Tampere
19 Jun, Saturday
18° C

Proakatemian esseepankki

Etähärdellissä pienten apulaisten kera – vinkit selviytymiseen



Kirjoittanut: Jasmiina Servo - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Etätöissä ja lapset kotona - 7 vinkkiä, joilla työskentely onnistuu myös kotikonttorilla
Kymmenen vinkkiä, joiden avulla selviät (järjissäsi) etätöistä ja lapsista
Näillä vinkeillä onnistut etätöissä, vaikka kotona hääräisi koko perhe – ”Jokaisen työ ja opiskelu on yhtä tärkeää”
Usein kysyttyä koronaviruksesta
Hallitus julisti poikkeusolot: Suomen koulut suljetaan koronaviruksen takia – katso koko lista järeistä toimista Suomessa
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Biohakkerin käsikirja
Duunitori
Ellun Kanat
Saara Heiskanen
Terveystalo
Uusi Suomi
Yle
Teemu Arina
Jaakko Halmetoja
Olli Sovijärvi
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Etähärdellissä pienten apulaisten kera – vinkit selviytymiseen

 

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus. COVID-19 levisi alkuvuodesta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. (Terveystalo 2020.) Huhtikuun kymmenentenä päivänä varmistettuja tartuntoja on maailmassa 4 051 431 kuolleita 279 734 ja parantuneita 1 385 592. Suomessa varmistettuja tartuntoja on 5962. (Yle 2020). Suomen hallitus tiedotti maaliskuussa, että kaikkien vanhempien, jotka pystyvät olisi hyvä pitää lapsensa kotona varhaiskasvatukseen viemisen sijaan.  Samaan aikaan linjattiin korkeakoulujen sulusta. (Uusi Suomi 2020.)

 

Koronavirusepidemian vuoksi moni on päätynyt tekemään etätöitä. Esseessä käsittelen, millaista on työskennellä kotoa käsin tiimin kanssa, kun mukaan liittyy pieniä lapsia. Mitä asioita olisi hyvä huomioida oman tiimin ja yhteisön suuntaan? Miten sovitetaan kahden aikuisen aikataulut yhteen, kun kummatkin työskentelevät kotoa käsin ja lapset ovat kotona?

 

Tiimi ja yhteisö

 

Eventassa olemme harjoitelleet etätyöskentelyä ahkerasti jo viime vuonna, kun olimme 14 hengen tiimi. Etätyöskentely on vaatinut paljon harjoittelemista, turhautumista ja tiimin toimintatapojen reflektointia. Toisten päälle puhuminen on tullut tutuksi ja työskentely on vaatinut erityisen paljon toisten huomioimista. Emme ole juurikaan toteuttaneet koko isolla tiimillä etätyöskentelyä, jossa olisimme kaikki olleet etänä.  Yleensä etätyöskentely oli sitä, että suurin osa tiimistä oli paikan päällä. Etänä saattoivat osallistua ne, jotka olivat esimerkiksi itse sairastuneet tai lapsi oli sairaana. Pienemmissä projektitiimeissä, kuten TÖNÖssä olemme pitäneet palavereja kokonaan etänä. Pienellä porukalla kokonaan etänä pidetty palaveri on toiminut tehokkaasti ja mutkattomasti.

Ehdimme olla pieni, viiden hengen tiimi vain kaksi kuukautta ennen koronakriisin alkamista. Eventassa olimme luoneet rungon ja aikataulun hyvissä ajoin viimeisen vuoden toiminnalle, joten siinä mielessä kaikki toimintamme oli helppoa siirtää ketterästi pienellä porukalla etänä pidettäväksi. Tietyllä tapaa toki kaipaamme toistemme kanssa olemista livenä. Etätyöskentelyssä on nimittäin haastavampi havaita toisen kehonkieltä.  Toisten kanssa fiilisten vaihtamisesta onkin pidettävä etäaikana hyvää huolta; kuulumisia olisi hyvä vaihtaa ja käydä tapaamisen päätteeksi lävitse, miten se on kenestäkin sujunut. Eventa voitti Proakatemialla tänä keväänä Tiimidiilin, joka on innovaatiokisa Proakatemian tiimien välillä. Menestykseemme Tiimidiilissä vaikutti oleellisesti hyvin hallitsemamme etätyö ja ketterä, pieni viiden hengen koko. Koronakevään aikana menomme on pysynyt hyvässä fiiliksessä, vaikka olisimme voineet vaipua epätoivoon.

