Tampere
29 Jun, Wednesday
23° C

Proakatemian esseepankki

Etäilyn ja poikkeusolojen arviointia



Kirjoittanut: Tatu Arminen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Etätyön keittokirja
Useita lähteitä
Aino Pietarinen
Maarit Kattilakoski
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johdantoa ja tilastoja

Olemme eläneet viimeisen kahden vuoden ajan Suomessa ja maailmalla enemmän tai vähemmän poikkeusaikaa. Pandemian johdosta monen tallaajan arjessa digitalisaatio on ottanut suuren loikan etäilyn muodossa.

Tässä esseessä pyörittelen auki hieman erilaisia linjoja, kehityksiä ja ajatuksia etäilyyn liittyen, erityisesti suomalaisen työelämän linssien läpi. Tarkoituksena herättää jollekulle uudenlaista skenaario- ja tulevaisuus-ajattelua koronan vaikutuksiin liittyen, suuntaan tai toiseen.

Taloustutkimus Oy tuotti Ylelle heti pandemian alun jälkeen työelämän tutkimusta etäilyyn liittyen.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan puolet suomalaisista tekee mielellään töitä etänä aina, kun se on mahdollista., naiset vielä selvästi mieluummin (56%) kuin miehet (46%). Suosituinta etätyö on 30-44-vuotiaiden ikäluokassa, pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Epäsuosituinta etätyö on 20-29-vuotiaiden keskuudessa.

(Yle 5.4.2020)

Taloustutkimuksen johtohahmon, Juho Rahkosen mukaan vajaa kolmannes suomalaisista haluaisi tehdä jatkossa aiempaa enemmän etätöitä. Hänen mukaansa tämä voi mullistaa työelämää suuresti. (Yle 5.4.2020)

Tässä on hyvä kuitenkin huomata, että tutkimus on julkaistu vuoden 2020 keväällä, kun etäilyn laajempi siirtymä oli vasta tuoreena kokemuksena käynnissä. Poikkeusolot pandemian ja siihen suhtautumisen suhteen ovat nyt alkaneet hellittää. Kiinnostavaa onkin, että kuinka etäilyboomi on tehnyt vaikutusta työ- ja opiskeluelämäämme (tässä yhteydessä Suomessa). Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastojen erikoistutkija Hanna Sutela on kirjoittanut aiheesta muutama havainnollistavan blogin syksyllä 2021.

Pandemian aikana etätyöskentelyä ensimmäistä kertaa kokeilleista lähes 80 prosenttia haluaisi jatkaa etätyötä tekemistä pandemian jälkeenkin. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Naisilla toive etätyön lisäämisestä on vielä yleisempi kuin miehillä. (Tilastokeskus 18.10.21)

Viime syksynäkin etätyö näytti olevan kovassa suosiossa Suomessa! Etäily on tuonut varmasti uutta vaihtelua työntekoon. Ehkä se on lisännyt joillekin ihmiselle helppoutta, käytännöllisyyttä ja mukavuutta arkeen. Voiko suomalaisten näkemyksessä ja toiveessa uudesta normaalista olla kuitenkin jotain lyhytnäköistä? Voiko etätyöskentelyn nopeassa ja vahvassa siirtymässä ilmetä pitkässä juoksussa yhteiskunnallisia, kansanterveydellisiä ja sosiologisia ongelmia? Ehkä. Itse ainakin kannan hieman huolta tästä. Mitä tällainen, nopea, helpolta ja käytännölliseltä vaikuttava digiharppaus voi maailmassamme muuttaa? Nyt voi olla haasteellinen ajatella pintaa syvemmälle ja systeemisesti, kun on tarvinnut niin paljon sopeutua, selvitä ja jaksaa.

Tässä esseessä pyörittelen auki hieman erilaisia linjoja, kehityksiä ja ajatuksia etäilyyn liittyen, erityisesti suomalaisen työelämän linssien läpi. Tarkoituksena herättää jollekulle uudenlaista skenaario- ja tulevaisuus-ajattelua koronan vaikutuksiin liittyen, suuntaan tai toiseen.

 

Etäilyn toimivuus ja tulevaisuus

Laurea-ammattikorkeakoulun Katri Thakur teki sisäministeriölle kohdennetun opinnäytetyön etäjohtamisen kehittämiseen liittyen.

