Kirjoittanut: Noora Hyttinen, Atso Jaakkola, Inka Tikkanen

JOHDANTO

Tiimimme ensimmäisen kevään päätteeksi valmentajamme Sotku, antoi jokaiselle saawalaiselle yhden kirjan luettavaksi kesän aikana. Kirjan perusteella meidät jaettiin pienempiin ryhmiin, joiden tarkoituksena oli vaihtaa ajatuksia kirjan pohjalta. Meidän porukkamme kirjaksi valikoitui Kate Murphyn kirja Et taida kuunnella- Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä. Valmentajamme perusteli kirjavalintoja, niin että jokainen kirja toisi tarpeellista oppia tiimiin tulevaa syksyä ajatellen. Toisin kuin alun perin oli tarkoitus, kirjan lukeminen jäi jokaisella meillä Akatemialle paluun jälkeiseen aikaan eli syksyyn, mutta kirjan opit jäivät varmasti kaikille meille hyvin talteen. Lähtökohtana halusimmekin esseeseen ottaa kuuntelemisen taidon sen monella eri tasolla. Oli kyseessä sitten kuuntelemisen taito yhteiskunnallisella tasolla, henkilökohtaisella tasolla tai Proakatemian sisällä jokaisessa tiimissä, ovat opit yhtä tärkeitä kaikkialla.

Milloin olet ollut pajassa ja havahtunut siihen, ettet kuuntele laisinkaan keskustelua tai olet syömässä ja et kuuntele tippaakaan toisen sanoja ja mitä hän sanoo. Olet vain omissa ajatuksissa.

Nykypäivänä halutaan vain oma mielipide julki ja saada itsensä esille. Mitä arvoa se tuo itselle tai toiselle?

Kuinka monta väärin ymmärrystä voisimmekaan vähentää, jos oikeasti kuuntelisimme toisiamme?

Kuuntelu on tehokkain tapa saada toisen ihmisen kanssa yhteyden. Joten jos kuuntelemme, niin saamme yhteyden henkilöihin ja koko tiimiin.

Kuuntelemisesta yleisesti

Pureudutaan ensin kuuntelemiseen yleisellä tasolla nykypäivän maailmassa. Nykyisessä maailmassa kuunteleminen on suoraan sanottuna vaikeaa. Saamme informaatiota koko ajan kaikkialta, jonka seurauksena karsimme tiedon lähteitä tiedostamatta ja tietoisesti, halusimme tai emme. Olit sitten kotona puolisosi kanssa keskustelemassa päivän tapahtumista tai ystäväsi kanssa kahvilassa jälleennäkemisen merkeissä, on läsnä vähintään yksi päätelaite tai miljoona ympärillä olevaa ihmistä keskustelemassa omista asioistaan. Sen hetken, kun oikeasti keskustelet jonkun kanssa keskittyneesti, todennäköisesti mietit mitä itse sanoisit seuraavana tai mitä sinulla olisi asiaan lisättävää. Eli et oikeasti kuuntele. Tästä nouseekin esille ero kuulemisen ja kuuntelemisen välillä. Jokaisella ihmisellä, jota on suotu kuuloaistilla, on kyky kuulla asioita. Mutta jokaisella ihmisellä ei ole kuuntelemisen taitoa. (Murphy, 2020.)

Kuunteleminen tarkoittaa ennen kaikkea kykyä olla läsnä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, sekä kykyä siirtää hetkeksi omat ajattelumallit sekä mielipiteet sivuun. Ei mitenkään yksinkertaista asiaa, varsinkaan näin jatkuvien ärsykkeiden maailmassa. Silti kuuntelemisen taito on yksi tärkeimpiä sosiaalisia taitoja, mitä ihminen pystyy itsellensä harjoittelemaan. Kuuntelemisen taito näkyy kykynä pärjätä työelämässä esimerkiksi omien alaisten kanssa, asiakkuuksien hoitamisessa tai esimerkiksi palveluita suunnitellessa, nyt vain muutamia tilanteita luetellakseni. Puhumattakaan vapaa-ajasta ja arjesta. Tärkeää on kuitenkin huomioida se, että kuunteleminen on taito. Ja taidoissa on ennen kaikkea parasta se, että niitä voidaan harjoitella ja niissä voi kehittyä. Jos siis kuunteleminen on sinulle tällä hetkellä hankalaa, voit kehittää taitoa tulevaisuutta ajatellen. (Murphy, 2020.)

Kuuntelemisen harjoittelun kannalta tärkeää, on kyky analysoida ja tarkastella omia kuuntelutottumuksiaan. Mitkä asiat vievät minun läsnäoloni pois kuuntelemisesta? Kuinka pystyn vähentämään häiriötekijöitä? Kuinka hiljennän omaa sisäistä puhettani toisen kuuntelemista varten? Kuinka hyvin kuuntelen itseäni? Kuuntelenko joitakin ihmisiä paremmin kuin toisia? Mikä henkilössä minut saa kuunteleminen paremmin tai huonommin? Seuraavaksi pureudummekin enemmän kuuntelemisen taitoon yksilön näkökulmasta. (Murphy, 2020.)