Tiimimme arkea ovat värittäneet sekä allekirjoittaneen että Susannan lapset. Välillä he ovat osallistuneet kahvihetkiimme, välillä on ollut mahdollisuus toisen puoliskon katsoa lapsien perään, joskus ei ja pajat ja palaverit ovat menneet puoliskon kanssa päällekkäin. Tärkeintä mielestäni vallitsevassa tilanteessa on ollut tiimin välillä vallitseva avoimuus ja ymmärrys.  Olemme avoimesti pystyneet käymään keskustelua, jossa on juteltu lapsien mukana olemisesta heti korona-arjen alkamisen alussa. Ylipäätään koen, että Eventassa on aina lapsemme otettu lämpimästi vastaan.

Lapsellisen tiimiläisen on hyvä muistaa kertoa palaverin tai pajan alkuun, jos lapsi on tällä kertaa mukana koko ajan tai osan ajasta. Mikrofoni on hyvä pitää mykistettynä aina, kun ei puhu. Hiljaiseen tilaan pääseminen on nimittäin ollut kovin haastavaa itselleni pienessä kolmiossa ja Susannalla lapsi on lähes aina ollut vieressä puuhaamassa omia juttujaan. Jos on ollut niin kutsuttu tilanne päälle, on siitä voinut tilanteen mukaan huikata ääneen tai laittamalla viestin chattiin. Näin muut tietävät tiimiläisen olevan hetken poissa. Tästä seuraa keskeytyksiä lapsellisien tiimiläisten työskentelyyn ja samaan aikaan toiset saattavat joutua kertaamaan, mitä on sillä välin keksitty. Monesti tärkeät asiat on tällä välin kirjattu chattiin ylös ja se on mielestäni ollut hyvä käytäntö. Näin hetken poissaollut voi sieltä katsoa puhutut aiheet ja olla taas kärryillä.

Tiimin työtä on palasteltu eri päiville esimerkiksi siten, että ennen tiistai oli tiimipäivä ja tuolloin oli klo 9-16 varattu tiimin viikkopalaverille, pajalle ja muulle yhteiselle työstölle. Nyt olemme siirtäneet tiistailta maanantaille ajan, jolloin voimme tarvittaessa pitää viikkopalaverin. Työn jaksottaminen on helpottanut keskittymistä ja toisaalta perheellisten aikataulusta. Lasten kanssa ei onnistu kahdeksan tuntia putkeen tehdyt työskentelyhetket. Tekemistä on jaettava eri aikoihin päivää ja toisille päiville on mahdollista saada enemmän työskentelyaikaa kuin toisille.

 

Yhteisöön pätevät pitkälti samat asiat kuin tiimin kanssa: ole avoin ja kerro tilanteestasi. Jos on epävarma olo osallistumisesta pienten lasten kanssa esim. ristipölytyspajaan voi etukäteen jo jutella kyseisen tiimin kanssa asiasta. Samoin yhteisön yhteisten tapahtumien alussa on fiksua kertoa, että olet lasten kanssa ja miten toimit.

 

Koti

 

Olemme siinä mielessä onnekkaita, että mieheni pystyy tekemään kaikki työnsä etänä ja itselläni luonnollisesti opiskelut hoituvat näin myös. Kotona oltua aikaa on nyt kertynyt yhteensä 11 viikkoa. Yhdentoista viikon etätyöskentelystä mielenkiintoista ovat tehneet seuraavat seikat:

– asumme pienessä kolmiossa

– olen opiskelujeni ja yritystoiminnan kimpussa

– mieheni työskentelee kotona ja sitä työtähän riittää

– meillä on 2 x 5v, joista poikani on kanssamme 24/7 ja miehen tytär yli puolet ajasta

– iso koiramme rakastaa rauhaa ja rakkautta, mutta lähinnä tuhahtelee ihmisten pulinalle ja häseltämiselle.

