Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Etäkuntoutus – uhka vai mahdollisuus?



Kirjoittanut: Anniina Filppula - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Mitä on etäkuntoutus?

 

Digitaaliset laitteet ovat tulleet luonnolliseksi osaksi nykypäivän ihmisten arkea. Silti niiden käyttö fysioterapiassa on edelleen vähäistä, etenkin mitä tulee etäkuntoutukseen. Vain harvoissa paikoissa käytetään etäkuntoutusta systemaattisesti ja johdonmukaisesti osana henkilön kuntoutusta. Mahdollisuuksia olisi kuitenkin paljon: kuntoutusta voi toteuttaa lukuisilla erilaisilla välineillä (puhelin, tabletti, tietokone, televisio jne) niin reaaliajassa, tallennettuna tai näiden yhdistelmänä. Uusia ajatuksia ja innovaatioita aiheesta on paljon, mutta edelleen monet ovat ennakkoluuloisia laitteita kohtaan: eihän kone voi korvata aitoa ihmistä. Tässä esseessä käsitellään etäkuntoutuksen mahdollisuuksia sekä haasteita fysioterapiassa.

 

Termillä etäkuntoutus tarkoitetaan kuntoutusta, joka tapahtuu jonkun teknologiavälineen (puhelin, televisio, tabletti, tietokone yms.) välityksellä. Etäkuntoutuksella on ammattitaitoinen ohjaaja sekä asiakas tai ryhmä asiakkaita. Ohjaus voi tapahtua joko reaaliajassa tai nauhoitettuna tai olla näiden yhdistelmä. Kuntoutuksella on selkeä alku ja loppu. Etäkuntoutuksen käyttö on toistaiseksi Suomessa vielä lapsenkengissä. Kuitenkin ikääntyvän väestön määrän kasvu tulee lähivuosina aiheuttamaan kovaa painetta sosiaali- ja terveyspalveluille. Tällöin on mietittävä, kuinka palveluja voisi tehostaa ja olisiko digitaalisesti tapahtuva kuntoutus yksi keino, jolla näin voisi tehdä.

 

Maailmalla etäkuntoutusta käytettiin ensimmäistä kertaa 1950-luvulla, jolloin radiossa pyöri ohjelma, jossa ihmiset saivat soittaa studioon ja kysyä psykologilta, psykiatrilta tai psykoterapeutilta apua ongelmiinsa. Suomessa vastaavanlainen ohjelmaformaatti alkoi vuonna 1987. Varsinaista etäkuntoutusta on kehitetty Suomessa 2000-luvun alusta alkaen, mutta kokeilut ovat liittyneet suureksi osin erilaisiin hankkeisiin tai opinnäytetöihin. Suurimmassa osassa hankkeista kohderyhmänä ovat olleet ikäihmiset ja tämän lisäksi hankkeita on tehty myös muun muassa vammaisten henkilöiden etäkuntoutukseen tai etäpsykoterapian kehittämiseen liittyen. Vaikka Suomi yleensä nähdään tietoteknisesti kehittyneenä maana, on etäteknologian hyödyntäminen ja kehittäminen terveydenhuollossa vielä kaukana kansainvälisestä kärjestä.

 

Kenelle ja miksi?

 

Teen tällä hetkellä opinnäytetyötä liittyen etäkuntoutuksen käyttöön fysioterapiassa. Etäkuntoutuksesta puhuttaessa olen törmännyt moniin ennakkoluuloihin. Laitteet, joita ei olla välttämättä vielä siis edes testattu käytännössä, koetaan jo pelkän ajatuksen tasolla hankaliksi. Monet ajattelevat, etteivät iäkkäät asiakkaat opi käyttämään niitä, jos osan fysioterapeuteistakin mielestä ajatus tuntuu hankalalta. Asian voi kuitenkin kääntää ylösalaisin: otetaan esimerkiksi hyvin iäkäs, mahdollisesti muistisairas vanhus, jolle ohjeiden saaminen tietokoneen välityksellä ajatellaan olevan hankalaa. Videovälitteisen etäkuntoutustyökalun avulla kyseisellä vanhuksella on kuitenkin mahdollisuus pyytää joku hänelle läheinen avuksi terapiaan sekä nauhoittaa ja katsoa lukemattomia kertoja uudelleen fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet. Toisin kuin normaalisti fysioterapeutin vastaanotolla, hänen ei tarvitse muistaa harjoitteita ulkoa tai lukea ohjeita paperilta, vaan hän voi katsoa nauhoitetut ohjeet aina uudelleen harjoitteita tehdessään. Tällöin vastuu harjoitteiden muistamisesta ei myöskään jää hänelle tai mahdollisesti mukana olleelle omaiselle.