Kuinka Inka kuuntelen äänikirjaa?

Kuuntelin äänikirjana kirjan Et taida kuunnella Kate Murphyltä (2020). Kiinnitin kirjan kuuntelun aikana huomiota omaan kuuntelemiseeni ja keskittymistaitoihini kuuntelemisessa. Huomasin, että keskittyminen oli todella vaikeaa varsinkin pidemmäksi aikaa.

Huomasin, että ulkopuoliset ärsykkeet vaikuttivat paljon omaan keskittymiseeni kuuntelemisen kanssa. Kokeilin alkuun istua paikallani sohvalla ja keskittyä kuuntelemaan kirjaa. Huomasin, että keskityin pisimmillään noin viideksi minuutiksi tai yhden tarinan tai jutun ajaksi siihen, mitä kirjan lukija sanoi. Havahduin monta kertaa siihen, että en ollut kuunnellut hetkeen mitään mitä kirjassa sanottiin. Aloin kiinnittämääni huomioni ikkunasta näkyviin puiden lehtiin, jotka lepattivat tuulessa ja ääniin, joita pihalta saattoi kuulua. Huomasin pohtivani samalla kirjaa kuunnellessani sitä, kuinka minun tulisi saada motivaatiota taas salilla käymiseen ja, että mitä ruokaa tekisin seuraavaksi. Näistä ajatuksista havahduin monta kertaa ja huomasin, että osa kirjasta on taas mennyt ohi.

Olen kokeillut myös kirjan kuuntelemista lenkillä käydessäni, mutta huomaan keskittyväni vähän väliä sielläkin ulkopuolisiin ärsykkeisiin. Saatan keskittyä näkemiini ihmisiin, tai rakennuksiin ja jäädä kuvittelemaan heidän taustaansa tai millaisia perheitä/ihmisiä joissain rakennuksissa asuu. Saatan kiinnittää huomioni myös siihen miltä joku tai jokin näyttää. Jotkut paikat voivat tuoda muistoja mieleen ja jään pohtimaan niitä.

Olen tehnyt myös aikaisemmin kokeilun siitä, että kuuntelen kirjaa ja teen jotain samalla. Pienempänä omaa lempipuuhaani oli äänikirjojen kuuntelu ja samalla oman huoneeni siivoaminen. Keskityin aina täysin kirjan kuuntelemiseen ja samalla pääsi vähän liikkumaan ympäri huonetta. Samalla tuli huone tietenkin pidettyä todella siistinä. Kokeilin tätä akatemian aikana ja se ei enää toiminut samalla lailla. Kokeilin alkuun tiskata, mutta siitä aiheutui liikaa meteliä ja kuunteluni katkesi välillä sen takia. Kokeilin myös sukkien lajittelua, mutta huomasin että silloinkin aloin helposti miettimään muita asioita.

Tein tämän kirjan aikana kokeilun ja yritin minimoida kaikki ulkopuoliset ärsykkeet ja menin sänkyyn peiton alle makoilemaan. Näin ulkopuolisia ärsykkeitä olisi mahdollisimman vähän. Samalla nostin volyymia korkeammalle, jotta lukijan ääni peittäisi mahdollisimman hyvin rappukäytävästä tai ulkoa kuuluvat äänet. Huomasin tämän taktiikan toimivan omalla kohdallani hyvin! Pystyin heti keskittymään paljon paremmin kirjaan ja sen sanomaan. Löysin myös koululta paikan, jossa pystyn keskittymään kirjan kuunteluun. Tämä on tiimitilassa sijaitseva parvi. Kun sinne menee makoilemaan säkkituolille, ei näe ulos ja kun nostaa volyymia, tiimitilasta kuuluvat äänet eivät häiritse niin paljoa. Välillä silmien sulkeminen auttaa ja välillä katossa kulkevien putkien katselu auttaa. Parasta on se, että ei ole liikkuvia ärsykkeitä, jotka saavat oman keskittymiseni herpaantumaan.

Pohdintaa

Entä miten sitten voi keskittyä kuuntelemaan paremmin muutenkin kuin äänikirjaa? Huomaan ainakin itse omassa elämässäni, että puhelimen ilmoitukset ja siitä tulevat värinät tai äänet keskeyttävät oman kuuntelemiseni heti tilanteessa kuin tilanteessa. Keskityn tämän jälkeen miettimään, että mitäköhän ilmoitus sieltä tuli ja olen todennäköisesti sellaisessa tilanteessa, missä sitä ei kehtaa heti tarkistaa. Olikohan se snäppi joltain ystävältäni tai puolisoltani? Entä jos se on jotain tärkeää? Vai olikohan se vain Netflixiltä ilmoitus uudesta julkaistusta leffasta? Tämä häiritsee minua eteenkin pajatilanteissa. Tiedän, että meillä on jäljellä yli tunti seuraavaan taukoon, jolloin kehtaisin katsoa ilmoituksen. Olen poistanut Teams:in ilmoitukset ja mykistänyt joitain ryhmiä WhatsAppissa, mutta tuntuu, että nämäkään ei vielä riitä.

