Tampere
16 Oct, Saturday
4° C

Proakatemian esseepankki

Esseet vastaan opiskelijat



Kirjoittanut: Nea Systä - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kirjoittajat: Marjut Palonen Evision, Nea Systä Waure 

 

Takkuaako esseiden kirjoittaminen, etkö keksi mistä kirjoittaa? Esseitä painetaan tukka putkella vielä viimeisenä palautuspäivänä? Ei huolta, sillä me monet Proakatemialaiset olemme olleet samassa jamassa! Onneksi kantapään kautta voi joskus myös oppia! Jaamme tässä soluesseessä parhaimmaksi toteamamme vinkit esseiden kirjoittamiseen ja aloittamisen vaikeuteen! Pohdimme myös, miksi niitä kirjoitetaan.  

Esseet osana oppimista, mutta miksi? 

Reflektointi  

Saarelaisen Auri pohtii esseessään Reflektointi, tapa vai työkalu, sitä kuinka käytämme reflektointia osana oppimistamme. Reflektointi kiteytettynä tarkoittaa uuden tiedon ja omien kokemuksien yhteen sovittamista, ja tätä kautta uusien asioiden oivaltamista. Teorian ja käytännön ymmärtäminen mahdollistaa syvällisen oppimisen.  

Saarelainen eli tuttavallisemmin Auri, myös toteaa reflektoinnin olevan yksi tiimioppimisen merkittävimmistä työkaluista. Olemme samaa mieltä tästä asiasta. Oli sitten kyse tiimin pajatyöskentelystä, muusta yhteisestä ajasta tai tiimiläisten kirjoittamista esseistä, jokainen näistä tarjoaa oivan mahdollisuuden oppia uutta, niin itsestä kuin muistakin. Avainasemassa on irti päästäminen. Se, että uskaltaa irrottaa jo olemassa olevista uskomuksista ja antaa tilaa uusille. Yksilön näkökulmasta reflektointi ohjaa kysymään itseltään miksi ja miten toimii, ja mitä järkeä siinä on?Voisivatko nämä kysymykset olla jokaisen esseen ohjenuorana itselle, auttaisiko se oppimisprosessissa? 

Ajatus esseiden avulla oppimiselle on siis aivan loistava. Säännöllinen reflektointi johtaa säännölliseen oppimiseen – ai että kuinka helpoksi tämä onkaan meille tehty! Miksi sitten esseet tuntuvat niin vaikeilta, ja mikä tähän on johtanut. Ehkä esseiden mahdollisuuksista ja tarkoituksista tulisi puhua enemmän opintojemme alussa. Toki on hienoa, että on tilaa oivaltaa tämäkin asia itse, mutta olisiko tämä sellainen asia, joka olisi hyvä avata tästä muutenkin uudesta tavasta opiskella? Voisiko tällä tavoin tiimien ja yksilöiden kehittyminen olla jatkuvaa ja esseitä tehtäisiin säännöllisesti, eikä juuri ennen deadlinea? 

Liika yrittäminen ja itseltään kohtuuttomien vaatiminen on usein myös jarruttava tekijä esseiden tekemisessä. Jos asiaa miettisikin toiselta kantilta. Puolivalmiin, eli ei ihan millilleen täydellisen esseen palauttaminen on myös osa oman toiminnan reflektointia. Miksi vaadin itseltäni täydellistä tekstiä, riittäisikö vähempikin? Jokainen essee on myös mahdollisuus pyytää palautetta muilta. Ellei tiimiläiset tai valmentaja heti anna palautetta, voi sitä itse pyytää heiltä! Voit kysyä esimerkiksi, miltä tämä teksti heistä vaikuttaa, onko se riittävän hyvä ja herättääkö se ajatuksia? Näin pääsee taas eteenpäin omassa tekstin tuottamisessa ja ajattelussa. Luultavasti paremmin kuin, että teksti olisi jäänyt vielä pariksi kuukaudeksi kovalevyn pohjalle.  