Lapsille on hyvä etätyöskentelykauden alkuun puhua ikätasoisesti, 5-vuotiaat ovat kaivanneet jo perusteluja toiminnalle. Aikataulut kannattaa käydä toisen puoliskon kanssa lävitse, mikäli sellainen löytyy. Go with the flow ei ole ainakaan meillä toiminut työskentelyn suhteen, vaan se on säästetty vapaapäiville. On paljon järkevämpää sopia seuraavan viikon aikataulut valmiiksi esimerkiksi sunnuntaina. Aikataulujen sopimisella tarkoitan, että kummallekin sovitaan etukäteen työskentelyajat ja lapsien kanssa olemisaika. Aikataulujen laatimisesta huolimatta on hyvä pitää joustava mieli; joskus yllätyksiä tulee ja saatat joutua muuttamaan jonkun päivän aikataulun päälaelleen.

Yhtä tärkeätä on kertoa lapsille selkeästi, kuka on nyt se aikuinen, jonka puoleen kääntyä. Vaikka on kyse vanhempien tekemistä sopimuksista, niistä on tärkeätä puhua lasten kanssa (Heiskanen 2020).  Uusi tilanne on aluksi aiheuttanut pientä hämmennystä, mutta pian lapset tottuvat uuteen arkeen. Lapselle olet aina ensisijaisesti vanhempi, et työntekijä, opiskelija tai yrittäjä. Lasten on todennäköisesti hyvin vaikea hahmottaa rajoja vapaan ja työn välillä, kun perheen aikuiset ovat koko ajan kotona (Ellun Kanat 2020). Rutiinien rakentaminen on tärkeätä uudessa arjessakin lapsille. Rutiinit auttavat lasta ymmärtämään, miten päivät etenevät. Samaan aikaan rutiineista on suuri hyöty oman työn hallinnan ja motivaation ylläpitämisen kannalta. (Duunitori 2020.) Lisäksi etukäteen suunnitellut ja tavoiksi muodostuneet rutiinit parantavat päätöksentekokykyä ja auttavat keskittymään (Arina, Halmetoja & Sovijärvi 2017, 394).

Me askartelimme yhdessä lukujärjestyksen, josta lapsi voi tarkistaa aamulla päivän kulun ja keksiä mielekästä puuhaa. Tämän ikäiset lapset voi ottaa mukaan päivän suunnitteluun. Esimerkiksi vapaan leikin kohdalle he voivat itse valita sopivan leikin. Lukujärjestystä varten tarvitset pahvia, saksia, lehtiä, kyniä ja sinitarraa. Me sijoitimme pahvin vasempaan reunaan kellonajat ja ylös perheenjäsenten nimet. Leikkasimme leikkeihin ja päivän muihin rutiineihin kuuluvia kuvia lehdistä ja kiinnitimme ne alaosaan sinitarralla (näin kuvia pystyy siirtelemään oikeaan kohtaan päivässä aina uudelleen ja uudelleen).

Päivittäin on tärkeätä varata aikaa yhteiselle tekemiselle. Kaikkien ollessa kotona koko ajan syntyy helposti illuusio, että ollaan yhdessä riittämiin. Lapset tarvitsevat keskittynyttä läsnäoloa. Heidän on helpompi kestää aikuisen hetkittäin henkinen poissaolo työpäivän aikana, jos tietävät saavansa jossain vaiheessa aikuisen täyden huomion. (Ellun Kanat 2020.) Lapset ovat lähes koko ajan olleet jommankumman aikuisen kanssa. Muutamia kertoja aikuisilla on saattanut olla paja tai palaveri päällekkäin maksimissaan 1,5h ajan. Tällöin olemme sopineet ensin aikuiset etukäteen, kumpi on tämän aikaa vastuussa lapsista ja sen jälkeen kertoneet lapsille, kumman puoleen kääntyä. Usein lapset ovat nähneet päällekkäiset työskentelyajat jopa hauskoina – on saanut osallistua aikuisen kanssa pajaan tai pitää sen aikaa leffahetken. Todennäköisesti lapsista tämä on ollut juuri siitä syystä hauskaa, että näitä tilanteita on ollut hyvin harvakseen. Lapset ovat päässeet tutustumaan hyvin konkreettisesti siihen, mitä vanhemmat tekevät työkseen ja millaista mikäkin opiskelu on. Enää ei todeta isin kertoessa olevansa projektikoordinaattori, että sehän kuulostaa ihan joltain robotilta. Päinvastoin – perinteiset kaupantäti ja työmiesleikit ovat mullistuneet, kun aikaisemmin hiukan absurdit työtehtävät ovat näkyneet arjessa konkreettisesti lapsille ja näin siirtyneet heidän leikkeihinsä.