 

Keskeisimpinä tuloksina tutkimuksesta selvisi, että etäjohtamista tulisikin kehittää tiedonkulun tehostamiseen ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteisöllisyys koettiin merkittävänä asiana, ja erityisesti etätyöaikana esimiesten tulisi kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden aktiiviseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

(Thakur 2020)

Pohdintaa

Mielestäni tämä on loogista. Etäillessä ollaan fyysisesti erillään. Tällöin normaalina pidetyt itsestäänselvyydet, kuten kollegoiden välitön tuki, helpompi ideoiden heittely ja fyysisesti koettu yhteisöllisyys saattavat jäädä taka-alalle. Niin kuin johdannossa uskottelin itselleni; etäilyssä on paljon työtä helpottavia ja yksinkertaistavia seikkoja, kuten lyhyet työmatkat sekä kotiolojen mahdollinen rentous ja rauhallisuus.

 

Empatia ja robotti

Firenzessä sijaitsevan EU-yliopiston professori ja Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb kertoo Marko Junkkarin, Helsingin Sanomien haastattelussa, että koronavirus laittaa oikeasti miettimään, mikä tulevaisuudessa on tärkeää. Empatia! Kun tulevaisuudessa digitalisaatio ja tekoäly voivat tehdä enemmän ja enemmän, niin ihmisille jää jäljelle empaattinen ajattelu. (HS 5.4.2020)

Tähän liittyen oli aika hurja nosto Marjo Huhtalan: Aikaansaajan asenne -kirjassa. ”Teetkö työtäsi kuin robotti? Jos teet, työtehtäväsi ja tulevaisuuden ammattisi on vaarassa, koska robottien tavalla toimivien ihmisten työ voidaan automatisoida” (Huhtala 2017, 118) Kirjan suurimmaksi osaksi lukeneena ymmärtäisin, että Huhtala puhuu tässä ihmisen luovuudesta ja ideointi-kyvystä. Nämä ovat myös asioita, jotka vähenevät, kun työskennellään robootin lailla. En väitä, että etänä tarvitsisi työskennellä kuin robotti, mutta voiko siinä olla yhtäläisyyksiä. Tehokkaasti, itsenäisesti sinulle annetut tehtävät maaliin ja vapaalle, työpaikkana kotiofficen työpiste. Spontaani sparrailu ja ideoiden heittely on ainakin haastavampaa etänä. Puolestaan rauhallisissa, jopa seesteisissä ”etäofficeissa” voi syntyä uudenlaista luovuutta. Toki, jos ideoita syntyy näin tehokkaasti, vaatisi niiden työstäminen eteenpäin herkästi muiden apua ja läsnäoloa.

Pohdintaa

Nykyään näyttää siltä, että digitaalisuus ei olisi enää pelkkä väline, vaan ihmisen ominaisuus. (Pietarinen & Kattilakoski 2021, 120) Looginen kommentti, sillä mielestäni työssä ja opiskelussa digitaalisten softien käytön osaaminen on enemmin oletusarvo kuin poikkeus. Toki alakohtaisia- ja suhtautumiseroja varmasti vielä löytyy. Kannustaisin kuitenkin työnhaussa korostamaan sitä, minkälaiset perusteet osaat digitaalisesta työskentelystä. Toki, asenne oppimiseen on tärkein. Tunnen itseni jossain määrin etuoikeuteksi, sillä olen syntynyt digitalisaation murroksen alkuun ja olen voinut nuorena kasvaa ja tottua siihen.

 

Itsensä johtaminen

Ohjelmistotalo Andersin HR-spesialisti Nani Laaksonen kuvaa blogissaan kuinka luottamus ja työpaikan luottamusilmapiiri korostuvat etänä. On luotettava, että hommat hoituvat samalla tavalla myös itsenäisesti kotoa käsin. (Anders, Blogi 6/2020) Laaksonen kuvaa, kuinka jo valmiiksi etätyömahdollisuuksia tarjonneella Anderssilla oli hyvä yhteishenki ja meininki toimistolla. Ihmiset ennen korona-aikaa hakeutuivat säännöllisesti toimistolle yhteisten kahvihetkien ja muun pöhinän takia. Kuulemma he Andersilla onnistuivat siirtämään tämän saman pöhinän etäilyynkin. (Anders, Blogi 6/2020)

