Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Et taida kuunnella?



Kirjoittanut: Kia Oilinki - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Et taida kuunnella
Kate Murphy
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Lapsekas uteliaisuus on pohja hyvälle kuuntelulle. Kuuntelija, jota kiinnostaa kanssakeskustelijan mielipiteet ja kokemukset on parempi kuuntelija kuin keskustelusta kiinnostumaton kuuntelija. Kirjailija Kate Murphy kertoo kirjassaan, että tärkein hänen oppimansa asia on se, että kaikki ihmiset ovat kiinnostavia, jos heille esittää oikeat kysymykset. Kesätyössäni hakiessani asiakasta kuntosalille, hän oli juuri lukemassa kirjaa ja aloimmekin keskustelemaan kirjoista ja lukemisesta. Oli hienoa huomata kuinka ihmisen silmät oikein syttyivät innostuksesta ja suu kääntyi leveään hymyyn, kun hän sai puhua itselleen tärkeästä asiasta ihmisen kanssa, joka on kiinnostunut samasta aiheesta ja etenkin aiheeseen liittyvästä keskustelusta. Tässäkin tilanteessa oli helppoa huomata ero ihmisen mielialassa ja keskustelun laadukkuudessa verraten esimerkiksi neutraaliin “oletko jo syönyt aamupalan?” keskusteluun.  

Jokainen on varmasti ollut osa keskustelua, jossa kokee, ettei itseä kuunnella. Olet myös saattanut sanoa “kuunteletko minua”, “voisitko kuunnella/keskittyä” tai “ei sitten”. Luonnollisesti ihminen kokee turhautumisen tunteita, kun ei koe tulleensa kuulluksi. Nykymaailmassa, kun puhelimet ja sosiaalinen media on osa ihmisen elämää, on helppo uppoutua “somen” maailmaan ja kuunnella vain osittain. Moni on varmasti tavannut keskustelukumppanin, joka selaa puhelintaan ja puhujan puhuessa hymähtelee, nyökkäilee ja vastaa “niinpä”, “jep” ja “joo” väliin keskittymättä keskusteluun sen suuremmin. Toki puhelimen vaikutus riippuu sen käyttäjästä, toiset ovat niin uppoutuneet puhelimen näyttöön, että tuntuu pakolliselta aloittaa keskustelu kysymyksellä “hei x, kuunteletko”. Toisaalta eräiden ystävieni kanssa huomaan helposti, kuinka he kuuntelevat minua, vaikka selaisivat Instagramin etusivua rutiinilla suuremmin keskittymättä siihen. 

Eri ihmisten kanssa keskustellassa heidän kuuntelunsa ilmenee eri tavoin. On henkilöitä, jotka kuuntelevat hiljaa, jolloin itselle saattaa jopa tulla tunne “kuunteleeko hän edes, kun ei edes hymähtele väliin”. Toisaalta on myös henkilöitä, jotka keskeyttävät puheenvuorosi, joko asiaan liittyvällä kommentilla tai jollain aivan muulla.  Lisäksi on ihanteellisia kuuntelijoita, jotka antavat sinun puhua puheenvuorosi loppuun, kuuntelevat ja osoittavat kiinnostusta eleillä ja jättävät riittävän tauon puheenvuorosi loppuun, jotta varmistuu ettet tule keskeytetyksi. Ihanteellinen kuuntelija jatkaa omassa puheenvuorossaan siitä mihin jäit ja kommentoi sanomisiasi, jolloin puhujalle varmistuu sinun kuunnelleen. 

Kirjassa kerrottiin, kuinka Google oli vuonna 2012 tilannut tutkimuksen tiimiensä toimivuuteen ja tuottavuuteen liittyen. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kolmen vuoden ajan 180 Googlen työntekijätiimistä ja tarkoituksena oli selvittää miksi joku tiimi toimii ja toinen taas ei. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että ne tiimit, joissa jäsenet keskustelivat ja kuuntelivat toisiaan lähes tasaisesti, olivat kaikista toimivimpia. Parhaita tiimejä yhdisti myös “keskimääräinen sosiaalinen herkkyys”, jolla tarkoitetaan tiimin jäsenien olevan hyviä tunnistamaan toistensa äänensävyjä, kasvojen ilmeitä sekä muuta sanatonta viestintää. Näiden vuoksi tiimissä vallitsi psykologinen turvallisuuden ilmapiiri, jolloin tiimin jäsenet kokivat, että he voivat jakaa tietoja ja ideoitaan ilman pelkoa päälle puhumisesta ja sivuuttamisesta. Tutkimuksen tulokset kuvaavat erittäin hyvin hyvän tiimin ominaisuuksia; kuunnellaan ja keskustellaan tasavertaisesti ja aktiivisesti ja arvostetaan jokaisen osallisuutta keskusteluun.  

Kuuntelin kirjan äänikirjapalvelusta pihatöitä tehden, jolloin oli helpompaa keskittyä kuuntelemiseen. Kuitenkin läheiseni tullessa työskentelemään yhdessä, hän ihmetteli ääneen “ethän sinä edes kuuntele”, joka oli hieman koomista ottaen huomioon kirjan nimen “et taida kuunnella”. Kyseisen henkilön silmin, vaikutti etten kuuntele äänikirjaa repiessäni rikkaruohoja samalla, vaikka todellisuudessa keskittymiseni oli erittäin hyvä ennen kuin tämä henkilö tuli keskustelemaan kanssani keskeyttäen keskittymiseni kuunteluun. Tässäkin tilanteessa oli helppoa huomata, miten keskittyminen ja kuuntelu ilmenee hyvin yksilöllisesti.  

“Et taida kuunnella” -kirjan valinta tuntui täydelliseltä, kun olin juuri edellisellä viikolla keskustellut läheisen ystäväni kanssa kuuntelun taidosta ja olimme löytäneet runsaasti ongelmakohtia pohtiessamme. On ikävää huomata, kuinka keskustelukumppania ei kiinnosta sinun kertomasi asia, sinua ei kuunnella tai sinut keskeytetään. On tärkeää pohtia kuuntelutaitoja niin itsensä kuin myös muiden kohdalta, jotta siinä voi kehittyä. Koulu-urallani tähän asti on opetettu lähinnä, kuinka olla hyvä puhuja ja kuinka argumentoida uskottavasti. Harmillisesti koulu-urallani olen törmännyt vain harvoihin kuunteluun liittyviin tehtäviin (pois lukien kielten kuuntelutehtävät), vaikka kuuntelutaidon kehittämiselle olisi varmasti paljon tarvetta.  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close