 

Toinen ennakkoluulo liittyen etäkuntoutukseen on se, kuinka ruudun välityksellä käydystä vuorovaikutuksesta puuttuu jotain verrattuna siihen, jos fysioterapeutti tapaa asiakkaansa livenä samassa tilassa. On totta, että ruudun välityksellä on vaikeampi luoda hyvä vuorovaikutussuhde asiakkaan kanssa ja että fysioterapeutin työssä vuorovaikutus ja kosketus ovat tärkeässä roolissa. Luonnollisesti kunkin asiakkaan kohdalla tuleekin miettiä, sopiiko etäkuntoutus hänelle ja jos sopii, missä vaiheessa kuntoutusta ja millä tavalla. Ei kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta ole tarkoituskaan muuttaa etäkuntoutusvälineen avulla tapahtuvaksi. On kuitenkin sellaisia ihmisiä, joille etäkuntoutus mahdollistaa terapian, johon he eivät muuten pääsisi ollenkaan. Otetaan esimerkiksi henkilö, jolla on vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko ja jolla olisi fysioterapeutin luona vain pikainen kontrollikäynti (liittyen esimerkiksi olkapään kuntoutukseen), saattaakin perua tai jättää tulematta koko tapaamiselle, koska pelko tulla vastaanotolle käy ylitsepääsemättömäksi. Tämän sijaan hän voisi pysyä kotonaan ja saada samat ohjeet videokuvan välityksellä reaaliajassa fysioterapeutilla. Totta kai, jos asiakkaan koko kuntoutuksen tavoitteena olisi päästä eroon sosiaalisten tilanteiden pelosta, ei etäkuntoutus olisi paras mahdollinen keino.

 

Etäkuntoutustyökalun välityksellä puhuminen saattaa myös madaltaa kynnystä puhua joistain aroista asioista. Esimerkiksi erilaiset auttavat puhelimet perustuvat osaltaan tähän. On suurempi kynnys varata aika vastaanotolle ja kertoa kasvokkain tuntemattomalle henkilölle henkilökohtaisista asioistaan, kuin kertoa niistä nimettömänä puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Esimerkiksi Tampereella ainakin yhdellä fysioterapiayrityksellä on heidän kotisivuillaan käytössä mahdollisuus varata aika suoraan fysioterapeutin etävastaanotolle, jonka perusteella sovitaan jatkokuntoutuksesta ja sen toteutustavoista. Mielestäni tämä on hyvä systeemi eikä ole keltään pois, jos joku haluaa toteuttaa oman vastaanottoaikansa kotoa käsin videon välityksellä.

 

Erilaiset sähköiset ratkaisut voivat myös mahdollistaa fysioterapian tai muun palvelun saamisen asuinpaikasta riippumatta. Suomessa monet ihmiset asuvat maaseudulla kaukana kaikesta ja kulkeminen kaupunkiin voi olla hankalaa ja kallista. Tämä nostaa monien kynnystä lähteä hakemaan hoitoa itselleen. On myös joitain tietyn alan asiantuntijoita, joita on vain muutamia Suomessa ja ylipäätään valtaosa erikoisalojen asiantuntijoista asuu Etelä-Suomessa. Etäkuntoutusvälineiden avulla heidänkin palvelujaan voi tarjota muuallekin kuin sinne, missä he fyysisesti työskentelevät. Tämä on hyvä asia kaikille – asiakkaat saavat apua ja asiantuntijat asiakkaita.

 

Etäkuntoutuksen avulla ajankäyttöä voidaan tehostaa ja sitä kautta mahdollistaa palvelun saanti mahdollisimman monille asiakkaille. Fysioterapeutti voi esimerkiksi ohjata useaa asiakasta samaan aikaan, jos hän pitää esimerkiksi jotain rentoutusryhmää. Asiakkaat ovat omissa kotonaan ja ohjeet tulevat kuvaruudun välityksellä. Tai jos ohjeet ovat rutiininomaisia, on ne myös mahdollista nauhoittaa ja lähettää asiakkaille katsottavaksi. Sitten asiakas voi varata ajan, jossa voi esittää reaaliajassa kysymyksiä ohjeista fysioterapeutille. Näin fysioterapeutti säästää ajan, joka olisi mennyt ohjaamiseen

 

Yhteenveto

 

Fysioterapeutin ja asiakkaan kohtaamisessa avainasemassa on luottamus ja vuorovaikutus. Se syntyy yleensä fysioterapeutin vastaanotolla haastattelun, tutkimisen sekä ohjaamisen ja neuvonnan aikana. Vuorovaikutukseen vaikuttavat myös sanaton viestintä, eleet, ilmeet sekä kosketus. Etäkuntoutuksessa, jossa fysioterapeutti ja asiakas ovat eri tilassa keskenään, osa tästä vuorovaikutuksesta jää luonnollisesti eri tasolle kuin normaalisti. Etäkuntoutuksella ei voida korvata kaikkea fysioterapiaa, mutta sillä voidaan mahdollistaa hoitoon pääsy ja parantaa sen laatua joissain tilanteissa. Etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuksen ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakas saa olla kotonaan, mikä säästää häneltä aikaa ja vaivaa – joissain tapauksissa antaa hoitoon mahdollisuuden, jota asiakkaalla pitkän välimatkan vuoksi ei muuten olisi.

 

Erilaisissa nettivalmennuksissa käytetään paljon etäkuntoutuksen ajatusta, mutta terveydenhuollossa säännöllinen ja johdonmukainen käyttö on vielä vähäistä. Väestön ikääntyessä on kuitenkin alettava selvittää erilaisia mahdollisuuksia, joilla sama palvelun laatu voidaan säilyttää pienemmällä resurssien käytöllä. Vaihtoehtoja on paljon ja välineet ovat ihmisille arkipäiväisiä. Mielenkiintoista nähdä, kuinka etäkuntoutus Suomessa kehittyy lähivuosina.

Joulukuussa 2019 valmis fysioterapeutti, jota kiinnostaa erityisesti kokonaisvaltainen hyvinvointi ja ihmisten auttaminen tavoitteiden saavuttamisessa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close