Kannattaa keskustella kanssaeläjien kanssa aikataulujen lisäksi erilaisista työskentelytavoista ja -tarpeista. Meillä esimerkiksi miehelleni hiljaisuus ja rauha ovat tärkeitä. Hän mielellään työskentelee suljetun oven takana yksin omassa rauhassaan. Miehelleni oli yllätys, kun itse taas työskentelin hälyn keskellä muiden seurassa tajuamatta siirtyä toiseen huoneeseen.  Itsehän en ymmärtänyt, miksi pitäisi siirtyä ja mitä ihmeellistä siinä nyt sitten on. Keskusteltuamme ymmärrämme toisiamme taas vähän enemmän.

Muita käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä vanhemmille:

– tee ruokaa valmiiksi isompi satsi

– vie itsesi ja lapset ulkoilemaan päivittäin, mieluiten usean kerran päivässä

– pidä yhteyttä puhelimitse tai esimerkiksi videopuheluin lapselle tärkeiden ihmisten kanssa

– kerro perheellesi etukäteen, jos olet palaverissa ja toivot omaa rauhaa

– ole itsellesi, kumppanillesi ja lapsillesi armollinen

– hyväksy, että et välttämättä kykene tekemään yhtä paljon töitä ajallisesti tai määrällisesti verrattuna aikaisempaan ja keskustele tästä työnantajasi, tiimisi ja valmentajasi kanssa

– tiedosta, että jotkut päivät tulevat menemään päin prinkkalaa ja sellaista elämä välillä vain on.

 

Lähteet

 

Arina, T., Halmetoja, J. & Sovijärvi, O. 2017. Biohakkerin käsikirja. 4.painos. Helsinki: Biohacker Center BHC Oy.

 

Duunitori. 2020. Etätöissä ja lapset kotona. 7 vinkkiä, joilla työskentely onnistuu myös kotikonttorilla. Julkaistu 17.3.2020. Luettu 10.5.2020. https://duunitori.fi/tyoelama/etatyo-lapset-kotona

 

Ellun Kanat. 2020. Julkaistu 18.3.2020. Luettu 10.5.2020. Kymmenen vinkkiä, joiden avulla selviät (järjissäsi) etätöistä ja lapsista. https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/kymmenen-vinkkia-joiden-avulla-selviat-jarjissasi-etatoista-ja-lapsista/

 

Heiskanen, S. 2020. Näillä vinkeillä onnistut etätöissä, vaikka kotona hääräisi koko perhe – ”Jokaisen työ ja opiskelu on yhtä tärkeää”. Julkaistu 16.3.2020. Luettu 10.5.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11259702

 

Terveystalo. 2020. Usein kysyttyä koronaviruksesta. Julkaistu 6.4.2020. Luettu 4.5.2020. https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Usein-kysyttya-koronaviruksesta/

 

Uusi Suomi. 2020. Hallitus julisti poikkeusolot: Suomen koulut suljetaan koronaviruksen takia – katso koko lista järeistä toimista Suomessa. Julkaistu 16.3.2020. Luettu 4.5.2020. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hallitus-julisti-poikkeusolot-suomen-koulut-suljetaan-koronaviruksen-takia-katso-koko-lista-jareista-toimista-suomessa/39501cca-6a5d-4e4b-8b4e-a7201988f995

 

Yle. 2020. Uusimmat tiedot koronaviruksesta. Julkaistu 17.2.2020. Päivitetty 4.5.2020. Luettu 10.5.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11212596

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close