Pohdintaa

Tämä blogihan voi olla millä vain motiivilla kirjoitettu, mutta varmasti pitää totuuden jyvää sisällään. Näin ollen se antaa osviittaa siitä, kuinka hyvä luottamuksen taso ja työyhteisön toimiviksi osoitetut virkistyshetket voidaan siirtää etäyhteyksien päähän. Ainakin joksikin aikaa. Hyvää työyhteisöä oli toki luotu jo pitkään toimistolla, niin kuin Laaksonen blogissa kertoi. Jotenkin havaitsen, että aiemmin jo peräänkuulutettu empatia korostuu tässäkin yhteydessä. Etätyö-muutoksessa muista on huolehdittava erityisesti ja hyvää energiaa jaettava entistä suuremmalla sydämellä ruutujen läpi.

 

Jauhoboomi ja ikäviä asioita

Ruokakaupan alalla tapahtui muutoksia koronapandemian, rajoitustoimien ja etäilyn yleistymisen myötä. Viisi selkeää ilmiötä erottua kuluttajien käyttäytymisessä:

  1. Kotimaisen ruoan kiinnostus kasvoi. Noususuhdanteessa ollut oli
  2. Kotitalouksissa on alettu leipomaan tavallista enemmän.
  3. Ruoan verkkokauppa yleistyi ja kasvoi suuresti. Myös eläkeläiset ovat löytäneet ruoan verkkokaupan pariin.
  4. Ruoan kotivarastoa on kasvatettu. Eli sellaista säilyvää ruokaa, joka on varalla säilössä, jos ei esimerkiksi pääse hetkeen kauppaan (esimerkiksi sairastumisen takia).
  5. Viidentenä nostona yksinkertaisesti ruokakorin koon kasvaminen.

(HS 12.10.2020)

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinaattorin Riikka Saarimaan arvelun mukaan osa muutoksista jää pysyviksi. Hän kertoo myös, että vastuullisuus on johtava trendi tällä hetkellä ruoan ostamisessa. Siihen kuuluu niin kasvissyönti, terveellisyys kuin kotimaisuus. (HS 12.10.2020) Saarimaa kertoo myös, että ruoan hinnan kasvu on useassa perheessä nyt merkittävä huolenaihe. (HS 12.10.2020) Hän toivoo myös, että ruoan vastuullisuus ja terveellisyys voidaan saavuttaa Suomessa edullisesti: ”Vastuullista ja terveellistä ruokaa pitäisi saada edullisesti, ja tämä olisi järjestettävissä poliittisilla päätöksillä, kuten tukipolitiikalla ja arvonlisäveron alennuksilla.” (HS 12.10.2020)

Tämä uutinen on korona pandemian ensimmäiseltä vuodelta, kun suuremmat ”lockdownit” olivat tosiasia ja yleismaailmallinen tautitilanne kehnompi. Mielenkiintoista onkin seurata, mihin suuntaan ruoan osto- ja kulutuskäyttäytyminen muuttuu nyt kun esimerkiksi Suomessa pandemia-tilanne alkaa olla hallinnassa ja elämä palata normaalimmaksi. Saarimaa nosti ruoan hinnan kuluttajien huolenaiheeksi. Nyt, viime aikoina, ruoan hintaan on otettu Suomen politiikassakin kantaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä puhui hiljattain Ylen Ykkösaamussa ruoantuotannosta sekä maataloudesta, joka kuulemma on valmiiksi jo heikossa tilassa. Hän puhuu jopa eurooppalaisen ruokakriisin skenaariosta. Hän kertoo taustalla vaikuttavan suurimpana Venäjän ja Ukrainan välinen sota ja siitä seuranneet Venäjälle kohdistetut talouspakotteet. Pakotteiden myötä energian- lannoitteiden- ja raaka-aineiden hinnat ovat kovassa nousussa. (Yle Areena 12.3.2022) Konkretiaa kuluttajalle tuo Lintilän kommentti ruokakorin hinnan noususta: ”Ruoan hinta on arvioitu, jos se on tällä hetkellä noin 11 prosenttia palkasta tai tuloista, niin se tulee lähes tuplaantumaan.” (IL 12.3.2022)

