseen. Tämä on helpottanut kaikkien omaa aikataulu- ja työsuunnittelua. Olimme jo ennen koronakriisiä kokeilleet pajoihin osallistumista etänä, joten etätyökalut ja välineet meillä oli jo ennestään hyvin hallussa, mikä oli yksi stressitekijä vähempänä koronan vaikutuksen alettua. Etätyöskentelyssä ja esimerkiksi palaverien tai pajojen yhteydessä on täytynyt kiinnittää enemmän huomiota taukoihin. Pajan vetäjä on hienosti fasilitoinut pienryhmätyöskentelyä, sieltä yhteiseen keskusteluun palaamista ja kokouksen päättämistä ilmoittamalla selkeästi mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. “Seuraavaksi jaan teidät pienryhmiin, joista kutsun teidät palaamaan takaisin klo 12.00.”

 

Lapsiperheiden arkea ja työntekoa etätyöskentely haastaa erityisesti. Lasten ei voida olettaa kykenevän itsenäiseen työskentelyyn aikuisten 8 tunnin työpäivän ajan, joten käytännön järjestelyjä vuorottelun tiimoin perheessä, sekä tiimissä töiden priorisoinnin ja tavoitteiden päivittämisen myötä on tehty. Esimerkiksi yksinhuoltajalla ei välttämättä päivässä ole ollenkaan aikaa itselleen tai työnteolle, joten työtaakkaa on tilanteen pakosta karsittava. Eventassa olevat vanhemmat ovat kertoneet, että rutiinit ja päivän tapahtumien kertominen lapsille ennalta on helpottanut myös heidän arkea ja olemista. Onhan päiväkodissakin selkeät rutiinit, jotka osaltaan luovat lapsille turvaa. 

 

Yhteisöllisyys etänä

Yhteisöllisyys on koetuksella etätöissä. On erityisen tärkeää pyrkiä estämään ulkopuolisuuden tunteen syntyminen etätyöntekijöillä (Chen, 2020.). Koronakaranteenin alettua olemme havahtuneet siihen, miten fyysisesti erossa oleminen vaikuttaa yhteisöömme. Pinkkujen kasvot eivät ala näyttää tutuilta, kun kukaan meistä ei ole Proakatemian käytävillä toisiamme vastaan kävelemässä. Apua ei voi kysyä samalla tavalla vierustoverilta, kun vierustoveria ei ole. Yhdessä oleminen ja tekeminen, välittömyys ja helppous tai matala kynnys osallistua ja olla osana yhteisöä on Jonsun mielestä Proakatemialla erityistä, joka näin etätyössä on erilaista.Toisaalta vallitseva tilanne on voinut osaltaan jopa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta: “Tämä taklataan yhdessä ja yhdessä suunnitellaan miten käytännössä toimitaan.” Mielestäni tämä näkyi Proakatemian ensimmäistä kertaa koskaan järjestetyssä huhtikuun projektorissa. Osallistuminen chatin kautta oli varsin aktiivista ja kokonaisuudesta tuli tuttu turvallinen olo, että jokaista tsempataan ja yhdessä tähän pystytään. Osallistumisen mahdollisuus onkin hyvä ottaa huomioon etänä. Saahan jokainen äänensä kuuluviin keinolla tai toisella? 

 

Proakatemian Teamsissa on jo parit etäkahvit koko yhteisön tasolla hörpitty vapaan pulinan merkeissä. Myös tiimin sisäiset, ei niin työasialliset, kahvipaussit on todettu mukaviksi ja tärkeiksi. Läsnäolon puuttuessa moni pieni ja tavallaan mitätön asia jää huomiotta, jos kaikki kontaktit liittyvät työntekoon. Myös parityöskentelyssä ns. linjan ja mikkien avoinna pitäminen on tuntunut hyvältä, koska se luo saman efektin kuin saman työpöydän ääressä työskentely: vieressä on se toinen, jolle voit spontaanisti jutella tai kysyä mitä vain. 