Tämän reflektointi otsakkeen alle muodostui yhdenlainen kommenttiessee. Se mysteerinen esseemuoto, jonka ohjeistuksia on niin monta, että siihen ei uskalla tarttua kuin pakon edessä deadlinen lähestyessä. Yksinkertaisuudessaan kommenttiessee on pohdintaa jo toisen kirjoittamasta esseestä, millaisia ajatuksia se herätti ja mitä siitä itse sai irti. Kuten monessa muussakin, tässä ei tulisi stressata liikaa muotoseikkojen puolesta, vaan keskittyä omaan oppimiseen ja sen pohtimiseen.  

Ajankäyttö 

Ajattelu vaatii aikaa ja tilaa. Ajattelua kyllä tapahtuu koko ajan, mutta sen jalostuminen opiksi vaatii edellä mainittua reflektointia, eli niiden ajatusten työstämistä. Auri ja Tatu tekivät kyselytutkimuksen Proakatemian esseeprosessin kehittämisestä. Kyselyssä nousi esiin mielenkiintoinen seikka. Koetaan, ettei esseisiin ole aikaa, kun ne pitäisi tehdä ”pakollisten opintojen”, eli projektien ja pajojen päälle. Asiahan ei kuuluisi olla näin, vaan esseisiin tulisi varata aikaa joka viikolle, joka sisältyisi viikon kokonaistyöaikaan, joka on laskennallisesti noin 37 tuntia. Kuinka moni opiskelijoista varaa kalenteristaan tunteja tai päiviä kirjojen lukemiseen ja esseiden kirjoittamiseen? Tai kuinka monesti esimerkiksi äkilliset projektit tai muut “tärkeämmät” tehtävät ajavat esseiden ohi? Se, että lukemisen hyödyt saisi oikeasti vietyä vielä käytäntöön toimiviksi toimintatavoiksi, ei pelkkä lukeminen ja kirjoittaminen riitä, on jätettävä aikaa sille edellä mainitulle reflektoinnillekin.  

Valmiina on pienen pieni pyörivä kehä – esseiden merkitystä ei tajuta – niille ei ole aikaa – merkitys ehkä tajutaan – ei ole vieläkään aikaa – deadline tulee, pusken kaikki kerralla – oppi jää vähälle – aikaa taas ei ole – merkitys ei kasva – pajoihin ei tuoda näkemyksiä kirjoista – pajojen oppimiskokemukset jäävät mielipiteiden vaihtamiseksi jne… 

Yksi keino saada oppia ja esseitä kasaan voisi toimia esimerkiksi niin, että lukemisen jälkeen kirjoittaisi ensimmäiset ajatukset lukemastaan esseen muotoon. Jonkin ajan kuluttua, kun on päässyt kokeilemaan oppejaan käytännössä, kirjoittaisi vielä uuden esseen ja reflektoisi oppimaansa sekä sitä, miten ajatukset lukemistaan lähteistä ovat näyttäytyneet käytännössä ja muovanneet omaa ajattelua matkan varrella.   

Projektit todella usein ajavat syystä tai toisesta kirjoittamisen ja lukemisen ohi. Projektit kuitenkin sisältävät valtavasti oppia, ja näitä oppeja usein päätyy tarkastelemaan vasta jälkikäteen. Yksi idea, jolla saisi esseitä kasaan ja mikä tärkeintä, omaa oppia jalostettua, on pitää päiväkirjaa projektista. Esimerkiksi kerran viikossa kokoaisi viikon ajatukset ja opit tekstiksi, jota kautta omat ajatukset saavat kenties tulta alleen ja muodon, joka on jossain tapauksissa helpompi jakaa muille.  

 

Pohdintaa ennen pohdintaa 

 

Esseepankki vai jotain muuta 

Pohdimme, että tulisiko essee –sana ja esseepankki muuttaa joksikin kuvaavammaksi termiksi, joka jo itsessään kannustaisi reflektioon eikä aiheuttaisi niin kovasti stressiä ja päänvaivaa. Olisiko oppimispäiväkirja, reflektioporftolio, 3,5 vuoden oppimisen kirjani tai joku muu vastaava termi houkuttelevampi ja helpompi myydä opiskelijoille, jotta motivoituisimme lukemaan ja kirjoittamaan, sekä ymmärtäisimme sen tärkeyden? Mistä esseiden kirjoittamisen hankaluuksien juurisyyt oikeasti kumpuavat?  