 

Jaksaminen

 

Merja Ilkkala on kirjoittanut palvelualojen ammattiliiton PAM sivuilla artikkelin Nyt jos koskaan tarvitaan työsuojelua – työssä jaksamisesta on huolehdittava poikkeusoloissa (PAM 23.10.2020). Tekstiä varten oli haastateltu kolmea henkilöä, joita yhdistää rooli työsuojeluvaltuutettuna tai -asiamiehenä. Heiltä kysyttiin, että kuinka heidän työpaikoillaan huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta. Näin poikkeus aikana ihmiset voivat heikommin, koska kaksi elämisen tukipilaria terveys ja toimeentulo ovat uhattuna.

Mustin ja Mirrin sisääntulossa asiakas huomaan ensimmäisenä tekstin: “Pese tassusi ja laita kuono kainaloon äläkä pärski ympärillesi” tällä sekä muistuttamalla talutushihnan etäisyydestä asiakkaita, pystymme takaamaan turvallisen ympäristön kaikille. Myös tietysti turvavälineitä, kuten maskeja käyttämällä, kertoo varatyösuojeluvaltuutettu Ikonen. Suojautuminen ja turvatoimet ovat olleet puheenaiheena, samalla kynnys kääntyä työsuojelun puoleen on pidetty matalana. Moni lähestyy Ikosta, esimerkiksi Instagramissa yksityisviestein. Yhteydenotot koskevat usein työskentelypaikkoja, koska tämä eläintarvikeliike on välttänyt lomautukset sillä, että työvuoroja on tehty myös uusissa työkohteissa. Työpaikat ovat säilyneet, mutta työvuorojen siirrot uusiin kohteisiin poikkeaa tutusta ja turvallisesta. (Ilkkala 2020)

Ensimmäisen korona-aallon aikana Mustissa ja Mirrissä luovuttiin eläinten non-stop kynsienleikkuusta ja pentu tapaamisista, työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Poikkeusaika toi tullessaan myös yrityksen terveydenhuoltoon uudistuksen, joka luultavemmin säilyy yrityksen toiminta tapana tulevaisuudessa. Se on omailmoitteinen kolmen päivän sairauspoissaolo. Ja testeihin mennään pienistäkin oireista ja sairausajan palkan turvin kotona odotetaan testitulosta. (Ilkkala 2020)

Suomen osuuskaupan hotelliketju Sokotelissa kahvitellaan lomautettujen kanssa netin välityksellä. Pandemia aiheutti merkittävät lomautukset hotellialalle ja se on pitänyt Sokotelin työsuojeluvaltuutettu Samuli Miettisen kiireisenä. Hän toimii usein kahvitteluisäntänä ja mahdollistaa tarpeellisen alustan työntekijöille ja lomautetuille, joilla on jatkuva huoli omasta sekä alan tulevaisuudesta. Sekä taloudellisen avun hakemisesta on voinut porukassa puhua. Työvuoroja tekeville on kasvanut valtavasti stressiä omaan terveyteen liittyen, koska työn johdosta on jatkuvasti altistuneena koronalle. Miettinen kokee myös yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväkseen viedä työntekijöiden tuntemuksia ja kokemuksia yhtiön tietoon. (Ilkkala 2020)

Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa työsuojeluasiamiehenä Veikkaus Oy:llä toimiva Enna Inkerö nostaa ensimmäiseksi asiaksi pohjoisessa työntekijöiden huolen työaikojen vähenemisestä. Lomautuksia pelätään työpaikoilla. Inkerö vakuuttaa, että keväällä kun toimipisteet olivat neljä kuukautta kiinni niin työnantaja tuli vastaan. Henkilöstö sai alkuun tehdä verkkokoulutuksia täydellä palkalla. Sekä lomautusten aikana sai käyttää kertyneitä vapaita ja lomia. (Ilkkala 2020)

Pohdintaa

Työsuojelusta vastaavan henkilön tärkeimmät työnkuvat ovat työntekijöiden ja myös lomautettujen fyysisen ja henkisen turvallisuuden takaaminen, jotta ei synny pitkiä sairauspoissaoloja estettävissä olevien tapaturmien tai sairastumisien, kuten työuupumuksen johdosta. Myös toimiminen viestinviejänä työntekijöiden ja johdon välillä. Viestinnän, mikä sisältää työntekijöiden tilannetta ja kokemuksia on erityisen tärkeää johdolle kuulla ja heidän siihen reagoida.