Eventassa tiimiytymiseen on panostettu jatkamalla aiemmin yhdessä pidettyjä hyvinvointitunteja nyt myös etänä. Jonsu veti ensimmäisen etähyvin Teamsissa ja leppoisaa yhdessä tekemistä ja hurvittelua toteutettiin leikkimielisten kilpailujen ja visailuiden avulla. Tehtävinä toimivat seuraavat:

 

Arvaa kuka
– Muut nimesivät jokaisen tiimiläisen joksikin tunnetuksi todelliseksi tai fiktiiviseksi hahmoksi. Meillä hahmot olivat Tirri, Albus Dumbledore, Mikki Hiiri ja Pikku Myy.
– Jokainen henkilö yrittää arvata omaa roolihenkilöään kysymällä vuorotellen yhden kysymyksen, johon vastataan kyllä tai ei. Esimerkiksi onko henkilö mies vai nainen.

 

Kuka noutaa ensimmäisenä kameran eteen tavaran x
– Yksi toimii tuomarina, muut kilpailee
– Tuomari kertoo haettavan esineen (esim. kaukosäädin, vessapaperirulla, koira, bokserit jne.)
– Tuomari antaa pisteitä mielivaltaisesti

Welcome to my cribs
– Kukin henkilö esitteli asuntonsa kamera kädessä kämppänsä ympäri kulkien

 

Etätyön johtaminen

Etätyön johtaminen tehokkaasti vaatii organisaatiolta kykyä uudistua (Elisa Oyj, 2020). Elisan kansainvälisen myyntitiimin johtaja Pasi Mäenpää (Elisa Oyj, 2020) korostaa luottamuksen merkitystä etätöissä. Yksi suurimmista virheistä on pommittaa työntekijää sähköposteilla kysellen, onko työntekijä tehnyt sitä ja tätä. Jos herää epäilys ettei työt suju, voi työntekijän kanssa pitää videopuhelun ja käydä tilanne läpi. (Elisa Oyj, 2020.)

 

Tavoitteet pitää olla vielä selkeämmät kuin ennen. Tavoitteet tulee myös käydä työntekijän kanssa läpi huolella. Työn johtaminen on ihmisten johtamista myös etätöissä (Elisa Oyj, 2020). Etätyössä ei voi käskeä työntekijää vain siirtymään kotiin ja jatkamaan työntekoaan, kertoo Trellon johtaja Michael Pryor (Chen, 2020). Mäenpää suosittelee, että etätyöntekijöiden kanssa pidetään infokokous kerran viikossa (Elisa Oyj, 2020). Alla on esitetty muita vinkkejä toimivaan etätyön johtamiseen.

 

Vinkkejä etäjohtamiseen:

  1. Rakenna luottamusta
  2. Kerro odotukset ja tavoitteet selkeästi
  3. Johda esimerkillä
  4. Hae avoimin mielin uudenlaisia tapoja johtaa työtä
  5. Pidä positiivista henkeä yllä (Elisa Oyj, 2020).

 

On erityisen tärkeää pyrkiä estämään ulkopuolisuuden tunteen syntyminen etätyöntekijöillä. Ihminen tarvitsee yhteisöllisyyden tunnetta. Tätä voi toteuttaa miettimällä yritykselle toimintatavat niin yhteisten virtuaalisten juhlien järjestämiseen kuin etäkokousetikettiin. Trellolla kaikissa kokouksissa noudatetaan samaa sääntöä: jos kokouksen yksi jäsen on etänä videoyhteydellä, kaikki osallistuvat kokoukseen videoyhteydellä. (Chen, 2020.)