 

Lähteet 

Haluatko selvitä opinnäytetyöprosessista ainakin 60 % helpommalla? Opettele lähdeviittaukset jo etukäteen kaikkien esseidesi kohdalla, sekä yksilö että soluesseissä! Voimme vannoa, että lopulta se kyllä se palkitsee! Lähteiden merkkaamisen hoidat helposti ja näppärästi Tunin sivuilta löytyvän raportointiohjeen avulla, josta löydät helposti malliesimerkit ja ohjeet lähdeviittauksiin. Tässä sinulle suora linkki kyseiseen ohjeeseen: https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?page=7267. 

 

Neposen ja Markan 34 vinkkiä esseen kirjoitukseen: 

  1. Aloita ajoissa, mutta älä sorru suorittamisen oravanpyörään. Yritän nauttia lukemisesta ja kirjoittamisesta! 
  2. Älä ressaa! Älä puske väkisin! Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä, harjoitus tekee mestarin. 
  3. Mieti kenelle kirjoitat, se voi jo auttaa prosessoimaan ajatuksia, kun tiedät, ketä haluat puhutella. Mitä lukijasi mahdollisesti haluaisi sinulta oppia? 
  4. Mieti mitä haluaisit muuttaa esseelläsi, kirjoita siitä. 
  5. Kirjoita ajatuksenvirtaa, älä rajoita kirjoitustulvaa viimeistelemällä esseetä, ennen kuin mitään on edes syntynyt. 
  6. Kirjoita keskeltä, älä edes yritä aloittaa “alusta”. Starttaa siitä, mikä hyvältä ja helpoimmalta tuntuu! 
  7. Ajattele, mitä olet oppinut. Kirjoita siitä! 
  8. Juttele ihmisten kanssa ja kirjoita siitä, mistä juttelitte ja mitä oivalsit. 
  9. Hyödynnä eri luku- ja kirjoitustekniikoita (pikalukutekniikka, 20+5 jne. Tutki eri vaihtoehtoja). 
  10. Käy lenkillä ja avarra ajatteluasi. Rentoutunut ja levännyt pääkoppa toimii huomattavasti paremmin, kuin stressaantunut ja kiireinen. 
  11. Mieti jokin kiinnostava aihealue ja tutki internetin ihmeellistä maailmaa, voit saada oivalluksia esim. Artikkeleista. 
  12. Mieti jokin ärsyttävä tai ei niin kiinnostava aihe, mitä siitä voisi saada irti? Pohdi miksi se ei ole kiinnostava tai mikä siinä menee tunteisiin. 
  13. Järjestä esseepaja, –solu tai kirjapaja, jakakaa ajatuksia yhdessä – kirjoittaminenkin helpottuu! 
  14. Sovi esseen kirjoitusaikataulu kaverin kanssa. Voitte haastaa toisenne leikkimieliseen kilpailuun, jos kisailu motivoi teitä. 
  15. Hyödynnä jo olemassa olevia projekteja ja niistä saatuja oppeja, jaa ne esseen muodossa myös muille. 
  16. Syvennä pajassa saatuja oppeja ja koppeja esseen muotoon. 
  17. Katsele dokumentteja ja kirjoita niistä. 
  18. Katsele maailmaa ja kirjoita siitä! 
  19. Kuuntele podcasteja ja webinaareja ja kerro oivalluksesi niistä. 
  20. Haastattele sinua inspiroivaa/ärsyttävää ihmistä ja jaa ajatuksesi muille tekstin muodossa. 
  21. Kirjoita omista tavoitteistasi ja tulevaisuuden haaveista…tasaisin väliajoin. 
  22. Kirjoita siitä, mitä et vielä tiedä. 
  23. Kirjoita oppimispäiväkirja blogimuodossa. 
  24. Kysy apua opintokuraattorilta, valmentajalta tai tiimikaveriltasi, jolla kirjoittaminen sujuu. 
  25. Aseta itsellesi tavoitteet, suunnittele luku- ja kirjoitusaikataulu ja mieti jo etukäteen kirjoja, joita haluaisin lukea ja mistä aiheista. Aiheisiin voit käyttää esimerkiksi ihan vain opetussuunnitelmaa ja siellä mainittuja tavoitteita.  
  26. Ota kirjavinkkejä esseepankista, tiimiakatemian kirjasuositteluteoksesta (https://tiimiakatemia.com/tuote/kirja-kirjoista-tiimiyrittajan-tiimivalmentajan-parhaat-kirjat-2020-21/) tai vaikkapa googlettamalla eri aiheita ja artikkeleita. 
  27. Ota oppia meistä ja kirjoita kirjoittamisen vaikeudesta tai mikäli esseiden kirjoittaminen sujuu, niin jaa ihmeessä parhaat vinkkisi myös muille! 
  28. Älä kirjoita esseetä väsyneenä, nälkäisenä, ärsyyntyneenä tai kiireisenä, siitä jää vaan paska maku suuhun. 
  29. Luo itsellesi rutiini esseiden kirjoittamiseen. 
  30. Ymmärrä kirjojen lukemisen ja esseiden kirjoittamisen hyöty, kirjoita vaikka siitä, mitä se voi parhaimmillaan antaa sinulle, tiimillesi ja kaikille esseitäsi lukeville. 
  31. Kokeile eri kirjoitusympäristöjä, valitse mieluisin paikka, jossa voit aina keskittyä ja käytä tätä paikkaa hyödyksi aina, kun kirjoittaminen ei luista (kirjaston hiljainen sali, kahvila, Proakatemian tilat, oma koti, kaverin koti jne.). 
  32. Aloita aina jostain sinua kiehtovasta aiheesta, jos tuntuu, että ei vaan lähde! 
  33. Alahan jo kirjoittaa…esimerkiksi, mitä sait tästä esseestä irti!  
  34. Kirjoita tulevista paja-aiheista esseitä jo ennakkoon. Näin hoidat ennakkovalmistautumisen pajaan, saat kirjoitettua esseen ja pystyt tuomaan dialogiin varmasti jotakin uutta, jonka päälle rakentaa keskustelua. 