 

Koittakaa vain jaksaa

Heltin ja terveystalon mukaan työterveyspalveluiden psykologisten palveluiden kysyntä on koronasyksyn 2020 tullen kasvanut merkittävästi. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoi lyhytterapialähetteiden määrän kasvaneen 200 prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattuna. (Sutinen 2021) Heltin työterveyspsykologi Mona Moisala kertoo kevään 2020 sisältäneen ahdistuneisuutta, mikä syksyllä korostui kuitenkin stressinä ja uupumuksena. Lisääntyneet työt, pitämättömät tauot ja loputtomilta tuntuvat teams-palaveriputket ovat johtaneet etätyöapatiaan. Termi etätyöapatia syntyi korona-aikana. Erittäin tai melko paljon apatiaa kokeville henkilöille arki on raskasta, yksinäistä ja tylsää. Heiltä on kadonnut tarvittava työyhteisön tuki, oman työn merkitys hiipuu ja ylikuormitus puskee päälle. Työstä on vaihtelevuus kadonnut, fyysisten tapaamisten, lounaiden ja siirtymisten puuttumisen johdosta (Mehiläinen 2021)

Emme voi enää ajatella, että olisi poikkeustila, joka menee ohi sinnittelemällä. Nyt on aika muokata etätyökulttuuria ja tehdä pitkäkestoisia rakaisuja, joiden johdosta jaksaa työskennellä kotona. Terveystalon ennaltaehkäisevien digitaalisten palveluiden kysyntä on noussut satoja prosentteja. Ihmiset etsivät keinoja hallita stressiä. Moisala ohjeistaa työnantajia painottamaan yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tunnetta. Hän kannustaa puhumaan ääneen työyhteisöissä, että mikä kuormittaa ja mikä auttaisi jatkamaan. Keinot jaksamiseen ovat yksilö- ja yrityskohtaisia. Esimiesten olisi tärkeä puhua tunteista ja siirtyisivät pehmeämpään kommunikaatioon. Paras olisi, jos ajan kanssa kysyttäisiin kuulumiset ja jaksamiset. (Pietarinen ja Kattilakoski, 104)

Kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro selvitti opiskelijoiden intoa ja uupumusta koronavuoden aikana. Joulukuun 2020 tehdyn kyselyn tulokset olivat hätkähdyttävät. (Salmi 2021) Vastauksen kyselyyn antoi 1600 Helsingin yliopiston opiskelijaa, joista 960 eli 60 prosenttia oli uupunut tai vaarassa uupua. Opiskeluintoa oli alle viidenneksellä. Verrattuna 2008-2016 vuosiin, jolloin opiskeluintoa kokivat noin puolet korkeakouluopiskelijoista, on ero hyvin merkittävä ja huolestuttava. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat nyt erityisen kuormittuneita. He ovat ryhmä, joiden innostus on ollut suurinta ja uupuminen vähäisintä. Opiskelijat, itsensä työllistäjät, freelancerit ja muut joilla ei ole pomoa tai selkeää työyhteisöä, joka pitäisi huolta hyvinvoinnista, ovat vaarassa. He ovat tuuliajolla. (Pietarinen ja Kattilakoski, 119)

Etätyöapatian lisäksi etätyön yleistyttyä on noussut esiin termi teknostressi ja se on kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Useat työntekijät kokevat kykyjensä riittämättömyyttä alati digitalisoituvassa työympäristössä. Työ sekoittuu herkästi vapaa-aikaan ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti, mikä asettaa kokeneet ja vanhemmat työntekijät erityiseen vaaraan kuormittua ja altistua teknostressille. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen well@digiwork – hankkeessa tutkittiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten teknologian käyttöön liittyvää stressiä, toisin sanoen teknostressiä. Jo ennen pandemiaa kyselyyn vastanneesta tuhannesta teknologiaa työssään käyttävästä henkilöstä noin kolmasosa arvio kokevansa työssään teknostressiä. Professori Raija Hämäläisen mukaan tulevaisuudessa olisi keskeistä ymmärtää ja löytää uusia ratkaisuita ennaltaehkäisevästi. Käytännössä ne voisivat olla, esimerkiksi joustavempia jatkuvan oppisen muotoja, oppimisen tukemista ja oppimisanalyytiikan hyödytämistä työn aikana oppisen apuna. (Jyväskylän yliopisto 2021)