 

Työntekijällä on vastuu itsensä johtamisesta. Päivät tulee miettiä etukäteen. Tämä auttaaa erottamaan työn ja vapaa-ajan toisistaan. Yksi asia, joka saattaa kotona unohtua on syöminen ja ruoanlaitto. Etätöissä ei voi mennä työpaikkaruokalaan syömään. Syömiseen kannattaa panostaa etätöissä. (Turunen, 2020.) Mikrossa lämmitettävät valmisateriat eivät välttämättä ole siis paras vaihtoehto. Ruoan lisäksi etätöissä tulee myös keskittyä kehoon. Taukoja tulee pitää, jotta keho pääsee liikkumaan. Ulkona käyminen rentouttaa mieltä. Myös työpisteellä tulee huomioida oma kehonsa. Työpäivän aikana kannattaa vaihdella asentoaan jatkuvasti. Samassa asennossa ei koskaan ole hyvä viipyä liian pitkään. (Terveystalo, 2019.)

 

Eventassa etätyön johtamista on harjoiteltu kohta noin vuosi. Se lähti liikkeelle kokeiluna ja on nykyään osa Eventan identiteettiä. Kokeilu sai alkunsa siitä, kun Eventassa huomattiin ettei toimistolla näy muita tiimikavereita usein. Myös virallisiin palavereihin osallistuminen oli vähäistä sairauksien, lasten ja muiden pakollisten ja vähemmän pakollisten menojen takia. Ihmisten poissaolot aiheuttivat pahoinvointia Eventassa. Oli vaikeaa tietää, mitä kukin teki, kun kaikki eivät olleet paikalla samaan aikaan kertaakaan. Tämä vaikeutti talouden, pajojen ja liiketoiminnan kehittämisen suunnittelua. Syyttelyäkin siitä syntyi. Ilmassa oli valloillaan yleinen mielipide ettei kukaan tee mitään ja rahaa ei tule yritykselle. Etätyötyökalujen käyttöönotto koettiin yhtenä ratkaisuna ongelmaan.

 

Kokeilun aikana otimme käyttöön Discord-viestintäsovelluksen. Otimme sovelluksen käyttöön kaikissa yhteisissä palavereissa ja pajoissa. Jos tiimin jäsen ei pystynyt osallistumaan tapahtumaan paikan päälle, hän pystyi osallistumaa siihen etänä Discordin kautta. Etänä olija kuuli tapahtuman ja pystyi puhumaan myös itse. Videoyhteyttä ei ollut. Tämä koettiin paremmaksi, kuin kokonaan pajasta poissa oleminen, vaikka hybridipajojen tai -kokousten pitämisessä omat haasteensa ovatkin. 

 

Etätyön hyödyt

Etätyö saa ihmiset tekemään enemmän töitä verrattuna työpaikalla tehtyyn työhön, Kertoo Heikki Valkama (2020) viitaten useisiin tutkimuksiin. Samaa sanotaan myös Terveystalon nettisivuilla (Terveystalo, 2019). Etätyö motivoi ihmisiä niinkin paljon, että he ovat valmiita uhraamaan 8 % palkastaan saadakseen tehdä töitä kotoa käsin (Mas, Pallais 2017, 1). Moni arvostaa etätöissä saatua rauhaa. Keskittyminen lisääntyy etätöissä, kertoo etätyöjohtamisen asiantuntija Ulla Vilkman. Etätyö mahdollistaa myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Aikaa jää enemmän perheen kanssa olemiseen, nukkumiseen ja liikuntaan. Niiden tuoma hyvinvointi näkyy myös töissä, jatkaa Vilkman. (Valkama, 2020.)

 

Etätyön hyötyjä on myös yhteiskunnallisella tasolla. Etätyön mahdollisuus auttaa selviämään kriisitilanteissa, missä Suomi on tällä hetkellä. Etätyö vähentää ihmisten lähikontakteja ja näin edesauttaa koronakriisin taltuttamista. (Insinööri-lehti, 2020.)