Pohdinta

Koko tämä essee taitaa olla pohdintaa esseistä. Kuitenkin vielä lopuksi on hyvä pohtia, mitä kaikkea saimme tähän koottua. Se kun on myös osa reflektointia ja sen opettelua. Nykyään on niin helppo saada uutta tietoa – äänikirjat, podcastit, youtube, verkkokurssit, kirjoja unohtamatta. Tiedon määrä on valtava, mutta olisiko Proakatemian esseiden kirjoittamisessa sama ongelma, kun mielestämme myös muuten nykymaailmassa – pysähtyminen on haastavaa, kun tiedon ja virikkeiden tulva on niin valtava. Uutta tietoa tulvii jatkuvasti useasta tuutista, niin miten valita se itselle sopiva ja prosessoida se omaan arkeen käytettäväksi, kun jo seuraava aihealue valtaa mielen. Lähdekriittisyys ja kriittinen ajattelu on hieno taito, mutta joissakin tapauksissa se saattaa myös stressata ihmisiä lähdemateriaalien valinnassa – “onko tämä varmasti järkevää tekstiä, voinko luottaa tämän materiaalin sanomaan, mistä tekijä on saanut tietonsa, olenko samaa mieltä tekijän kanssa” jne. 

Missä vaiheessa tahansa onkaan opintoja, on tärkeää pohtia mitä esseet voivat antaa juuri sinulle. Kuten monessa muussakin asiassa, sisäinen motivaatio kantaa pidemmälle, kun päälle leimattu pakko. Pohdi siis mikä on sinun motivaatiosi, sellainen varmasti löytyy. Kirjoita vaikka essee siitä.  

 

+ Tsemppiä kirjoittamiseen, kyllä se siitä lähtee! 

LÄHTEET: 

Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2007. Tiede ja teksti. Tehoa ja tietoa tutkielman tekemiseen. Helsinki: WSOY 

Arminen, T. Saarelainen, A. https://esseepankki.proakatemia.fi/proakatemian-kirjaesseeprosessin-kehittaminen-2  

Saarelainen, A. https://esseepankki.proakatemia.fi/reflektointi-tapa-vai-tyokalu/  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close