 

Pohdinta

Onneksi meillä Proakatemialla nykyisin saamme olla läsnä. Siitä itse saan energiaa, eikä jatkuvat keskeytykset akatemialla ole päänvaivaksi. Mutta ymmärrän myös monia, jotka eivät pysty keskittyä avokonttorimaisessa hälinässä. Itse koen, että sorrun kotona helpommin ärsykkeisiin, kuten puhelimen selailuun. Teknostressi on mielestäni asia, mikä täytyy ottaa huomioon jopa nuorten keskuudessa. Olen selkeästi havainnut lähipiirissäni 20-30 vuotiaissa osaamattomuutta ja haluttomuutta oppia ja omaksua digitaitoja. Mikä varmasti tulevaisuudessa tulee olemaan vielä haastavempaa, jollei nyt yritä parhaansa pysyä kehityksen mukana. Etäilyn aikana en vaipunut uupumukseen, vaan sain kokea etäilyssä vapaa-ajan kasvamista. Toki etäillessä kotona koin työntekoa merkityksettömämmäksi, kuin läsnä työyhteisössä, jopen pitkällä aikavälillä työtapani olisivat varmasti huonontuneet.

 

 

Lähteet

Yle. 2020. Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Viitattu 5.4.2022, https://yle.fi/uutiset/3-11291865

Sutela, H. 2021. Uusi normaali kutsuu – vanhaan ei ole paluuta, jos työntekijöiltä kysytään. Viitattu 4.4.2022, https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/uusi-normaali-kutsuu-vanhaan-ei-ole-paluuta-jos-tyontekijoilta-kysytaan/

Pietarinen, A. & Kattilakoski, M. 2021. Etätyön keittokirja. Suomi: Basam Books Oy.

Laaksonen, N. 2020. Yhteisöllisyyden lisääminen etätöissä. Viitattu 5.4.2022, https://www.anders.com/fi/blogi/yhteisollisyyden-lisaaminen-etatoissa/

Huhtala, M. 2017. Aikaansaajan asenne. Helsinki: Kauppakamari.

Leminen, T. 2020. HS: Koronavirus on muuttanut ruoka-ostoksiamme pysyvästi, uskoo tulevaisuuden tutkija – nämä viisi trendi näkyvät nyt suomalaiskodeissa. Viitattu 5.4.2022, https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006664687.html

  1. 2022. Iltalehti: Ministeri Lintilä Ylellä: Ruoan hinta voi tuplaantua. Viitattu 5.4.2022, https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3b90a8a6-d609-4e7c-b9f3-e9b2bb3102af

Yle Areena. 2022. Ykkösaamu: Mika Lintilä. Viitattu 5.4.2022, https://areena.yle.fi/1-50971049?autoplay=true

Ilkkala, M. 2020. Nyt jos koskaan tarvitaan työsuojelua – työssä jaksamisesta on huolehdittava poikkeusoloissa. Palvelualojen ammattiliitto 23.10.2020. Viitattu 28.4.2022 https://www.pam.fi/uutiset/nyt-jos-koskaan-tarvitaan-tyosuojelua-tyossa-jaksamisesta-on-huolehdittava-poikkeusoloissa.html

Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla. 2021. Jyväskylän yliopisto 25.3.2021. Viitattu: 28.4.2022 https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/03/teknostressi-on-yleinen-ilmio-suomalaisilla-tyopaikoilla

Mehiläisen asiakastutkimus: 53 % pitää etätöistä ­­- etätyöapatia vaivaa silti joka viidettä, 2021. Mehiläinen 12.4.2021. Viitattu 28.4.2022. https://www.mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/mehilaisen-asiakastutkimus-53-pitaa-etatoista-etatyoapatia-vaivaa-silti-joka

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close