Etätyö lähes pakottaa perheet olemaan läsnä toistensa kanssa. Ruokailun toteutus menee uusiksi ja kotona neljän seinän sisällä oleminen alkaa aika monella tympäsemän. Useiden normaaliin rutiiniin kuuluneiden harrasteiden mahdollisuus on koronan myötä suljettu, mutta lenkillä ja luonnossa on yhä lupa käydä. Luullaksemme tämä ihmiskoe jättää meihin myös positiivisia vaikutuksia. Toivottavasti osaamme hiljentää vauhtia ja keskittyä oleelliseen. Katsoa ja kuulla sitä ketä me ja läheisemme ovat ja miten elämämme kulkevatkaan. Tämä on mahdollisuuden paikka tutustua ja järjestää oman elämän palikat uudelleen. 

 

Vaikka koronakriisi on ajanut myös elinkeinoelämää ahtaalle, on jokaisessa kriisissä myös niitä, jotka voittavat. Tämä hetki on etätyöalustoille ja -sovelluksille ihan taatusti kulta-aikaa ja samalla se haastaa kunkin yrityksen innovoimaan omaa toimintaansa uudesta näkökulmasta. Kaikki tästä eivät selviä, mutta ne ketkä selviävät, ovat toivottavasti selvinneet pinnalle uusilla toimivilla liiketoimintamalleilla, eikä vain oman omaisuuden panttaamisella, ja jatkavat entistäkin vauhdikkaampaa porskuttamista kriisin jälkeenkin. Markkinatanner on tämän taiston jälkeen taatusti uusissa uomissaan. Millaisella paatilla te silloin seilaatte? 

 

Lähteet


Chen T. 2020. Miten tiimityön saa toimimaan etänä? Etätyön konkarifirmat kertovat, miten arki rullaa kotoa. The Wall Street Journal. Helsingin Sanomat. Julkaistu 16.3.2020. Päivitetty 18.3.2020. Luettu 9.4.2020.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006440821.html

 

Elisa Oyj. 2020. Mitkä ovat kolme tärkeintä tekijää etätyön johtamisessa?. Kauppalehti. Artikkeli. Julkaistu 24.3.2020. Luettu 9.4.2020
https://studio.kauppalehti.fi/studiovieras/elisa-mitka-ovat-kolme-tarkeinta-tekijaa-etatyon-johtamisessa

 

Insinööri-lehti. 2020. Etätyö torjuu koronan leviämistä. Insinööriliitto. Julkaistu 13.3.2020. Luettu 9.4.2020.
https://insinoori-lehti.fi/uutiset/etatyo-torjuu-koronan-leviamista/

 

Mas A. Pallais A. 2017. Valuing Alternative Work Arrangements*. Princeton University & Harvard University and NBER. Tutkimus. Julkaistu 3/2017. Luettu 9.4.2020.
https://economics.stanford.edu/sites/g/files/sbiybj9386/f/alternative_work_arrangements.pdf 

 

Rahko M. 2020. Korona nosti etätyön arvoonsa – kaikilla aloilla etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Kaleva.fi. Julkaistu 16.3.2020. Luettu 9.4.2020.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/korona-nosti-etatyon-arvoonsa-kaikilla-aloilla-etatyo-ei-kuitenkaan-ole-mahdollista/836816/

 

Sovijärvi O, Arina T, Halmetoja J. 2017. Biohakkerin käsikirja. 4. painos. Biohacker Center BHC Oy, Helsinki.

 

Terveystalo. 2019. Etätyö voi olla toimistolla istumista tehokkaampaa. Julkaistu 16.9.2019. Luettu 9.4.2020.
https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Etatyo-voi-olla-toimistolla-istumista-tehokkaampaa/

 

Työterveyslaitos. 2020. Etätyö koronavirustilanteessa. Ohje. Julkaistu 13.3.2020. Päivitetty 27.3.2020. Luettu 9.4.2020.
https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon

 

Valkama H. 2020. Ei, etätöissä ei laiskotella! Etänä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla. Yle.fi. Julkaistu 16.2.2020. Luettu 9.4.2020
https://yle.fi/uutiset/3-11211532

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close