Tiimissä kuuntelu

Meillä on akatemialla pajoja, joissa istutaan ringissä ja pyritään saamaan dialogi mahdollisimman hyvin toimimaan neljän tunnin ajan. Dialogitimanttiin kuuluu sanat ”kuuntele”, ”kunnioita”, ”odota vuoroasi” ja ”puhu suoraan sydämestä”. Nämä menevät myös tässä järjestyksessä ja näillä ohjeilla saadaan dialogi mahdollisimman hyvin toimimaan ”Dialogin pyrkimyksenä on tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille.” On pakko pystyä kuuntelemaan, että pystyy ymmärtämään toisen näkemyksen. Onnistunko tässä itsekään?

Huomaan, että monesti kun pajassa tulee mieleen joku asia minkä haluaa sanoa, keskityn stressaamaan. Lopetan muiden kuuntelemisen täysin ja mietin koko ajan, että miten sanon asiani ja milloin on hyvä väli sanoa asiani. Pelkään myös, että mitä jos aihe menee jo ennen kuin saan puheenvuoton. Myös Murphy kertoi kirjassaan, että monesti toisen kuuntelu jää toissijaiseksi ja keskittyy vaan omaan näkökantaansa. Monesti puheen kääntää itseensä.

Kuinka voin kuunella paremmin tiimissä?

Hyvä kuuntelu on aktiivista toimintaa eikä passiivista. Muutamia vinkkejä miten sinä voit olla parempi aktiivinen kuuntelija.

Ensiksikin lopeta Kynien naputtaminen, levoton liikehtely, puhelimen näprääminen ja koko ajan keskeyttäminen. Tämä tulkitaan, ettei sinua kiinnosta asia. Vaikket itse sitä tarkottaisi

Uteliaisuus

Uteliaisuus on yksi kuuntelun valttikivistä. Kun kuuntelet uteliaana. Se heijastuu kertojaankin. On tutkittu, kun kuuntelee uteliaasti ja aktiivisesti saa tarkempia tarinoita ja vastauksia. Olet varmasti huomannut tämän itsekin. Kun huomaat kaveri porukassa, ettei sinun tarinaasi jaksa kuunnella olet nopeuttanut ja supistanut sinun tarinaasi. Myös on muistettava, että uteliaisuutta tarvitaan myös vanhoissa suhteissa. Monesti oletamme puolison puheista ja emmekä kuuntele loppuun. Siitäpä johtuu parisuhde terapeuttien luona kuuluvasta yleisestä lauseesta. Kun toinen ei kuuntele laisinkaan. Niissäkin uteliaisuus on keskiössä.

Pystyt vain kuulemaan et kuuntelemaan, kun olet vihainen.

Mantelitumakkeessa sijaitsee meidän alkukantaiset pakene, lamaudu tai hyökkää piirteet. Esimerkiksi kun olet liikenne raivossa et pysty kuuntelemaan. Tällöin mantelitumake ottaa vallan ja sivuttaa kuuntelemiseen tarvitsevaa aivolohkoa. Joten ollaan tarkkoina, ettei olla tunne kohuissa ja kokeilla kuunnella toista, jos itse ei pysty kuuntelemaan.

Kuuntelet oikealla korvalla asiasisällön ja vasemmalla tunteet.

On tutkittu miten eri korvat ottavat ääniaaltoja vastaan. On huomattu, että meidän korvissa on eroja. Hauska huomio on että lähtökohtaisesti sinun oikea korva kuulee asiat paremmin kuin vasen. Vasen taas kuulee paremmin tunteen puheen taustalla. Tämän huomaa helpoiten puhelimessa. Tarkkaile itseäsi kummalla kuuntelet. Ja vaihtuuko tämä henkilöstä riippuen. Tämän huomaa normi keskustelusta kumman korvan nostat korkeammalle. Silloin sinun korvasi aktivoituu tehokkaammin kuin toinen. voit tarkkailla muita pajassa kuka kuuntelee milläkin korvalla.

Kehokieli mukaan kuunteluun

Keho on yksi millä voit viestittää, että kuuntelet ja olet kiinnostunut. Silloin kun ihminen on kiinnostunut hän ottaa etukumaran. Hän haluaa tulla lähemmäksi äänen lähdettä. Mitä avonaisemmin kehosi on sitä enemmän, näytät avoimuutta ja ettei sinulla ole salattavaa. Ihminen piilottaa itsensä, jos sillä on epämukava tai on joku asia mikä ujostuttaa.

Jos samaistut keskustelu kumppaniin. Sinä matkit sen eleitä. Tämä on hauska huomio. Jos hyvät ystävät keskustelevat heilla voi molemmilla olla jalat ristissä tai nojata päätään käteen. Katsso pajassa kellä on aina sama asento.

LÄHTEET

Murphy, K. Et taida kuunnella. 2020. WSOY. Helsinki.

Holm, R. Poutanen, P. Ståhle, P. 2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra.fi. Luettu 12.10.2021.

https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/

Sallinen, S. Kehonkoodi. 2019. Readme.